Käyttäjän vänkäri kirjoittamat vastaukset
-
Ladonta latoo työvuoron aikana n. 700 mottia. Jaloste pinnoittaa työvuoron aikana n. 50 mottia. Meillä tehdään hieman enemmän kuin yksi motti tunnissa. Mainittakoon vielä että tällä hetkellä olen kolmannella vaneritehtaalla, enkä ole vielä nähnyt kahdesta motista tukkia syntyvän mottia valmista tavaraa.
Arvelen muuten että tuo Taloon.comin Timburg-tuotemerkillä myytävä levy tulee sieltä, missä raakapuu todella maksaa sen 5 €/motti ja työntekijän palkka on 2€/tunti. Kolmosen kolmosta ei tule normaalisti täällä kuin vahingossa tai saksan mitan (2500×1250) pudonneista sahaamalla. Eikä niitä meiltä tuolla hinnalla portista lasketa edes kakkoslaatuna.
Havuvanerimottiin menee yli 2 mottia puuta, koivulla enemmän. Kuusitukin hinta on noin 60 € motti, joten karkeasti laskettuna 2,5 motin normipaaliin tarvitaan noin 5,5 kuutiota raakapuuta. Suurinpiirtein 330 euron menoerä. Palkkojen osuus pikaisesti päässä laskettuna työvuoron 23 hengellä jää vuoron aikana valmistunutta mottia kohti alle kymmeneen euroon. Pinnoitetulla jonkin verran yli hitaammasta prosessista johtuen, myyntihinta kuitenkin selkeästi tontin kalleinta.
Henk.koht. olen valmis tiputtamaan palkkatasoani jos se tippuu kaikilta tasapuolisesti ja elinkustannukset alenevat. Eli käytännössä mahdoton yhtälö. Vanha viisaushan on, että jos kunnan palkkakuluja pitää säästää, pistetään siivoojat kävelemään niin kunta on pelastettu. Vähäisen vientiteollisuudessa töitään tekevän porukan palkkojen alentaminen on yhtä älykäs temppu. Sillä varmistetaan vain se, ettei kukaan tule tänne +40 asteeseen öitään valvomaan jos saman tienaa urheilukentän vahtina.
Jos jostain pitää säästää niin tolkuttomaksi paisuneesta julkisesta sektorista. Kokemusta on siltäkin alalta, kunnes leipäännyin koko venymiseen ja vaihdoin alaa mielestäni hyödyllisempään vaikka palkkataso onkin sillä puolella nykyisin korkeampi. Eikös tässä taannoin muuten kirjoiteltu, miten suomalainen virkamieskunta vastaa määrältään n. 20 miljoonan asukkaan valtion virkamiehistöä.
Ja uutisten mukaan Suomessa on heikko irtisanomisturva Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna. Miksi maksaa sikäläisille irtisanottaville jopa kymmenien tuhansien eurojen erorahoja, kun täällä voidaan laittaa väki tietä pitkin vaikka ilman velvoitteita. Lisäksi markkina-alue on lähellä ja kuljetuskustannukset pienet.
Ehkäpä löytyy hieman sanomista suomalaisistakin. Mikkelissä rakennettiin, olikohan nyt toriparkkia tai Stellaa, jompaakumpaa. Tuliko betolevy naapurikunnan tehtaalta? Ehei, vaan Brasiliasta. Laatuhan oli mitä oli mutta kun sai halvalla… No, tehdään 40% pienemmällä palkalla 40% huonompaa laatua täälläkin. Voi vain olla, että puu kulkee kohta pyöreänä rajojen ulkopuolelle jalostettavaksi sen minkä kulkee. Palkkakilpailussa emme tule Aasian, Etelä-Amerikan tai Itä-Euroopan tehtaille pärjäämään. Yhtä hyvin voi vaatia raakapuulle 5 euron mottihintaa tehtaan portilla niinkuin itärajan takana. Puun hinta on nimittäin suurin kustannuserä pitkinä sarjoina ja tehokkaalla konekannalla/pienellä henkilöstömäärällä valmistettavissa tuotteissa. Enkä luule vaan tiedän.
Aina ei suokkokoivu kasva edes männyn tahtia. Aikoinaan törmäsin Perhon suunnilla parikymmenvuotiaaseen vähäravinteiseen turvepeltoon istutettuun hieskoivikkoon, josta ei olisi saanut edes hellapuita. Hyvissä olosuhteissa hies voi kasvaa helposti kahden, jopa kolmen tukin rungoksi. Lisäksi sopivassa tiheydessä runko voi olla korkealle oksatonta pintapuun osalta.
Eihän siinä mitään, mönkijällä ajelee puuta kun vaan viitsii ajella. Ei se traktori-juontokoura-yhdistelmäkään hetkessä hintaansa hauku. Aina sille kumminkin jotain käyttöä keksii. Varsinkin tänä ”talvena” tuulenkaatojen keruussa, tällä hetkellä metsäkone olisi melkoista myrkkyä tienpohjille varsinkin kun ajomatkaa tulee pikitien varteen 600 metriä.
Ei mänty-hieskoivu oikein häävi yhdistelmä ole. Hieskoivu ei joka paikassa tahdo menestyä. Aukkopaikkoihin sitä voi jättää, missä se ei piiskaa mäntyjä. Itse olen jättänyt parhaita koivuja kuusikkoon, silloinkin pitää vähän suunnitella millaisista paikoista ne saa kuusia särkemättä pois.
Noh, oma lähtöpalkka vanerilla puristimella nelosluokassa on 9,55€. Meillä 3/7 tekevillä sunnuntai nostaa loppupalkkaa, lauantai- ilta- ja yölisät eivät montaa kymppiä kuussa tee. Tuotantolisät ovat ne jotka palkkaa nostavat ja ylityöt. Eli selkänahasta sano. 3/5 tekijöillä lähtöpalkka on sama, lauantai ja sunnuntai jää pois. Alimmillaan loppupalkka voi olla silloin jotain 10,90€, tämän verran tienaa mm. noin 30 vuotta vaneria tehnyt kaveri. Ei ihme että alkaa työvoiman saaminen olla tiukassa. Täällä nimittäin deodorantti pettää äkkiä. Jos jollain ei petä, ei sellaista työntekijää kaivatakkaan.
Itse asiassa vientiteollisuuden tulevat ongelmat olivat hyvin tiedossa jo silloin kun euroa tänne kenkättiin. Ruotsi ja Iso-Britannia osasivat ajatella omilla aivoillaan. Ehkäpä siksi ne ovatkin pinnoitetun levyn tärkeimpiä asiakasmaita, samoin Norja. Suomen tilaukset tehtäisiin muutamassa päivässä. Mutta ollaanhan sitä EU:n ytimessä, vai miten sitä aikanaan uhottiin.
Ja aletaan se palkkojen ja palkkioiden sun muiden bonusten kohtuullistaminen sieltä terävästä päästä ja byrokratian pyörittäjistä. Vaikkapa esim. Nallen viiden vanerintekijän vuosipalkkaa vastaavasta kokouspalkkiosta. Samalla myös varmuudella verotus ja elinkustannukset kevenevät. Jos duunareista aletaan, saadaan kyllä kuolla vaikka nälkään. Ei kiinnosta ainakaan tätä nykyistä maan johtoa.
