Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Onko se sama Tolopainen, joka ylistää Sipilän hallitusta ja toisaalta pitää ihanneyhteiskuntanaan Suomen kurjistamista kolmen miljoonan ihmisen kansakunnaksi lopettamalla tärkeitä teollisuudenaloja. Ovathan nuo varmaan loogisessa yhteydessä.
Tolopaisen vättämästä talouden ylijäämästä ei ole tietoakaan. Hallituksen ensi vuoden budjetti on tehty alijäämäiseksi: uutta velkaa otetaan 1.8 miljardia euroa. Hallitus on harjoittanut täysin vääräoppista suhdennepolitiikkaa. Huonoin aikoihin ei ole varauduttu mitenkään valtion finanssipolitiikassa.
Talouden kasvun pitkän ajan mahdollisuudet on tuhottu laiminlyömällä tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen lyhytnäköisillä leikkauksilla. Investoinnit ovat jo kääntyneet laskuun. Ilman nopeaa suunnanmuutosta Suomi putoaa huipputeknologian maasta Euroopan B-sarjaan. Uudella hallituksella on paljon tehtävää talouden kasvun pitämisessä edes kohtuullisena.
Kojamo Oyj on täällä erityisen mielenkiinnon kohteena ja pääosin virheellisillä tiedoilla. Planter jo asiantuntevasti korjasikin osan vääristä käsityksistä.
Kiinteistöyhtiöissä käytetään tilinpäätöksissä nettovuokratuottoa, joka on aivan eri asia kuin varsinainen alarivin tulos. Kojamolla tuo nettovuokratuotto oli viime vuonna 64%.
A.Jalkasen kysymä sijoitetun pääoman tuotto oli Kojamolla viime vuonna 7.5 % ja oman pääoman tuotto 10.9%. Näiden lukujen vertaaminen A.Jalkasen saamaan vuokratuottoon ei ole järkevää, koska Kojamo investoi voimakkaasti uuden asuntokannan rakennuttamiseen. Investoinnit ovat olleet jatkuvasti liikevaihtoa suurempaa.
Suoraa Kelan asumistukea vuokranantajalle Kojamo sai viime vuonna 23 miljoonaa euroa. Asuntokannan arvo on noin 5 miljardia euroa, joten onko tuki suuri vai pieni – lienee arvostuskysymys.
Ay-liitot eivät ole enää pörssiyhtiön suurimpia omistajia, vaan työelakeyhtiöt Ilmarinen ja Varma. SDP:n vero-ohjelmaa sisältyy muuten verovapaiden osinkojen poistaminen ay-liitoilta, mikä onkin ihan järkevää.
Ehkäpä vähän faktojakin tähän keskusteluun ainakin yhden tuntemani metsärahaston osalta: UB Metsä -rahaston tuotto oli 6.7 % vuonna 2016 ja 5.4 % viime vuonna ja viimeisen 12 kuukauden tuotto on ollut yli 6 % . Rahasto jakaa myös nettotuloksestaan suoraan tuottoa osuuuden omistajille viimeksi 3 % keväällä 2018.
Hermoileviin osakemarkkinoihin verrattuna tuotto on nykyisellään verrattain hyvä. Tulevaisuutta ei tietysti voi taata suhdanneherkälla metsäalalla.
Perassicin kustannusluettelossa oli rahaston sijoittajalle tulevista tuotoista vähennetty liikaakin kustannuseriä. Esimerkiksi UB Metsän kustannukset koostuvat kertaluonteisesta merkintäpalkkiosta 1-2% sijoitettavan osuuden mukaan, vuosittaisesta hallinnointipalkkiosta 1.10 – 1.35 % ja lunastuspalkkiosta 1 % (4 vuoden omistuksen jälkeen). Nämä ovat täysin normaaleja rahoitustuotteiden kustannuksia. Oleellisin sijoittajalle on tuo vuosittainen kustannus rahaston hallinnointipalkkio, mikä on kaikissa tämäntyyppisissä pääomasijoitusrahastoissa.
Jos aikoo sijoittaa metsärahastoihin, kannattaa lukea rahaston säännöt ennemmin kuin uskoa keskustelupalstan huhupuheisiin.
Jostakin tunnepitoisesta syystä uskon enemmän omien metsieni tuottoihin kuin metsärahastoihin, mutta ainakin osa metsärahastoista on kyllä täysin kilpailukykyisiä sijoitustuotteiden joukossa ja tasapainottavat hyvin sijoitussalkkua.
