Käyttäjän vänkäri kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa olla se ennakointi paras tapa. Ruttoa paremmin kestävät lajikkeet ja pottumaan vaihto seuraavana vuonna jos tauti iskee. Varret on kyllä tullut niitettyä ja vietyä pois ruton iskettyä. Netin syövereistä voi löytyä temppuja lisää, näillä on kuitenkin pärjätty.
Lisätään vielä: P3 kittilinja +43. Tarkenee. Vapaille ja kaulaa myöten järveen.
AKE kuumapuristin, Pellos 3: klo 18.00 +37, klo 03.00 +32.
Itsellä on vähän vastaavanlaisia ohutmultaisia rantakallioita, joissa puu kasvaa ihan kohtuullisesti. Piti vilkaista vastaavaa päätehakkuuvaiheessa olevaa kuviota ja ikää näytti metsäsuunnitelman mukaan olevan 80 vuotta. 90 saattaa olla ehkä totuutta lähempänä. Koivua sekapuuna. Kuviolta löytyy ihan silokalliota ja yleensäkkin maata on reilummin ainoastaan rinteiden alla. Siitä huolimatta lehtomaiseksi luokiteltu
Itseni ikäinen kylvömännikkö (ei miehen iässä) on kahdesti harvennettu samanlaisessa paikassa, joten ei kuvio aina tuhoontuomittu ole kalliollakaan. Varmaan asiassa auttaa sekin, että kaikki vähänkään viljelykelpoiset rinteet on kartanoitten maihin kuuluessaan kaskettu moneenkin kertaan.
Kiitos ja samoin Puulan rannalta. Yölöysiviikkoa odotellessa.
Tuliseksi on mennyt tosissaan tämä kaatolovikeskustelu, kohtahan täällä jo miestä kaatuu Moraan. Jäitä hattuun itse kullakin, en ole vielä sellaista sahailijaa nähnyt kellä ei konkeloa ole joskus tullut. Tässä voisi tietysti muistella omaa takavuosien kakshaarakoivun kaatoa. Onnistuin saamaan sen puuskatuulella toisen kaksihaaraisen väliin sen verran huolella että traktorin katolta se sitten piti pätkiä niin pitkälle kun yletti. No, omissa risukoissahan tuo onneksi tapahtui eikä edes maantien varressa…
Hyvää juhannusta palstan väelle. Erityisesti miesväelle juhannustaika: kun nousee aamuyöstä sepalus auki veneen laidalle, näkee tulevan lesken.
Miesväelle parkkuukisa! Jos ei nyt ihan Kalle Päätalon kellon ympäri itku silmässä-tyylisesti niin ainakin puolivakavasti. Saapahan puitten omistaja siinä sivussa kuorittuja pöllejäkin joista tekee vaikka mitä.
Eipä taida oikein sorvikuusellakaan olla suurta kysyntää ainakaan tällä niemellä. Kenttä on täynnä ja järvessä on lisää. Määräänsä enempää ei kannata hamstrata varastoon. Siinä sivussa koivutukin teko motolla kiellettiin ja ihan kyllä aiheesta. Mitä tässä olen puuautojen tuomia vilkaissut varastolla käydessä niin toisesta tai molemmista päistä haljenneita näytti piisaavan.
Pitäkäähän lystiä älkääkä särkekö kirvesvarsia kaikenmaailman. Mie koitan ilakoida prässillä kuudesta kuuteen. Näillä keleillä siellä ainakin tarkenee…
Jos jotain nikkaroida tykkäät, niin siihen tuomi sopii. Puuaines on ihan ovelan näköistä välillä kellertävästä punertavaan. Ja puuta pystyy kiillottamaan. Ei ole monesti tullut tuomilankkuun törmättyä, joskus kumminkin.