Etusivu › Keskustelut › Väkitukko › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Väkitukko kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4
  • Väkitukko 2.11.2016, 18:59

    Metsurin turvakengistä minulla on mallista kuin mallista hyvin huonot kokemukset. Ainakin minun jalkani hikoilevat niissä tolkuttomasti, lämpimillä keleillä etenkin. Ja sitten yön aikana niitä ei oikein ehdi saada kuiviksi. Pitäisi käyttää vuorotellen kahta paria!

    Sitten ne painavat ryökäleet turhan paljon ja ovat tosi kömpelöt. Luistimia ne lähinnä muistuttavat loppusyksyn ja alkutalven pikkupakkasissa, kun metsäpohjan vielä lahoamattomat oksat (mänty varsinkin) jäätyvät. Lukuisat kerrat olen lentänyt nurin niin eteen kuin taaksekin. Joku kovakin kolhu on tullut. Mielestäni turvakengän kehittämisessä on jäänyt jotain puolitiehen.

    Väkitukko 7.8.2016, 21:50

    Ranelle: Luin itsekin jostain kannabikseen liittyvän jutun suomalaisten suhtautumisesta kannabikseen. Mielestäni uutisointi osui täsmälleen kohdalleen kertoen tärkeimmän. Ainakin minulle oli täysi yllätys, että peräti 21 % kantansa ilmaisseista sallisi kannabiksen käytön ilman rangaistusta (60 % vastaan). Ei käytännössä kaikkien tietämiä itsestään selvyyksiä pidä nostaa otsikkoon! Mutta mitä Ranen kirjoittamalla on tekemistä tämän otsikon alla?

    Puun takuselle: En esitä mielipidettä otsikkoaiheeseen, koska en ole lukenut kuin muutaman viestin tästä keskusteluketjusta. Kuka näitä satoja juttuja jaksaisi alkaa kahlata läpi! Minä ainakin uupuisin kesken kaiken. En yksinkertaisesti viitsisi miettiä, kumpi osapuoli, Lauri Vaara tai vastustajat, on enemmän oikeassa tai vähemmän väärässä. Joka tapauksessa tässäkin totuus löytynee jostain ”puolivälin tienoilta”.

    Lauri Vaaran aloitusviestin olen lukenut. Siinä Vaara toteaa: ”Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa.” Jos tieto pitää paikkansa, niin miten on mahdollista, että kaikkialla muualla Euroopassa homma on päin honkia ja vain Suomessa puunkorjuu on oikeilla jengoilla! Onko tästä asiasta keskusteltu sanallakaan tässä ketjussa? Epäilen kuoliaaksi vaikenemista.

    Väkitukko 6.8.2016, 22:43

    Ensimmäiseksi:

    Timppa viittasi muutama tunti sitten sahateollisuuden tappiovuosiin ja Myllykoski Oy:n keikkumiseen konkurssin partaalla. Myllykoski Oy:llä ja sahateollisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Myllykoski valmisti paperilaatuja, joilla ei voinut tehdä muuta kuin karmeita tappioita vuodesta toiseen. Ja velkamäärä oli samoin karmea. Konkurssi olisi ollut pian edessä. Siksi konkurssin välttämiseksi Myllykoski Oy myytiin UPM:lle, joka osti yhtiön ja lopetti tuotannon Myllykoskella niin pian, kuin se oli mahdollista.

    Toiseksi:

    Rane siirtyi Timppaa vähän myöhemmin pohtimaan kannabiksen käytön rangaistavuutta.

    Kolmanneksi:

    Kun keskustelu on siirtynyt otsikon aiheesta ”ties minne”, niin eiköhän ole jo viisainta lopettaa.

    Väkitukko 9.6.2016, 19:09

    Nimimerkki savo´ttamies laukoi 8.6. yleispätevän totuuden raakkiasiassa. Käytännössä aina niin moton kuin metsurinkin tekemänä tulee raakkia tukkikasaan ja tukkikelpoista tavaraa menee kuitukasaan. Muunlaista totuutta ei yksinkertaisesti ole, vaikka esim. suorittavan portaan puheista ainakin minä saan kokolailla muun käsityksen. Ammattitaito, hakattavan puuston laatu ja tietenkin myös ylitiukat taksat ratkaisevat, kuinka paljon tuota ”siirtymää” puoleen ja toiseen tulee.

