Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
SE oli pari viikkoa sitten 10 hehtaarin harvennushakkuussa ainoa kilpailukykyinen tarjoaja, jolla oli repertuaarissa myös männyn pikkutukki. Väärinkäsitykset ovat siellä Tolopaisen päässä.
Stora Enso on ainakin Kymenlaaksossa niitä harvoja yhtiöitä, jotka ostavat harvennuksissa pikkutukkia. Se tuo aikamoisen kilpailuedun.
Kovin lyhyeksi näyttää taas jäävän puun hinnan hintapiikki: noin vuoden huippusuhdanne. Kummallisen lyhytkestoisia nuo hintapiikit ovat olleet viime vuosikymmeninä.
Minkälaiset ovat arviot tulevasta hintakehityksestä? Pudotaanko taas 5-10 vuodeksi 15-20 prosenttia matalammalle tasolle?
Kyllä tuo puun hinta ja sen noinkin suuri vaihtelu vaikuttaa kuitenkin oleellisesti metsätilatalouden kannattavuuteen, jos ja kun sitä puuta pitää myydä useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Vähän samanlaisia ovat omat kokemukseni tuosta MHY:n katkonnan valvonnasta kuin Tolopaisella. Ei siitä valtakirjakaupoissa ole hirveästi ollut asiakkaalle näkyvää lisäarvoa. Jos MHY:n metsäasiantuntija laskee jälkikäteen tukkiprosentteja ja toteaa, että olisivathan ne voineet olla vähän parempia. Sitäkö se paljon markkinoitu valvonta on?
Jeesille tiedoksi, että kyllä on eteläisessä Kouvolassa ennätysmäärä hirvikärpäsiä ainakin minun metsissäni. Hyvät konstit niitä vastaan olisivat enemmän kuin tarpeen.
En malta olla palaamatta tuohon Visakallon ja Tolopaisen energiaväittelyyn.
Pari päivää sitten Hesarin kolumnissa Suomen tunnetuin tekoälytutkija Ilkka Tuomi arvioi energian kulutuksen kasvavan rajusti tekoälyn laajentuessa, joten Tolopainen joutuu ehkä tarkistamaan supistuvia energiaarvioitaan. Energian kulutuksesta saattaa tulla jopa este tekoälyn laajentumiselle, sillä niin paljon lisäenergiaa vaatii valtavien kasvavien tietomäärien prosessointi.
Palstalla ehdotettiin Kemijärven Boreal Biorefille osakeantia. Mitenkähän onnistuisi, kun kyseessä on kiinalaisenemmistöinen aloittava yritys, jonka puuhamiehet eivät ehkä hirveästi herätä luottamusta?
Tolopainen taitaa olla oikeassa sekä käytännössä että teoriassa Kemeran pienpuuasiassa.
En ole löytänyt Kemera-laista enkä sen perusteluista täsmällistä määritelmää tuolle pienpuulle. Jos joku tarkkasilmäinen löytää niin ilmoittakoon.
Laitoin juuri nuoren metsän hoidon Kemera-hakemuksen ensiharvennuksesta, joka täyttää Kemera-kriteerit. Näin tein MHY:n metsäasiantuntijan suosituksesta ja tarkistin vielä asian ostavan yhtiön hankintamieheltä. Kummankin tulkinta oli, että pienpuun keräämisellä ei tarkoiteta vain energiapuuta vaan myös kuitupuuta. Tukeista ei ollut puhetta. Toteutusilmoitukseen voi laittaa mittaustodistuksen, josta käy ilmi kerätyn pienpuun määrä runkoina ja kuutioina.
Puolustukseksi täytyy todeta, että kyseinen ensiharvennuskuvio on siirtynyt kaupalla omistukseeni vasta vuosi sitten, joten tähänastinen hoitamattomuus ei ole minun syyni. Kuntoon laittaminen ennakkoraivauksineen on sen verran työlästä, että 430 euron hehtaarikohtainen Kemera-tuki on jopa tarpeen. Pienpuuta kuitupuuna tulee noin 60 kuutiota hehtaarilta. Tuen kanssa ihan kannattavaa liiketoimintaa.
Ammattiraivoojalla on ilmeisen vastuuton mieltymys bitcoineihin ja muihin kryptovaluuttoihin. Ehkä kannattaa vähän hillitä halujaan ennen kuin rupeaa niillä pelleilemään ymmärtämättä mihin ryhtyy.
Yleensä rahapolitiikasta jotakin ymmärtävät pitävät niitä lähinnä pyramidihuijauksena ja ennennäkemättömänä talouskuplana. Bitcoinin arvonmääritys on täysin mielivaltaista ja spekulatiivista ilman minkäänlaista reaalitaloudellista pohjaa. Kupla puhkeaa kun säätely alkaa kiristyä ja luottamus tähän hyvin erikoiseen vaihdannan välineeseen menetetään.
Viime kesänä oli ainakin Kymenlaaksossa vielä pahempi ja pidempi kuivuusjakso kuin nyt. Yllättävän hyvin keväällä istutetut kuusen taimet kuitenkin selvisivät, vaikka todella huonolta näytti keskikesällä.
Kokeilin oikeastaan kaikkia täällä suositeltuja keinoja. Kastelin kokeeksi noin sata tainta kantovedellä. Paras keino selvästi, sillä kuolleisuus lähes nolla ja tänä kesänä parhaassa kasvussa. Työlästä ja riskaabelia hommaa tuo kastelu, sillä heti ensi viikolla voi sataa.
Totaalisesti kuolleilta näyttävien tilalle (noin 10-12%) tilalle istutin heti syksyllä (syyskuussa) uudet taimet, jotka juurtuivat hyvin lämpimän syksyn pitkittyessä eivätkä pullahdelleet ylös jäätyneessä savimaassakaan. Suosittelen Kitsaalle ja kaikille muillekin syysistutusta. Saattaa olla kuivuuden vaivatessa tulevaisuudessa parempi istutusaika kuin kevät.
Jätkä taisi täällä todeta, että kuolleilta näyttävät taimetkin voivat kasvattaa seuraavana vuonna juuristostaan uuden verson. Näin tosiaan tapahtui osassa ”kuolleita” taimia.