Käyttäjän vänkäri kirjoittamat vastaukset
-
Samaa tuumailen itsekkin. Jonkinverran näyttää lahoa kuusista löytyvän. Alavaa rantasavikkoa on tämäkin kuvion kulma. Tapana on kyllä ollut pistää aina kuusen jälkeen koivulle, kuusi tulee sitten ajastaan perässä itsestään. Tuleehan siihen hieskoivua rantapuitten kylvämänä mutta pelkkänä hieskoivikkona vähän pistää miettimään.
Kyllähän sitä vielä kaataa ja karsii (tänään viimeksi) mutta kasaaminen alkaa olla hiivistelemistä. Työmaalla saa sitten harrastaa kävelyä ja portaissa eestaas kulkemista ihan urakalla. Eikä ne filmirullatkaan ihan keveitä ole kärryyn kaataa, suurimmat ovat yli 400 kiloisia. Mutta pysyypähän ainakin peruskunnossa.
Havusorvilla oli aikoinaan 5 markkaa parempi hinta kuin tavan tukilla. Läpimitta oli tuolloin min. 21 senttinen. Nyt taitaa olla minimi 23 cm ja hinta sama kuin sahatukilla. Maksimi lienee jotain 60 sentin paikkeilla vähän linjasta riippuen. Puupulan uhatessa on sitten kelvannut ns.minisorvikin. Saattaisi kuitenkin sorvin parempi hinta avittaa silläkin uhalla, että havuvanerissa puun hinnalla on suhteessa suurempi merkitys lopputuotteen hintaan kuin koivulla.
Luulen löytyvän koska kerran erinomaisen käytetyn löysin. Samoin sitä edeltäväkin 168 haukkui hintansa komeasti. Käytettyjä voi etsiä myös vaikka länsinaapurista, josta voi kohdalle osua metsämallia oleva yksilö. Jos nyt rehellisesti mielipiteeni ilmaisen, niin hankin mieluummin käytetyn M-F:n kuin uuden Farmerin. Verkun puolesta puhuu se, että niillä on kotimökissä päästelty pikkuharmaasta alkaen kohta 60 vuotta, eikä kytkinremonttia suurempaa ole tehty. Farmereissa on hyviä yksilöitä, huonon sattuessa kohdalle saa sitten rakennella koko vehkeen uusiin puihin. Zetorit ovat sitten jo tasalaatuisempia ja onhan niillä puu liikkunut metsässä ja varsinkin sirkkelin rantteella.
Uutta nyt ei noille moteille kannata hankkia, alkaa tulla kuljetukselle hintaa. Ja verottajakin voi kahdesti miettiä kannattavuutta. Eri verotoimistojen välillä on tosin melkoisia eroja suhtautumisessa. Käytettyyn suhtaudutaan ymmärtäväisemmin, itselläni nelikko-massikka meni kivuttomasti läpi. Eipä sillä muuta kuin metsäajoa todellisuudessa olekkaan. Niitä paria muuta harrastepeliä en sitten ole yrittänytkään tarjota.
Mikäli kyseessä on kuvan 265, kannattaisi jo harkita kunnostamista. Saattaa tulla edullisemmaksi. Ellei sitten nelikkoversiota löydy tilalle. Oma on 365 ja sillä on tarkoitus ajella loppuikäni ostotarjouksista huolimatta. Perustekniikan kanssa tulee huomattavasti paremmin toimeen kuin mitä näitten nykyisten sähkötraktoreitten.
Yhteydet toimii taas joten kommentoidaan. Takavuosina tuli tiputtua vyötäisiä myöten puoliksi romahtaneeseen kivikaivoon takarajoilla. Asumusta siinä paikkeilla ei ole ollut ainakaan viimeiseen 150 vuoteen, joten en oikein kehdannut sitä hävittääkkään. Työnsin kuopan täyteen kuivia kuusen karoja niin ettei siinä ihmisten sen paremmin kuin elukoittenkaan tarvi könytä. Näyttivät olleen vielä viime suvena ihan läpipääsemättömässä kunnossa. Pitänee jatkossa kehitellä vähän asiallisemman näköinen rakennelma merkkaamaan ja miksei suojaamaankin vanhan kansan rakennelmaa.
Näin yölöysistä toipuessaan ei oikein enää juhlallisuudet kiinnosta. Kynttilä palamaan ikkunalle ja ajatus niille jotka maata puolustivat sekä ennen kaikkea niille, jotka heitettiin korpeen aloittamaan kaiken alusta. Byrokraateille sun muille vastaaville ei täältä vientiteollisuuden palveluksessa olevalta nykyisellään paljoa enää sympatiaa löydy.
LauriK pisti tänne sen, mitä itsekkin meinasin. Lisätään vielä ettei kiinteillä muinaisjäännöksillä ole ikärajaa
Tienpohjiin löytyy varmasti Suomen oloissa kiviä muualtakin. Omilla kuvioilla löytyy oikeastaan melkein jokaisella jonkinlainen raunio, kuoppa, rajapyykki tai talonpohja. Olen säilyttänyt ne koska en ole keksinyt mitään syytä, miksi ne pitäisi hajottaa. Metsänkäsittelyä ne eivät myöskään ole haitanneet, joten saavat minun puolestani olla rauhassa.