    En nyt mene yksityiskohtiin, mutta otanpa esimerkin. Tein jokin aika sitten erän koivutukkeja. Raakkiprosentti oli 0, … Vain yksi pölli ei täyttänyt kriteerejä. Hakatun määrän perusteella oli helppo päätellä, että raakkitukin pituus oli 34 dm. Mitä ilmeisimmin ko. tukki oli joltain sivulta alle minimipaksuuden.

    Hakatut koivutukit eivät olleet omalta tilalta, koska en ole eläissäni omistanut aariakaan metsää. Siitä huolimatta otin koivutukin mahdollisimman tarkoin talteen tekemällä tyvilumppeja, jonkun välilumpinkin, tyvestä kuitupöllin, kuitupöllin tukkien välistä jne. sekä käyttämällä kaikkia sallittuja pituuksia. En hakannut urakkapalkalla, vaan korvauksen sain ”muulla tavalla”.

    Myönnän, että on helppoa olla ”pollea”, kun pystyin nollalla alkavaan raakkiprosenttiin. Valitettavasti on toinenkin totuus. Aivan varmasti näin pienellä raakkiprosentilla, siitäkin huolimatta että otin tukkiosuuden omasta mielestäni viimeisen päälle talteen, vanerikelpoista tavaraa on mennyt kuitupinoon. Kuinka paljon sitä on! Sitä on mahroton sanoa. Se kalvaa omaatuntoani hautaan asti!!!!

    Väkitukko 30.5.2016, 08:19

    Kiitokset vihjeistä! Todennäköisesti vika on kytkimessä (jousi tai jotain muuta). Viiltosuojaa ei kytkimessä ole, koska en ole koskaan sahannut housujen lahkeisiin. Joskus mitättömiä pintaraapaisuja kankaaseen on tullut, kun olen huolimattomuuttani ja kiireellä heilutellut sahaa sinne tänne, kun ketju ei ole vielä ehtinyt pysähtyä sahauksen jälkeen.

    Sahan merkki on Stihl. Täytyy lähiaikoina perehtyä tarkemminn asiaan. Hyviä vihjeitä ainakin sain.

    Muuten Stihlin käsiohjevihkosessa kehotetaan tällaisessa ketjun pyörimistapauksessa viemään saha liikkeeseen korjattavaksi. Siitä huolimatta päätin kysyä neuvoa täältä.

    P.S. MInulla on kaksikin huonoa esimerkkiä sahan merkkiliikkeessä käyttämisestä. Kerronpa toisen. Jonsered (5 ja jatkoksi kaksi muuta n:roa) alkoi sahatessa temppuilla, aluksi lievänä ja lopulta niin, että saha sammahti ennen bensan loppumista tankista. Kylmällä ilmalla tankillisen vielä pystyi sahaamaan, mutta uudelleenkäynnistys onnistui vasta sahan jäähdyttyä. Vein sahan merkkiliikkeeseen. Kun hain sahan pois, vastaus oli, etten minä tälle sahalle voi mitään. Lasku oli muutama satamarkkanen.

    Koska olin melko varma sahan oikuttelun syystä, soitin toiseen merkkiliikkeeseen 30 km:n päähän ja kysyin vaihdossa tulleen sahan puolaa. Sellainen löytyi, ajoin liikkeeseen, jossa puola pikapikaa vaihdettiin käytettyyn. Sen jälkeen saha pelasi kuin enkeli vielä pitkään, kunnes se ei enää tankatessa käynnistynyt. Kiinnostuksen takia hajoitimme pojan kanssa Jonseredin alkutekijöihin. Osat olivat täysin loppuun kuluneita (männästä mm. pala lohjennut).Siksikin polttoaineen kulutus oli viimeisinä viikkoina kohtuuullisen suurta.

    Toista esimerkkiä en nyt kerro, mutta se oli eri liikkeessä ja saha muu kuin Jonsered. Molemmissa tapauksissa selkeänä tavoitteena oli myydä uusi saha entisen vielä hyväkuntoisen tilalle.

    Väkitukko 1.5.2016, 23:13

    Selasin puolihuolimattomasti tätä viestiketjua. Tolkun tolkkua en vastauksista saanut, sillä niin paljon puuta heinää siellä vilisi. Vasta A. Jalkanen laukoi ytimekkäästi totuuden.

