Käyttäjän vänkäri kirjoittamat vastaukset
-
Juu, nämä videonpätkät ovat paikallisen asukkaan viime kesänä kuvaamia. Kangasjärvi on matala, näillä main suurinpiirtein keskikokoinen järvi. Järveen laskee kaikkiaan n. 1400 hehtaarin turpeennostoalueen vedet, eli aika suurelta alalta. Turvetta on nostettu 70-luvulta alkaen ja nyt sitten 2013 keväällä muistaakseni Ropolansuolle rakennettiin kemiallinen ferrosulfaattia käyttävä puhdistusasema koekäyttöä varten. Sen tehon arveltiin riittävän alueelle eli noin 640 hehtaarin alalle.
Jo heti samana kesällä asukkaat toimittivat vesinäytteitä tutkittavaksi. Syinä oli ollut nähtävästi kalojen katoaminen ja paikallisen maanviljelijän havainto,että vihannesviljelyalalla alkoi kasvaa sammalta järvivedellä sadetuksen jäljiltä.
Näytteissä ilmeni, että veden ph-arvo oli 3 – 5 kun se normaalisti on seitsemän molemmin puolin. Rautaa eli ferroa oli yli kymmenkertainen määrä Kyyveteen verrattuna ja sulfaatin määrä oli myös kohonnut. Vapon omat velvoitenäytteet näyttivät samaa. Noissa arvoissa viihtyy enää levä ja sammal, joten ei ihme että vihannesviljelmät sammaloituivat.
Luultavasti suolla olleet altaat ovat jossain vaiheessa tulvineet yli ja pohjaan painunut ferrosulfaatti on lähtenyt veden mukana laskuojiin. Ojat laskevat suoraan järveen, matkaa on muutamasta sadasta metristä yli kilometriin.
En tiedä tuliko tästä mitään seuraamuksia kenellekkään. Vapon ympäristöluvassa ei oltu määritelty raudalle eikä sulfaatille ylärajaa. Sinänsä hyvä, että puhdistusmenetelmiä pyritään parantamaan. Ferroa on käytetty ainakin 80-luvulta taajamien jätevesien puhdistuksessa. Suollakin se pelaa, jos tulevan veden määrä pysyy aisoissa. Esim. rankkasateilla systeemi ei toimi, eikä oikein tällä hetkellä mikään muukaan. Lisäksi altaiden ylivirtausten ilmoitusvelvollisuudesta lipsutaan yleisesti.
Tuota tuota. Kyllä pelkällä puulla toimivia kattiloita on, kävelin juuri äsken sellaisen ohi. Pelloksen voimalaitos toimii vanerin valmistuksessa tulevalla purulla, hakkeella, hiomapölyllä ja mitä puusta yli jää. Päästötkin ovat kurissa.
Keljonlahden voimalaitos on oman tontin asiasta ymmärtävien mielestä esimerkki siitä miten voimalaitosta ei pidä rakentaa. Alussahan siellä oli tarkoitus polttaa puu/turve-yhdistelmää, Mutta kävi ilmi ettei puu sovi kattilaan lainkaan.Yli 10 miljoonan muutoksilla saatiin kattila pelaamaan puulla/turpeella, kunnes turpeesta tuli sadekesän jälkeen puute 2012. Pelkkä puu ei todellakaan siellä pala ilman kalliita muutostöitä, siksi valittiin halvempi muutos puu/kivihiili-yhdistelmälle (16 miljoonaa €). Nyt siellä sitten palaa venäläistä kivihiiltä yhdessä toivottavasti kotimaisen puun kanssa. Sekin ihme on nähty, että energiapuuta on tuotu Venäjältä. Rauhalahden voimala taitaa sentään pärjätä ilman kivihiiltä.
Itse asiassa turpeennostoon on kotimaassa kehitetty toimiva kemiallinen puhdistusmenetelmä jo vuosia sitten. Mutta kun se maksaisi arviolta n. 150 000 € / suo, sitä ei käytetä. Yhden turvetraktorin hinta jaettuna suon käyttöiällä ei pitäisi olla valtion yritykselle liikaa.
Eräs energiamuoto, millä tuontienergian määrää voisi pienentää jonkinverran on vesivoima. Siinäkin on vaan harmina nämä vanhat synnit, jolla sen maine on pilattu. Nykyisin nämä virheet olisi luultavasti helppo korjata rakennusvaiheessa, vielä kun rakentamattomat joet jätettäisiin rauhaan. Entisiä voimaloita tehostamalla ja uusia lisäämällä vaikka entisten yhteyteen olisi ehkä mahdollista saada jotain näkyvää aikaan.
Ydinvoiman ja teollisuuden suhdetta ei talouden nousun orastaessa pidä mennä sekoittamaan. Pyhäjoen voimala tulee jos tulee, vaikka osittain venäläisomisteisena se on aina tietty riski. Tässä vaiheessa pitää turvata erityisesti energiaa kuluttavan vientiteollisuuden varma ja edullinen energiansaanti. Tällä hetkellä sitä ei pystytä varmuudella turvaamaan millään muulla tavalla. Siihen ei puu eikä turve juuri nyt kykene. Sen sijaan jatkossa on panostettava ainakin kotitalouksien energiantuottamisessa kotimaiseen energiaan, siihen löytyvät varmasti toimivat tekniikat ja rahoitus.