Gunnarin tavoin raivasin viime viikolla loppuun viiden hehtaarin rehevän taimikkokuvion Kemeran nuoren metsän hoidon vaatimukset täyttäväksi. Hyvin mielellään jätin perkaamattomia riistatiheikköjä maksimimäärän eli niukasti alle 10 prosentin kuvion kokonaisalasta. Rehevällä OMT-kuviolla oli nimittäin noin 18 000 koivua ja lähes 2000 istutettua kuusta hehtaarilla. Koivujen vähentäminen 17 000:lla per hehtaari oli ihan riittävä urakka, joten riistatiheiköt olivat enemmän kuin tarpeen. – Edelliseltä omistajalta ja tunnetulta metsäpalveluyritykseltä oli jäänyt varsinainen taimikon hoito tekemättä.
Gunnarilla oli hyvä idea tuo koivupökkelöiden teko ja jättäminen. Kas kun itse keksinyt?
Mikä on muuten nykyinen oppisuunta kaksi- tai useampihaaraisten koivujen suhteen? Jos tilaa on voiko ne jättää odottamaan ensiharvennusta vaiko poistetaan kokonaan tai jätetään paras haara?
Elintarviketeollisuuden viennistä ei sittenkään taida olla Suomen pelastajaksi. Viime vuonna vienti oli 1,5 miljardia euroa eli vain 2.5 prosenttia kokonaisviennistä. Elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin eli kyseessä ei ole varsinainen vientiala. Kuten Tolopainenkin totesi Venäjän pakotteiden aiheuttamaa pudotusta ei ole ilmeisesti vieläkään saatu paikattua.
Ilahduttavaa on tuo toimialan vireytynyt tuotekehitys esim. kauratuotteiden osalta, mitä on tehty myös alan pk-yrityksissä ja startupeissa. Metsäteollisuus voisi ottaa oppia.
Wanhajätkä on googletellut kiitettävästi. Oikein hyvä oli tuo Luken selvitys. Siitä käy ilmi esim, että Suomessa maataloustuen suhde tuotannon nettoarvonlisäykseen on EU:n korkein eli 143% (EU 37%). Valitettavasti en löytänyt raportista minkäänlaisia johtopäätöksiä, miten toimialan pahaa kannattavuuskriisiä pitäisi ratkaista.
Maataloustuen määrän osalta olisi kannattanut googlettaa Maaseutuviraston sivut niin olisi selvinnyt maksetun suoran maataloustuen määrä Suomessa. Se oli noin kaksi miljardia euroa viime vuonna. Lisäksi tulee välillinen tuki, josta en ole nähnyt luotettavaa arviota viime vuodelta.
Tuo Wanhajätkän esittämä 300 miljoonaa on vain kansallista tukea varten tehty erillinen budjettivaraus. Maksatus on ihan eri juttu, ja suurempi tukimäärä liikkuu EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamassa maataloustuessa (noin 1.6 miljardia euroa)
Yritystuki (ilman maataloutta) on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomessa neljä miljardia euroa, josta suoraa tukea on yksi miljardi (vrt. maatalouden kaksi miljardia) ja erilaisia veronhuojennuksia kolme miljardia.
Lehtiseltä kieltämättä huono ja kummallinen sanavalinta ”yhteisestä omaisuudesta”. Muutenhan tuo kolumni oli varsinainen kepulaisuuden ylistys ja metsäteiden osalta aivan aiheesta. Lehtinen tunnusti itsessäänkin asuvan pikkukepulaisen.
Metsäteiden tarpeellisuutta ei varmaan kukaan kiistä ja niiden valtion tuestakin on syytä olla kiitollinen ja ehkä sallia teiden käyttö jokamiehillekin, kunhan eivät riko teitä. Kemera-tukihan on tosiaan edelleen huomattava, 50-60% perusparannuksen kustannuksista. Noin suuria yritystukia ei ole lähimainkaan.
Olen kerran yli 10 vuotta sitten saanut tuota tietukea ja suoraan sanoen ihmettelin silloista menettelyä, sillä metsäkeskus suunnitteli tiehankkeen, haki sille itseltään valtion tuen ja toteutti itse tuen avulla hankkeen. Joku tuossa ei ihan mennyt kilpailuoikeuden mukaan. Onneksi EU:n myötä tuokin tukibordelli on ymmärtääkseni siivottu.
Glalle pikkutäsmennyksenä Meyerin laivoihin: vientitakuihin (takauksia laivojen ostajien lainoille) ei sisälly minkäänlaista laskennallista valtion tukea.
