Käyttäjän vajaakantti kirjoittamat vastaukset
-
Montako sahaa Rauman jättiläinen tappaa lähitienoiltaan — ja vähän loitompaakin? Hankinta-aluehan on lähinnä puoliympyrä ja ulottuu kauas sisämaahan. Työllisyysvaikutus voi olla negatiivinenkin.
Tuo 0,7 mitoitushan tarkoittaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, että päivällä on kaksi ja yöllä yksi hoitaja per 10 potilasta. Tai vähemmän, kuten nyt. Paljonko liikaa?
Tuo MTK-kytkentä tuntuu varmasti useimmista kaupunkilaismetsänomistajista ja miksei muistakin oudolta, kun tuossa kirjainyhdistelmässä löyhähtää vahva navetanhaju. Lisäksi tuo sinänsä varmasti viljelijöille tarpeellinen edunvalvoja ei koskaan ole niitä sovinnollisimpia yhteiskuntaa rakentavia instituutioita ollut. Joten voisikohan Maaseudun tulevaisuuden saada ”huomaamattomasti toisella lähettäjänimellä”, kuten sanonta eräiden julkaisujen kohdalla ennen kuului? Ilkeäisi käydä postilaatikolla… Muuten mhy on paikkansa ansainnut, ei epäilystä siitä.
Sahatavaran laatuluokituksessa on palattu U/S, V, VI, VII -lajitteluun, koska A, B, C, D -luokitus ei saavuttanut kattavaa suosiota kentällä. U/S (unsorted eli lajittelematon) jaetaan I-IV alaluokkiin. Mutta jotta ei menisi liian helpoksi, on sahoilla omia V1, V2 jne. käytäntöjä. Edelleen kullakin markkina-alueella painotetaan omia kriteereitä: toinen on tarkka vajaasärmästä, toinen oksasta.
Kuitenkin uskon, että kaikkina aikoina on kannattanut hakea hyvää laatua määrän kustannuksella ihan metsästä lähtien. Ylilaatuahan ei ole olemassa, vain käyttötarkoitukseen sopimatonta.
Päätehakkuusta kertyneestä tukkipuusta 30 % ohjautuu lopulta massatehtaille lähinnä sahojen sivutuotteina.
Lastulevyteollisuus otti pahasti siipeensä formaldehydikohusta 80-luvun alussa. Tehtaita oli tuolloin viitisentoista, nyt yksi. Kipsilevy on aikamoista moskaa, mutta valtasi nopeasti sisäverhoilumarkkinat. Lujuuttahan siinä on pintakartongin verran, joten palotilanteessa tulee nopeasti ruuvinkannoista läpi , kun kipsin kidevesi höyrystyy pois. On kyllä olemassa lasikuituvahvistettua levyä, ja aikoinaan Kuopiossa tehtiin puukipsilevyä.
Parhaiten säilöttyjä vainajia ovat entiset lastulevytehtaan puristimenhoitajat. Mittauksissa todettiin puristimen aukaisuvaiheessa monikymmentuhatkertaisia formaliinipitoisuuksia huoneilman sallittuihin arvoihin nähden.
Erikoinen on aineenvaihdunta sellaisella metsänomistajalla, jonka pitää kadehtia työttömiä ja sos.turvan varassa eläviä. Turha haikailla arvostusta metsänomistajakunnalle, kun näitä hengen jättiläisiä porukoissa pyörii. Taitaa useimmalla savotatkin ole pelkkiä puheita ja omat kädet puhtaasti viihdekäytössä…
Huvitti, kun puusepät valittivat puun laadusta jo 40 vuotta sitten. Käyttivät puutavaraa, joka oli kasvanut ennen sotia ja ollut taimivaiheessa 1800-luvulla. Yhtä kaikki tehometsätalouden syytä…
Nyt raportoitujen tapausten, esim Kiteen saha, syynä ovat olleet lajitteluvirheet. Mutta kyllähän sahan tuotanto tukkilaadun heikkenemistäkin valitteli.
Puurakentamisessa olisi siirryttävä enemmän insinööripuutuotteiden käyttöön (clt, lvl, liimapuu).
Esperin tj irtisanoutui, kantoi vastuunsa. Niinhän ne rintamakarkurit tekevät. Minkälainen lienee johtajasopimuksen sisältö. Sivistysvaltiossa vietäisiin saunan taakse.
Vanha totuushan on, että sahalaitoksen tärkein kone on hakkuri.