Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Puuki kirjoittelee nyt aivan omiaan Guzeninan hallitusjäsenyyksistä. Kaupparekisteristä voi tarkistaa, ettei hän todellakaan ole Tradeka-yhtiöiden nykyään omistaman (ostettu viime vuonna) Med Groupin hallituksen jäsen.
Osuuskunta Tradekan vaaleilla valitun edustajiston jäsen hän on, mutta siellä ei tehdä minkäänlaisia operatiivisia päätöksiä liiketoiminnasta. Edustajistossa käytiin kyllä jälkeenpäin kriittistä periaatekeskustelua tästä Tradekan laajenemisesta sote-alalle. Toisaalta sehän voi olla hyväkin, että alalle tulee vastuullisia suomalaisia osuuskuntamuotoisia omistajia.
Guzeninan ministeriajoista voi olla montaa mieltää: soten valmistelusta ei tullut yhtään mitään; mutta vanhuspalvelulakiin hän kyllä vastuuministerinä esitti sitovaa 0.7 hoitajamitoitusta, jonka kokoomus torppasi. Punaposkisen Orpon eilen eduskunnassa irvailema lisädesimaali tarkoittaa muuten noin 1500 hoitajaa. Nyt on kokoomuksella taktinen osaaminen pettänyt täysin, jos se ainoana puolueena vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta.
Metsätieteissä ei taida paljon olla vasemmistolaisuudella eikä uusliberalismillakaan vaikutusta. Eiköhän tämä hiilinielukeskustelun sekavuus ole alun alkaen tieteen sisäinen ongelma, johon siten poliittiset intohimot ovat lisänneet oman sekavuutensa julkisessa keskustelussa.
Luke on korjaillut eduskunnalta anteeksi pyydellen hiilinielulaskelmiaan moneen kertaan. Olisiko niin, että tuo hiilinielu on yksinkertaisesti aika vaikea laskettava ja ymmärrettävä?
Voiko olla mitään sekavampaa ja epätieteellisempää kuin tämä julkinen keskustelu hiilinieluista ja metsien hakkuusta Suomessa? Luke on korjaillut nyt moneen kertaan laskelmiaan, ja tiedeyhteisön edustajat ovat eri mieltä jo perusoletuksista saati sitten johtopäätöksistä.
Ja poliitikoilta vaaditaan tällaisen sekasotkun pohjalta selviä kantoja hakkuiden täsmälliseen tasoon. Alan olla samaa mieltä niiden poliitikkojen kanssa, jotka uskaltavat sanoa, että hakkuiden täsmälliseen tasoon on mahdotonta ottaa kantaa nyt tarjotun ns. tieteellisen informaation perusteella.
Toinen asia on, että onko tarpeen esimerkiksi hallitusohjelmassa ylipäänsä ottaa kantaa hakkuiden tasoon. Kiinalaiset investorit päättävät puolestaan ja kansainväliset rahoittajat heidänkin puolestaan, toteutuvatko hakkuita lisäävät suurhankkeet.
Joku tolkku pitäisi olla tosiasioiden vääristelyssäkin: SDP esitti Kataisen hallituksessa vanhuspalvelulakiin sitovaa hoitajamitoitusta (0.7 hoitajaa) ja kokoomus kaikin keinoin vastusti, jolloin lakiin tuli kompromissina suositus 0.5 hoitajasta, jota sovittiin seurattavaksi ja otettavaksi asetukseksi, jos suositus ei toteudu.
Asiaanhan palattiin Sipilän hallituksessa, joka esitti leikkauksissaan hoitajamitoituksen alentamista 0.4 hoitajaan. Opposition vastustaessa esitys peruttiin. Se niistä Puukin p:ista housuissa.
Moderaattori on sentään ollut valveilla ja poistanut V-kallon omiin nimiin tehdyt hyvin tarkoituksellisesti valikoidut lainaukset ilman lähdeviitettä.
Viimeistään nyt pitäisi tyhmemmillekin valjeta, mihin soten markkinamalli voi johtaa.
