Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Jovainin värikkääseen kieleen kuuluu usein sana (metsä)klusteri, josta metsänomistajat on hänen mukaansa poisuljettu. Vaikea sivistyssana, jolle ei ilmeisesti ole hyvää suomenkielistä vastinetta (ryväs, keskittymä?)
Itse olisin taipuvainen sisällyttämään metsänomistajat elimellisenä osana metsäklusteriin puuta myyvänä ja kasvattavana osapuolena. Yllätyksekseni huomasin metsäteollisuuden klusteristrategiasta vuodelta 2016, että siinäkin oli metsänomistajat jätetty vähän huutolaispojan asemaan metsäklusterissa. Metsätaloudesta puhuttiin ja ”metsäalan yrittäjät” oli kelpuutettu toimijana mukaan klusteriin.
Jovainin omakin klusteristrategia unohtaa valtaosan metsänomistajista, jolla ei ole korjuukalustoa eikä mahdollisuutta omaan korjuuseen. Pystykauppa on meille oikein sopiva kauppatapa, jossa voi kilpailuttaa ainakin meillä päin 6-7 vakavasti otettavaa ostajaa. MHY:n korjuupalvelukin on käytettävissä yhtenä vaihtoehtona, joka sopii harvennuksiin.
Perassicilta harvinaisen typerä vastaus.
Minun ei onneksi tarvitse olla mitenkään modernin rahateorian kannalla (teoria teorioiden joukossa).
Tuskin Robert Mugabe oli edes kuullut siitä, kun pystyi luomaan superinflaation, josta moderni rahateoria juuri varoittaa.
Moderni rahateoria on yksi jälkikeynesiläinen taloustieteen oppisuunta, josta Perassivitsinkin on syytä olla perillä varsinkin kun USAn talous on toiminut jo toistakymmentä vuotta lähes teorian mukaisesti.
Mitä tulee Justeerin alkuperäiseen kysymyksen (7.1.2019) metsäosakkkeisiin sijoittamisesta niin siihen voi jo vastata runsaan puolen vuoden toteutuneen kehityksen jälkeen.
Kolmen metsäyhtiömme osakkeen nykyhinta on suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden alussa, joten emme taida olla vielä asiassa yhtään viisaampia.
Justeerin ja muidenkin kannattaisi etsiä osakesijoituskohteita myös Helsingin suhteellisen suppean pörssin ulkopuolelta. Helpointa on varmaan tutkailla ennen Amerikkaa tutumpia eurooppalaisia kasvuyrityksiä, jotka ovat yleensä kohtuuhintaisempia kuin amerikkalaiset. Pomminvarmoja kasvuyrityksiä löytyy ainakin joiltakin toimialoilta tilauskantoja tutkailemalla.
Yksi tällainen on esimerkiksi monille tuttu eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus, jolla on ennätyksellinen tilauskanta, mikä näkyy osakkeen hintakehityksessäkin. Puolessa vuodessa osake on noussut 50 prosenttia.
Mielenkiintoinen riskikohde on lääkeyhtiö Bayer, jonka osake on romahtanut todella halvaksi Monsanto-kaupan myötä, mutta liiketoiminnan ennusteet ovat edelleen hyvät ja voimakkaasti kasvavat. Täälläkin moni on todistanut glyfosaatin myrkyttömyyttä, joten siitä vaan sitten osakeostoksille Frankfurtin pörssiin.
Perassic ei ole tutustunut moderniin rahateoriaan, joka puhuttaa ainakin ekonomistipiireissä ja tulevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Modernin rahateorian mukaan valtion velka ei ole kuoleman synti ollenkaan Yhdysvaltain kaltaisessa taloudessa, jossa on oma valuutta ja keskuspankki voi aina painaa lisää rahaa korkomaksujen kattamiseksi. Ainoa rajoite on inflaatio, joka saattaa kiihtyä liikaa jos julkinen ja yksityinen sektori kuluttavat liikaa samaan aikaan.
Euroopassakin näyttäisi kannatus teorialle kasvavan, kun isot valtion investoinnit mm. ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitäisi rahoittaa.
Sinällään lienee kaikille selvää, ettei valtion velkoja koskaan makseta takaisin. Ne rahoitetaan uudelleen ja uudelleen rahoitusmarkkinoilta. Jotta valtio on rahoituskelpoinen kohtuullisella korolla (nykyisin miinuskorolla) tulee budjettialijäämien pysyä kohtuullisina.
Kotitalouksien ja yritysten velkaantumisessa on kysymys aivan eri asioista kuin valtion velassa. Maksukyvyttömyys tulee paljon nopeammin vastaan.
Sama suosikkipohja kuin A. Jalkasella SDP:llä täydennettynä. En lukisi SDP:tä vihervasemmistoon. Jos Keskusta ei tule hallitukseen niin kokoomuksellakin pärjätään.
Tuo punamultapohja on historiankin perusteella ollut ylivoimaisesti paras Suomessa. Sotekin saataisiin aikaan kuten on saatu kaikki suuret uudistukset SDP:n ja Keskustan/Maalaisliiton yhteistyöllä ja torjuttu sekä äärioikeiston että äärivasemmiston uhat.
Toivottavasti Keskusta muuttuu taas aidoksi keskustalaiseksi puolueeksi, jolla on tärkeä tehtävä Suomen politiikassa maltillisena tasapainottavana voimana. Uuden alun voi ottaa hallituksessakin.
Pitäisikö metsänomistajien alkaa sitten käyttää valtaansa MTK:ssa, kun jäseniksi olemme päässeet noinkin kunniakkaaseen edunvalvontajärjestöön?
Tosin kukaan ei ole tainnut kysyä, halusinko jäseneksi ja vähän se vieraalta ympäristöltä tuntuu kaupunkilaismetsänomistajalle.
Hyvin laaditut kysymykset hallitustunnustelijalta. Noistahan siinä Suomen tulevaisuudessa on kysymys.
Persuilla voi olla vaikeaa saada edes viittä oikein yhdestätoista, jos ohjelmapapereidensa pohjalta vastaavat. Mutta takkiahan tuo porukka on tottunut kääntämään.
Keskustalla voi olla jopa kokoomusta helpompaa saada SDP:n kanssa yhteensopivia vastauksia.
Hyvin alkaa uuden hallituksen taival: heti tulee kaksi merkittävää teollista investointia.
Kemin sellutehdas laittanee luun kurkkuun muille hankkeille ainakin Pohjois-Suomessa. Rahoituksen puutteeseen ne olisivat varmaan muutenkin kaatuneet. Parhaimmille hankkeille löytyy yleensä rahoitus markkinataloudessa. Tosin voi Metsä Groupillakin olla jo vaikeuksia vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saannissa. Sen verran valtavasta hankkeesta on kysymys.
Halla-aho ilmoittaa poliittiseksi esikuvakseen Väinö Tannerin, joka kääntyisi haudassaan, jos tietäisi joutuneensa oikeistopopulistin esikuvaksi. Halla-aho ei taida tietää Tannerista juuri mitään, mutta on noudattanut apurinsa työmies Putkosen vaalitaktisia neuvoja. Jos H-aho olisi poliittisesti rehellinen, niin ilmoittaisi reilusti esikuvakseen Vihtori Kosolan.
Puukille: SDP:n hyvässä ja perusteellisessa vaaliohjelmassa Tulevaisuuslinja sanotaan suoraan, että ”muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen saamista osingoista tulee periä kohtuullista lähdeveroa”. Puukin äänestyspäätöksen pitäisi ainakin olla tämän jälkeen varma.