Rane ynmmärsi näköjään kaiken lukemansa tahallaan tai tahattomasti väärin. Koulupojaksi hänellä on yllättävän heikko ymmärrys tai pahankurisen koulukiusaajan luonnehäiriö.
Nuo hankkeiden rahoitustilannetta koskevat tiedot ovat täysin julkisia ja Ranen omista Maaseudun Tulevaisuuden lehtileikkeleistäkin luettavissa, jos hän itse viitsisi lukea omat lehtileikkeensä ja vähän edes niistä ymmärtää.
En ole väittänyt MTK:n rahoittavan sijoituksiaan jäsenmaksuilla. Satiirisesti totesin, että MTK:n sijoitusvarat eivät varmasti riitä jos se aikoo olla jatkossa mukana rahoittamassa Kuopion tehdashanketta nykyisen omistusosuutensa mukaisesti. Satiiria pyydän Ranelta anteeksi, sillä sitä on usein vaikea ymmärtää. Enempää en kuitenkaan ala asiaa Ranelle rautalangasta vääntämään.
Kiitos Kurki Metsä-Gruopin tilinpäätöksestä.
Jonkin verran noita on tullut elämän varrella tutkailtua, joten kulueritellyn tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat vuonna 2017 koko konsernissa 620.5 miljoonaa euroa eli liikevaihtoon suhteutettuna 12.3 prosenttia. Jätkän arvio osui aika tarkkaan oikeaan. Selluteollisuuden osalta en huomannut riittävän eriteltyä tuloslaskelmaa.
Puunhankintakustannuksista en myöskään löytänyt riittävän eriteltyä tuloslaskelmaa. Materiaali- ja palvelukulut olivat 3 308 miljoonaa euroa eli 65,6 prosenttia liikevaihdosta. Arvailuksi jää, paljonko tuosta on puunhankinta.
Ranelle vastausta uusien suurhankkeiden rahoitusjärjestelyistä.
Nyt on tietääkseni vasta koossa suunnittelurahat: muutama kymmenen miljoonaa euroa. Edessä on vielä varsinainen investointien rahoituksen hankinta. Terve rahoitusrakenne tällaisissa hankkeissa on yleensä, että vähintään 30-40 prosenttia omaa pääomaa omistajilta ja loput vierasta pääomaa (lainaa) rahoitusmarkkinoilta.
Ruotsissa vastaava suurhanke meni jäihin lähinnä rahoitusjärjestelyiden epäonnistumisen takia. Miljardirahoituksen hankinta markkinoilta vaatii aikamoista uskottavuutta puuhamiehiltä. Sitä näissä uusissa hankkeissa olisi oleellisesti lisännyt uskottavien suomalaisten suurten teollisten partnerien mukana olo. Saapa nähdä, miten käy. Hankkeita ei tosiaan ole vielä rahoitettu, jos suunnittelurahat on saatu kokoon (kiinalaisilta).
MTK on mukana yhdessä näistä hankkeista, mikä on sinällään kiintoisaa ja hyväkin asia. Mutta metsänhoitomaksuja on tarpeen roimasti korottaa, jos MTK aikoo säilyttää omistusosuutensa liudentumatta hankkeen mahdollisesti edetessä.
MaalaisSepon rauhoittelu on varmaan paikallaan uuden hallituksen käytännön vaikutusten osalta.
Hallitusohjelmalla on kuitenkin laaja ohjaava vaikutus. Sinne voisi kuvitella tulevan ilmastotavoitteet hyvinkin selkeästi ja metsäpolitiikan osalta suuntaviivat puun käyttöön (hakkuiden taso, jalostusarvon nousu etc). Nykyisessä hallitusohjelmassa on jopa numeerinen tavoite puun käytöstä (lisäys 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa) ja puun käytön monipuolistamisesta sekä jalostusarvon nostosta).
Parhaillaan on jo varmaan käynnissä aikamoinen lobbaus tulevaan hallitusohjelmaan myös hakkuiden tasosta. SDP saattaa hyvinkin olla lobbauksen pääkohde, joten Rinteenkin kannanotot voivat täsmentyä tai sitten ne pidetään taktisesti joustavina hallitusneuvotteluihin asti.
Tulevan hallituksen hakkuutuskaa varmaan helpottaa, että ainakin osa uusista kiinalaishankkeista jää todennäköisesti toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Sen verran amatöörimäiseltä vaikuttaa niiden rahoituksen järjestely suomalaisten puuhamiesten toimesta.