Keskustellaan pois. Mutta ensin Pitkäparralle vastaan että oikeassa olet, vesisammaltahan käytetään jossain kotitalouksien jätepöntöissä suodattimena.
Oikeastaan uuden ketjun aiheena voisi olla, missä mättää kun metsien keskellä asutaan ja ei vaan energiapuun käyttö tahdo vetää. Energian tuotannossa pitää pyrkiä kotimaisuuteen, sen sanoo terve järkikin. Tämän oman työllistäjän teollisuuden puolelta on pyritty saamaan ydinvoimaa, koska sen saanti on tasaista ja hintakin suht hyvin ennakoitavissa. Kivihiili on vihoviimeinen vaihtoehto ja siitä pitää päästä pikkuhiljaa eroon kotitalouksienkin energiantuottajana. Teollisuudessa sillä ei ole enää mitään merkitystä.
Se, että kivihiiltä on tuotu kertoo vaan siitä, että energiahuolto ei toimi. Yksi syy on poukkoileva energiapolitiikka ja toinen syy on sitten turpeen saannin epävarmuus jo säittenkin takia. Siksi turpeellakaan ei ole teollisuudessa merkitystä. Muistelkaapas vaikka toissa kesää miten turpeen tuotanto jäi reilusti alle tavoitteen. Sitä jouduttiin korvaamaan mm. kivihiilellä. Puuta olisi ollut sen tilalle kattilaan mutta tekniikka, hinta tai saatavuus haittasi.
En ole vaientamassa, vaan oikomassa käsityksiä turpeen kehutusta ympäristöystävällisyydestä. Olen kirjoittanut täällä aikaisemmin, että jos turvetta pystytään nostamaan todella siten, ettei se aiheuta käytännössä vahinkoa kenellekkään niin kannatan sitä.
Käytäntö on osoittanut ettei se nykymenetelmillä onnistu. Jos on pakko valita niin mieluiten tietysti energiapuu, jos sen keruu saataisiin vielä jotenkin kannattavaksi.
Ps. Likolampi on täällä pilattu pellavan liotuksella.
Eipä tarvinnut lukeakkaan. Keskisuomalaisen artikkeli riitti.
”Martinjärvessä vesi vaihtuu tiuhaan, joten kiintoaines virtaa läpi, sen sijaan että jämähtäisi järveen pohjaan.”
Tämmöistä sanottiin TAY:lla nollatutkimukseksi. Eikö kannattaisi Puun Takaa lukea ja miettiä hieman ensin ja tuulettaa sitten, jos aihetta on?
Samentumista tapahtuu aivan luontaisestikin, saati sitten ojitusten, hakkuiden ja maanviljelyn seurauksena. Kuitenkin jos näkösyvyys romahtaa 70-luvun puolivälistä voi sanoa 80-luvun puoliväliin yli metrillä pysyvästi, ei se oikein luontaisesti onnistu kun ei se ole onnistunut muutamassa tuhannessa vuodessakaan. Etenkin kun maanviljely ja ojitus ovat tässä tapauksessa vähäisiä. Ja varsinkin kun samenemisen lisääntyminen osuu aina kesän tarkkuudella uuden turvesuon avaamiseen.
Pitääpä lukaista tutkimus ja varsinkin taustatiedot tässä kesän mittaan mikäli se nyt suvaitaan luettavaksi antaa. Jos siinä on menty riman alta kuten monessa aikaisemmassa tarinassa, se on helppo osoittaa
Kyyveden ja Leivonmäen suunnista tulevat humuspitoiset vedet sekoittuvat Puulan pääaltaassa olevaan erinomaista laatua olevaan veteen. Siinä on se luontainen puhdistuslaitos. Tämä on vielä toistaiseksi riittänyt. Tällä hetkellä tummemman veden raja kulkee suunnilleen Puulansalmen-Mainiemen välillä ja lähenee koko ajan suuria selkävesiä. Voit oikeastaan kiittää meitä kun olemme ottaneet Puulan vedenlaadun esille. Ehkäpä sinun rantatonttiesi arvo ei putoa kolmasosaan kuten näillä rannoilla.
Totta tuokin. Ongelmana onkin ettei vanhoille turpeennostoalueille tehdä enää mitään parannuksia sillä käyttöaika jää kuulemma liian lyhyeksi. Laskeutusaltaat tulvivat yli jokaisen vähänkään kovemman sateen jälkeen. Lisäksi tämä ferrosulfaatin käyttö saa niskavillat pystyyn. Sitä on virallisesti käytetty pari kolme vuotta. Epävirallisesti sitä on (urakoitsijoiden mukaan) käytetty kauemmin humuksen sitomiseksi. Järven pohjaan kertyessään siinä ei kasva mitään, eikä tietysti rannoillakaan. Puula oli aikanaan Etelä-Suomen puhtain järvi Siikalahti mukaanlukien, nyt Siikalahti on välttävä ja erinomaisen veden alue vähenee vuosi vuodelta.
Lisätäänpä vähän uusinta tietoa kun on kerran vauhtiin päästy. Viime viikon rankkasateiden aikana yläjuoksun turvesoiden laskeutusaltaiden penkat murtuivat ja lietteet valuivat suoraan Puulaan. Nyt voitte turveuskovaiset todellakin tulla katselemaan ympäristöystävällistä ja vastuullista kotimaista energiapolitiikkaa.