Kyllä niille sijoitusrahastoille aina arvo löytyy. Tavallisesti se lasketaan jopa päivittäin. Pörsssilistatuille sijoitusrahastoille (ETF:t) arvo määräytyy pörssikaupankäynnin kautta.
Metsärahastojen arvonmääritys saatetaan tehdä harvemmin: yleensä ilmeisesti neljä kertaa vuodessa, jolloin on mekintäpäivät.
Esimerkiksi UB Metsärahaston lunastusmahdollisuus on vain kaksi kertaa vuodessa, joten ei rahastosta voi päivittäin lähteä.
Väärässä tosiaan Tolopainen olet, sillä sijoitusrahaston omistavat rahastoon sijoittaneet sijoittajat rahasto-osuuksiensa suhteessa.
Metsärahastot ovat ns. erikoissijoitusrahastoja, joita niitäkin säätelee sijoitusrahastolaki. Jos oikein muistan niin tuossa laissa on jopa kielletty rahastoyhtiön eli hallinnointiyhtiön omistus rahastossa, joten se niistä Tolopaisen tietämistä UB:n omistajien metsäomistuksista. – Pääomasijoitusrahastoissa (yritykset sijoituskohteina) on yleinen kommandiittiyhtiörakenne, jossa hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtömiehenä ja omistaa pienen siivun rahastoa.
Metsälehden kannattaisi varmaan tehdä juttu metsärahastoista perusasioiden selvittämiseksi. Niiden tuottohistoriaakin on jo pari vuotta ja tuotoissa on ollut merkittäviä eroja.
Kaikkien alojen asiantuntija Tolopainen ei ole ihan vahvimmillaan näissä metsärahastoasioissa. UB Bankers ei ainakaan yksin omista metsärahastoa vaan sen omistavat metsärahasto-osuuksien omistajat: Tolopaisen sijoittajamummot. Tosin siellä ei taida juuri mummoja omistajina olla, eiköhän metsärahastoissakin suurimmat sijoittajat ole institutionaalisia sijoittajia lähinnä työeläkeyhtiöitä. Pankkiiriliike UB Bankers omistaa metsärahaston hallinnointiyhtiön (metsärahaston hoitajan) ja saa siitä korvauksena rahaston hallinnointipalkkion ja merkintäpalkkion. Hallinnointiyhtiö voi omistaa pienen siivun rahastoa ja toimii lisäksi ky-muotoisessa rahastossa vastuunalaisena yhtiömiehenä.
OP:n metsärahasto ilmeisesti poikkeaa kulurakenteeltaan muista, sillä siinä poikkeuksellisen suuri merkintäpalkkio menee suoraan rahastolle varainsiirtoverojen maksuun (?).
Hallinnointipalkkio sisältää yleensä kaikki kustannukset mitä rahaston manageroinnista aiheutuu. Rahastosopimuksessa sovitaan kustannusten jaosta hyvin tarkasti. Tuo sopimus (rahaston säännöt)kannattaa kaikkien sijoittajiksi aikovien lukea ennen sijoitustaan. Siitä selviää myös, mistä pääomasta tuo hallinnointipalkkio-% lasketaan: yleensä sijoituskohteisiin (metsätiloihin) sijoitetusta pääomasta.
Noista rahastojen ilmoittamista tuotoista on yleensä alan käytännön mukaisesti vähennetty kaikki kulut myös nuo hallinnointipalkkiot. Rahaston tuloslaskelmassa on kulupuolella mukana hallinnointipalkkiot.
Kuten aiemmin jo totesin, niin metsärahastojen ansaintalogiikka ei hirveän paljon poikkea yksityisen metsänomistajan ansainnasta. Kuluja saattaa olla vähän enemmän mutta todennäköisesti myös tuloja.
Suurin riski metsärahastoissa lienee juuri nyt, jos metsätiloja ostetaan ylihintaan eli sijoituskohteiden valuaatio on liian korkea. Silloin tuottomahdollisuudet heikentyvät.
