Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Olen eri mieltä noista maasturin ajo-ominaisuuksista huonolla kelillä. Nelivetomaasturilla pärjää lumisella loskakelillä paljon paremmin. Jopa ohitukset onnistuvat turvallisesti huonosti auratulla ohituskaistalla.
En ole mikään maasturien ystävä, mutta metsätarpeiden takia olen sellaisen hankkinut. Ja verraton peli se onkin näin talviolosuhteissa. Pystyy ajamaan auraamattomalla metsätiellä jopa kahdenkymmenen sentin lumessa.
Yleisradion toimittajalla on kummallinen suhtautuminen kaivos- ja metsäteollisuuden investointeihin. Suomessa oli teollisuuden investointilama noin kymmenen vuotta viime vuosiin saakka. Kaivosteollisuus oli tänä aikana ainoa teollisuuden ala, joka merkittävästi investoi uuteen tuotantoon. Onneksi myös metsäteollisuuden investoinnit lopulta lähtivät käyntiin, ja investointihalukkuus on virinnyt vähitellen metalliteollisuudessakin.
Onko tuo investointilama todella toimittajan vihreä unelma? Huonoa on vihreiden elinkeinopolitiikka,jos se tuota vain on. Eli annetaan teollisen tuotantokoneiston rapautua eikä tehdä edes uusintainvestointeja. Hyökätään äärimmäisen populistisesti Yleisradion avulla kansantaloudellisesti järkeviä teollisia hankkeita vastaan. Räikeänä esimerkkinä oli jo Talvivaaran ”ympäristökatastrofin” liioittelu sekä vihreiden että Yleisradion toimesta, kun samaan aikaan lähes vaiettiin Kokemäenjoen moninkertaisesta ympäristökatastrofista.
Kaivosteollisuuden investoinneilla on ollut ja on edelleen huomattava aluepoliittinen vaikutus. Ne sijoittuvat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomeen, joiden aluetaloudelle näillä investoinneilla on suuri merkitys. Muistettakoon vielä, että niin kaivos- kuin muillakin teollisuusinvestoinneilla on Suomessa ympäristölupajärjestelmä, joka on erinomaisen perusteellinen ympäristövaikutusten arvioinnissa
Ilman kaivosinvestointeja oltaisiin varsinkin Kainuussa ja Lapissa paljon köyhempiä ja tarvittaisiin EU-aluetukea huomattavasti enemmän. Eräät keskustelijat tuntuvat vähättelevän vastoin tosiasioita EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa (mukaan lukien maatalouspolitiikka). Kyllä sillä on suuri taloudellinen merkitys, jos hankkeisiin saadaan kansallisen tuen lisäksi toinen puoli tukea EU:sta. Jos Suomi on koko EU-budjetissa lievä nettomaksaja, niin se on pieni hinta rauhasta Euroopassa.
Perassic Parkille kaikella ystävyydellä: Metsänomistajat eivät taida olla kovin yhtenäinen luokka, jolla olisi omat tiukat luokkaetunsa. Useimmille meistä tulee nykyään päätoimeentulo jostakin muusta kuin maa- ja metsätaloudesta. Sallittakoon siis meille myös poliittinen monimuotoisuus. – Tälläkin palstalla näkyy nykyään olevan jo muitakin kuin patamustia porvareita ja jopa Haaviston kannattajia.
Parkin poliittista muistia virkistän sillä, että SDP:n edustajia on ollut maa- ja metsätalousministereinä. Heti tulee mieleen Hannes Tiainen kahdesti ja Leo Happonen. Ammattimiehiä kumpikin.
Voisi olla pidemmän päälle ihan viisasta, ettei kyseistä ministeriötä olisi läänitetty yhdelle puolueelle ja muillakin puolueilla olisi kiinnostusta tässä tapauksessa erityisesti metsäpolititiikkaan.
A. Jalkaselle lopuksi lohdutusta. Pahoin pelkään, että joudun itsekin taas toisella kierroksella äänestämään Haavistoa.
Eilisessä YLEn tentissä Tuula Haatainen pärjäsi erinomaisesti. Harvinaisen selkeä puhetapa ja varma esiintyminen tärkeissä asiakysymyksissa. Oli kuin kuin raikas tuulahdus verrattuna moneen muuhun ehdokkaaseen.
Maa tarvii sittenkin kunnon arvojohtajaa, jolla on inhimilliset arvot paikallaan ja joka uskaltaa sanoa ne reippaasti selkokielellä. Tuula on sen verran topakka täti, että panee ukot metsäasioissakin järjestykseen myös EU:ssa. Hoitaa asiat globaalistikin eikä vain näitä kotimaisia pusikoita.
A. Jalkanen on jälleen kerran oikeassa. MTK laskee tosiaan nykyisin henkilöjäsenikseen myös metsänhoitoyhdistysten jäsenet!?