    Metsäyhtymä jättää veroilmoituksen helmikuun loppuun mennessä kuten kuka tahansa metsänomistaja ilman minkäänlaisia kommervenkkejä. Verottaja käsittelee sen ja vahvistaa tapauksesta riippuen metsäyhtymän voiton tai tappion (Metsätalouden puhtaan pääomatulon tai metsätalouden tappiollisen pääomatulon).

    Metsäyhtymää ei veroteta erikseen, vaan verottaja jakaa voitollisen tai tappiollisen tulon yhtymän osakkaille heidän osuuksiensa suhteessa (esim. 5/10, 3/10, 1/10, 1/10).

    Metsäyhtymän kunkin vuoden verotus on kertalaakista selvä. Yhtymän osakkaille tulee tapauksesta riippuen metsätalouden harjoittamisesta joko verotettavaa pääomatuloa tai sitten alijäämähyvitystä tappion vuoksi.

    Väkitukko 3.4.2016, 21:16

    Nimim. harrastelija kysyi 2.4.: ”Onko Puun takaa sellainen henkilö, joka tekee näitä metsäkeskuksen päätöksiä ja on vastausvelvollinen nimimerkin kyselyihin?”

    Nyt harrastelija on ymmärtänyt väärin. En ole tässä viestiketjussa kysynyt Puuntakuselta yhtään mitään enkä ole asettanut häntä vastausvelvolliseksi mihinkään. Puuntakunen on oma-aloitteiseisesti vastannut kysymykseeni ensimmäisenä ja venkoillen sanomatta oikeastaan mitään. Samaa sarjaa Puuntakunen jatkoi toisessa viestissään, ja edelleen pyytämättä.

    Avasin viestiketjun, koska kemerasäännöstöä on näköjään alettu rukata tiuhaan tahtiin. Vasta aivan äskettäin jostain luin, että taas on vireillä muutoshanke, vaikka nyt voimassa oleva kemera-laki tuli voimaan vasta 10 kuukautta sitten. Ei tainnut kulua montaakaan kuukautta, kun tuli tarve muuttaa uunituoretta lakia.

    Metsäkeskuksessa näyttää olevan melkoinen myllerrys, suoranainen kemerakaaos. Nyt voimassa oleva kemera-laki toi metsäkeskukseen järkyttävän ruuhkan. EU:n näppien jäljet kemera-laissa lienee suurin syy älyttömään byrokratiaan.

    Väkitukko 1.4.2016, 20:55

    Ongelma on se, että sinä nimim. Puun takaa et vastaa kysymykseen, vaan ”syleilet maailmoja”. Olen tässä viestiketjussa kaksi kertaa kysynyt suoraan samaa asiaa.

    Sinä olet kaksi kertaa ”ollut vastaavinasi”. Jos ei ole sanottavaa tai ei tiedä vastausta, niin silloin on parasta olla lähettämättä turhia viestejä.

    Väkitukko 1.4.2016, 19:27

    Nyt voimassa oleva kemera-laki tulikin voimaan 1.6.2015 eikä 1.7. Muistin siis väärin.

    Vuosi sitten suunnitelmat oli jätettävä metsäkeskukseen viimeistään noin 1,5 kuukautta ennen uuden kemeralain voimaantuloa tullakseen hyväksytyiksi silloin voimassa olevan kemeralain mukaisina. Nyt ei ole näkynyt samanlaista vaatimusta.

    Kysyn toisen kerran. Noudatetaanko kaikissa metsäkeskukseen ennen uuden kemera-lain voimaantulopäivää saapuneissa hankkeissa nyt voimassa olevaa lakia? Vai onko hakemuksen hyväksymispäivä ratkaiseva?

    Vastauksessaan 28.3. nimim. Puun takaa näsäviisasteli länsimaisella oikeuskäytännöllä ja jatkosodan jälkeisellä sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä vastaamatta yhtikäs mitään.

    Väkitukko 3.3.2016, 19:38

    Tämän viestiketjun alkupuolella joku otti esille metsäsuunnitelman vaikutuksen kemera-avustukseen. Puolitiehen asia kuitenkin jäi. Ainakin edellisen kemera-lain aikana metsäsuunnitelman puuttuminen pudotti kemera-avustusta. Mutta miten on nyt? Selasin jo ajat sitten nykyisin voimassa olevan kemera-lain läpi. En minä ainakaan muista mitään mainintaa metsäsuunnitelman puuttumisen vaikutuksesta. Voisiko joku antaa varman vastauksen: kyllä vai ei?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4