Käyttäjän vänkäri kirjoittamat vastaukset
-
A. Jalkaselta osuva kommentti. Konemiehiä täällä jo on mutta muitakin metsästä leipänsä saavia saisi tulla. Samoin metsäteollisuudessa työskenteleviä voisi olla useampiakin kommentoimassa. Tosin sillä puolella metsänomistajat ovat melko harvassa ja taitavat näillä metsämaan hinnoilla pysyäkkin, joten kiinnostus tätä palstaa kohtaan ei ole kovin suuri. Siitä huolimatta raaka-aineen tuntemus voi olla hyvinkin korkealla tasolla ja sitä tietoa kannattaisi levittää myös näillä palstoilla.
Ranskalainen kulkupeli on aina vähän yksilö. Joskus oli kakkosautona Pösö 306 1,6 bensa. Myydessä siinä oli 300 000 mittarissa ja mm. alkuperäiset iskarit. Parilla tutulla on ex-taxi C5 ja ei mitään harmeja. On sitten niitä huonompiakin yksilöitä sattunut joittenkin kohdalle, sitä ei käy kieltäminen. Volkkareissa ja Ooppeleissa ei oikein voinut puhua vioista, vaan oikeastaan siitä ettei niitä oltu oikein alunperinkään suunniteltu näille korkeuksille. Pienet markkinat eivät kiinnosta. Käyttäjiähän se ei kumminkaan paljon lohduta. Ei itseäkään silloin kun keskellä korpea yli kahdenkympin pakkasessa ovet ei sitten auenneet. Sitten kun ovi viimein aukeni ”miehisin tempuin” sai ruveta rassaamaan jarruja…
Se mikä saksalaisissa eniten sieppasi, oli se ettei tyyppivikoja edes yritetty korjata seuraavissa vuosimalleissa. Säästämällä muutama euro osissa saatiin aikaiseksi melkoinen laadun romahdus. On niitä vikoja japseissakin ei siinä, mutta niissä pelaa takuu vielä virallisen takuuajan jälkeenkin selkeiden suunnitteluvirheiden kohdalla. Mutta niinkuin kirjoitin, toiset tykkää Cadillacista ja toiset Ladasta. Itse ajelen kuutos-Mazdalla ties miten kauan.
Kuka mitäkin arvostaa. Melko tasan 20 vuotta ajelin saksalaisilla.
1980-luku: ovien lukko-, jarru- ja jakopääremppoja.
1990-luku: ovien lukko-, jarru- ja jakopääremppoja.
2000-2005: ovien lukko-, jarru- ja jakopääremppoja.
Lukkojen takia autoihin alkoi kuulua vakiona kuormaliina, jolla ovet sai köytettyä kiinni…Vuodesta 2005 Mazda: kerran puhdistettu kaasuläpän kotelo, 18 €. Kaippa senkin olisi voinut itse putsata kun olisi kehdannut.
Pellitkin näyttävät kestävän paremmin kuin samanikäisissä C-Mersuissa. Itseasiassa jos eurooppalaiseen vielä joskus palaan, alle voi tulla ranskalainen. Pitkillä joustovaroilla menee yllättävän pahoissa paikoissa toisin kuin saksalainen, joka jää pomppimaan paikalleen ensimmäisellä ruopaisulla. Hinta/laatu-suhdekkin on nykyään paremmin kohdallaan.Tällä hetkellä suomalaisen metsäteollisuuden pahin uhka on halpa rupla, jonka voimin venäläiset valtaavat Euroopan ja muun maailman markkinoita. Euromaat ovat nykyisellään hampaattomia vastaamaan kilpailuun, sillä euron kurssi on yksinkertaisesti liian kallis muille paitsi Saksalle, joka suojelee omaa vientiteollisuuttaan muitten kustannuksella. Ellei jotain aleta pikkuhiljaa tekemään, euromaat tulevat hiipumaan vähitellen yksi toisensa jälkeen. Meillä tämä on näkynyt jo vuosia siten, että Euroopan suurimmat tilaukset on järjestään tehty Isoon-Britanniaan, Norjaan ja Ruotsiin. Eli ei-euromaihin. Euromaiden osuus tilauksista vähenee koko ajan, mikä osoittaa vain näiden maiden talouksien näivettymisen.
2-2,5 % välillä pyörii sekoitus ja hyvin on pelannut. Tavallista huskin tai Stihlin öljyä tulee käytettyä. Kerran erehdyin antamaan sahan lainaksi ja sehän tulikin sitten vaihtokuntoisena takaisin. Tylsällä ketjulla oli kesäkelissä hangattu rankoja poikki päiväkausia, joten lopun arvaakin.
Home on suomalaisen pullorakentamisen ongelma mutta toisaalta ei tilanne muuallakaan juuri sen parempi ole. Englantilainen rakentaminenhan on jo legenda lajissaan, kokemuksesta voi sanoa että kuumavesipullo on todella tarpeeseen talvella. Kosteus puski katoista läpi. Keski-Euroopassa osataan jo jotenkin eristäminen, vaan ei ilmankiertoa. Puolan reissulla syksyllä vaatteet alkoivat homehtumaan kiinteästi rakennettuun vaatekaappiin. Suomesta löytyisi tietoa ja taitoakin kun vähän tutkittaisiin ja testattaisiin ennen kauppaamista. Tiedä sitten olisiko etelämpänä kiinnostusta ja maksukykyä. Energiankulutus laskisi kuitenkin melkoisella varmuudella.
Itse asiassa hiilen käyttö Saksassa lisääntyi mm. vuodesta 2012 vuoteen 2013 yli 40 % samalla kun sinne on suunnitteilla uusia hiilivoimaloita. Raha ja energiatehokkuus ratkaisee. Taitaisi olla suomalaisille liikeideaa lähteä kauppaamaan Keski-Eurooppaan ja miksei etelämmäskin tuplaikkunoita. Saattaisi energiankulutus kotitalouksissa tippua huomattavasti.