MTK:n jäsenmäärä oli suurimmillaan 1970-luvun alussa lähes 411 000 ja alimmillaan noin 150 000 vuonna 2014. Metsänhoitoyhdistysten liittymisen myötä jäsenmäärä kaksinkertaistui vuonna 2015 eli kasvoi noin 330 000:een. – SAK:n jäsenmäärä on nykyisin ainakin kaksin- ellei kolminkertainen.
En avaa uutta topiikkia siitä, pitääkö MHY:n henkilöjäsen laskea kuuluvaksi myös MTK:n jäsenmäärään.
Visakallolle: Kyllä se on aika vauhdilla supistunut MTK:nkin jäsenmäärä viimeisten vuosikymmenien aikana. Kyllä se sauna palaa sielläkin.
Onpa ollut mielenkiintoinen ja polveileva keskustelu metsänomistuksen kannattavuudesta.
Der Horst kaipasi kannattavuuden määritelmää. Yritystaloudessa ja niin varmaan metsätaloudessakin kannattavuuden käsite on omistajalle tuleva liiketoiminnan tappio tai voitto. Kansantaloudessa kannattavuus ymmärretään vähän laajemmin hankkeiden yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin avulla.
Itse olen omassa metsäpuuhassani ”mututuntumalla” asettanut sijoitetun pääoman keskimääräiseksi vuotuiseksi tuottotavoitteeksi 4-5 prosenttia kuten derHorstkin näkyi asettaneen 5 prosenttia. Myös niiden tutkimusten mukaan, jotka olen huomannut aiheesta tehdyiksi tavoite näyttää pitkällä ajalla jopa realistiselta.
Muihin sijoituskohteisiin verrattuna metsä ei pitkällä ajalla ole suhteellisen vähäriskisenä mitenkään huono. Metsällä on moniin muihin sijoituskohteisiin verrattuna erinomainen luontainen etu: se kasvaa jatkuvasti ainakin 70 vuotta.
Tuota kannattavuutta voi sitten aika lailla varioida metsänomistajan omien toimien avulla, mutta eniten siihen näyttää vaikuttavan kantohintojen vaihtelu. Kannattavuutta voi kohentaa parillakin prosenttiyksiköllä myymällä puuta oikeaan aikaan eli puun hinnan ollessa huipussaan – esimerkiksi lokakuussa 2007. – Spekulantit pärjäävät tässäkin taloudenpidossa.
Keskustelussa näytti olleen muutamia, jotka laskivat hyvin tarkasti noita pääoman tuottolukuja(IRR). Vaikka osaisinkin, niin sitä en rupea tekemään. Siinähän menee ilo koko puuhasta ja tulee vielä paha mieli liiallisesta näennäistarkkuudesta.
Mutta onhan siinä omassa metsässä paljon muutakin hyötyä ja iloa kuin eurot. Ehkä tuollainen laajempi kustannus-hyötyanalyysi olisi metsätaloudessakin paikallaan vaikkapa vain metsänhoidon terveysvaikutusten huomioonotto. Hyötynä voi pitää ilmaista kuntosalia ja kustannuksena moottorisahavammojen hoitoa.
Tässä keskusteluaiheessa alkaa ilahduttavasti jo näkyä metsänomistajien monimuotoisuus. Sen voisi pelkistää siten, että nykyisissä metsänomistajissa saattaa olla enemmän SAK:n kuin MTK:n jäseniä
Lämpimät kiitokset verottajalle verkkoseminaarista. Muutoinkin verottaja on ollut kiitettävästi eturintamassa sähköisten palvelujen kehittämisessä.
Verkkoseminaaria voisi jatkossa kehittää jopa siten, että metsäverotuksesta olisi oma tilaisuutensa. Nyt maatalousverotus vei tilaisuudesta valtaosan, ja pelkästään metsänomistajalle aika kävi pitkäksi.
Verkkoympäristössä toimisi hyvin myös sellainen pedagogiikka, että täytettäisiin se metsäveroilmoitus ja alv-ilmoitus kohta kohdalta.
Nils Torvalds on ainoa presidenttiehdokas, joka on profiloitunut ajankohtaisissa metsäkysymyksissä ja selvästi myös tuossa Nato-asiassa.
Metsäasia ei kuitenkaan kuulu presidentin toimivaltaan edes EU-asiana. Nato kuuluu.
Koskaan aiemmin pitkän elämäni aikana presidentin vaali ei ole ollut näin tylsä kuin nyt. Onko todella valtamedian ja kokoomuksen viestintätoimiston ansiota, että epäselviä lausuntoja vaikeaselkoisesti jakeleva ja ulkopoliittisestikin melko mitäänsanomaton nykyinen presidentti tulee valituksi ensimmäisellä kierroksella?
Suomalaista demokratiaa ja poliittista keskustelukulttuuria piristäisi kummasti tuo muiden ehdokkaiden loppukiri ja nykyisen presidentin haastaminen. Ehkä sitten mediakin uskaltaisi haastaa nykyistä kriittisemmin.