Horstille kommenttina, että kyllä hallinnointiyhtiöllä on suuri intressi saada hallinnoimansa metsärahasto tuottamaan markkinoidun tuottotavoitteen mukaan. Hallinnointipalkkio (1-2 %) maksetaan yleensä rahastoon sijoitetusta pääomasta, ja lisäksi on tuottosidonnainen palkkio lisähoukuttimena. Jos rahasto ei tuota riittävästi (esim 4-7%) ei sinne kukaan sijoitakaan eikä ole hallinnointipalkkiotakaan.
Jos oikein ymmärrän tämän metsäomistamisen taloudellisen ansaintalogiikan, niin eikö se ole aika sama yksityisellä metsänomistajalla ja metsärahastolla. Metsäkiinteistöistä saatavalla puun myynnillä pitäisi pääosin pärjätä. Asiaa auttaa puuston kasvu ja hakkuutuloista saatava kassavirta.
Täällä on kauhisteltu noita hallinnointipalkkioita (esim UB Metsä vähän yli 1%) ja merkintäpalkkioita. Onhan noita kuluja yksityisellä metsänomistajallakin varmaan tuon verran, ja kaikki eivät varmaan osaa metsäomaisuuden ammattimaista hoitoa. Lisäksi sijoitusrahastoissa pidetään suurimpana etuna sijoituskohteiden riittävää hajautusta, mikä ei toteudu ainakaan ”pienmetsänomistajalla”.
Mielellään kuulisin asiallisia vastaväitteitä ennen kuin myyn metsäni ja sijoitan rahani metsärahastoihin (vitsi).
Hyvä Tolopainen! Kerrankin olen kanssasi samaa mieltä: persujen alasajo olisi parasta mitä politiikassa on tapahtunut. Huijari-Huhtasaarestakin sanoit osuvasti aivan naulan kantaan.
Harjavallan miehelläkin on yleensä perusteltuja mielipiteitä, mutta maahanmuuttoasiassa meni tosiaan hysterian puolelle.
Emme pärjää nykyisellä väestörakenteella ilman maahanmuuttajia. Ellei heitä tule niin edessä on väkiluvun raju lasku. Kannattaisi pikemminkin olla tyytyväinen, että joku tänne pakkasiin haluaa väen väkisin tulla. Turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset sodan keskelle ovat epähumanitaarisia ja täysin järjettömiä väestörakenteen tervehdyttämisen kannalta.
Ranelle totean, että kyllä ne VM:n budjettivirkamiehet osaavat tehdä ylijäämäisenkin budjetin, jos poliittista tahtoa löytyy. Suhdannepoliittisestihan se olisi ollut oikeaoppinen. Tuskin mikään muukaan hallituskoalitio olisi vaalivuonna kuitenkaan halunnut tehdä ylijäämäistä budjettia. Minulle riittää, että Tolopainenkin tuntuu nyt tietävän, että budjetti ei ole ylijäämäinen.
Puukin kanssa samaa mieltä, ettei Tolopaisen käsitys yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta ole nykypäivää. T&k-toiminta tapahtuu nykyisin symbioosissa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken. Nyt valitettavasti ovat sekä yksityiset että julkiset menot t&k-toimintaan supistuneet dramaattisesti noin 10 vuoden ajan. Innovaatioita ei voi kaupallistaa, jos niitä ei synny eikä synnytetä tarpeeksi.
Huippuosaaminen on (metsän ohella) lähes ainoita kilpailuetuja Suomelle. Sitä ei pitäisi hukata. Heikentynyt kehitys alkaa valitettavasti jo näkyä startup-yritysten laadussa.
Nokiaan liittyen on todettava myös julkisen puolen ratkaiseva panos matkapuhelimien läpimurrossa. Valtioiden säätelemä yhteispohjoismainen radiopuhelinverkko NMT mahdollisti Nokian nopean alkuvaiheen kasvun.