Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen on joko fiktiivinen hahmo tai sitten verrattain huonon metsän omistaja.
Viime talven ensiharvennusten huonoin hehtaarikertymä oli männiköstä 75 m3. Kuusikoista tuli paljon enemmän yli 100 m3 hehtaarilta. Ennätys oli 0,4 hehtaarin kuviolta 86 m3.
Joidenkin motomiesten korjuujäljestä olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä varsinkin tuon ennätyskuvion osalta, sillä viime alkukesän myrsky nappasi siitä heti parikymmentä runkoa.
Aplin kanssa olen samaa mieltä kuitupuun hinnan noususta. Ellei nouse niin sitten ei markkinatalous toimi, ja kilpailutilanne on todella oligopolistinen kuitupuun ostajien osalta.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tehtaiden sulkemiset Suomessa ovat perustuneet paperitehtaiden ylikapasiteettiin maailmalla eivät puun hintaan Suomessa. Sellun osalta sulkemiset ovat taas perustuneet täydellisiin virhearviointeihin maailmanmarkkinoiden kehityksestä – surullisimpana esimerkkinä Kemijärvi.
Etköhän Taneli pelottele turhaan, kun vielä katsot viime vuoden tuloslukuja metsäfirmojen osalta.
Onko Jovainiltakin himmentynyt järjen valo? En ymmärtänyt sossuanalyysistä yhtikäsmitään. Rane varmaan selittää tai eipä tarvi.
Vahinko jos antinpoika sai tarpeekseen ja lähti palstalta. Oli pitkästä aikaa raikasta tuulahdusta itseään toistavaan ja sisään lämpiävään keskusteluun.
Mielelläni olisin kysynyt, miten tuota jatkuvaa kasvatusta niin sanottu kaupunkilaismetsänomistaja ylipäänsä voi käytännössä harjoittaa ilman omaa korjuukykyä. Tietysti jättämällä metsänsä hoitamatta, mutta sekään ei taida olla jatkuvan kasvatuksen ideologian mukaista.
Uskonnollinen fanatismi sopii huonosti jopa metsälehden keskustelupalstalle. Yhtä huonosti kuin naisviha ja yleinen suvaitsemattomuus. – A. Jalkaselle myötätuntoiset terveiset!
Yleisenä huomiona en malta olla ihmettelemättä, miten riitaisaa ja eripuraista metsistä käytävä keskustelu on metsäalan tieteilijöiden keskuudessa. Luulisi niin sanotussa tieteellisessä keskustelussa joku yksimielisyys hioutuvan vuosikymmenien kuluessa.
Ensin tapellaan vuosikymmeniä metsän parhaasta uudistamistavasta, ja nyt sitten ollaan taas hyvinkin erimielisiä metsän ilmastovaikutuksista. Metsänomistajana on sitä enemmän ymmällään, mitä enemmän tähän tieteelliseen keskusteluun perehtyy.
Onkohan metsätiede ollenkaan tiedettä vai epätieteellisten kuppikuntien puolipoliittista kinastelua?
Jean S:llä mielenkiintoinen visio – jo 20 vuoden kuluttua?
Saman nimimerkin ei kannata valittaa verotuksen suuruudesta ja kannattaa kansalaispalkkaa. Kansalaispalkka tai nykynimellä perustulo tulisi takuuvarmasti nostamaan verotusta.
Nykyisessä perustulokokeilussa ei ole vähennetty sosiaalitukia asumistuki mukaan lukien, vaan ne tulevat 560 euron perustulon ohella.
Ihan hyvä se on perustuloa kokeilla, mutta tulevaisuutta varten kannattaisi kokeilla monia muitakin asioita. Tuottavuuden nopeaan kehitykseen ja ihmistyön epätasaiseen vähenemiseen ja jakaantumiseen tehokkaammin toimisi työajan lyhentäminen pitkällä ajalla. Sekin olisi kokeilemisen arvoinen (esim. Saksassa metalliteollisuuden 28 tunnin työviikko).
Perustulossa on se ongelma, että se on liian kallis (miljardien eurojen lisäkustannukset). Tai sitten liian matalana se on täysin riittämätön korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa kuten nykyisessä kokeilussa on jo lähtökohtana.
Perustulo heikentäisi myös työnteon kannusteita ja jakaisi automaattisesti rahaa myös niille, jotka eivät sitä tarvi.
Ranka-Antti sai paljon hyväntahtoisia neuvoja osakeyhtiöstä metsäalalla. Useamman osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana (muilla toimialoilla kuin metsäalalla) täytyy kuitenkin todeta, että monet neuvoista olivat vähintään harhaanjohtavia.
Parhaiten asia selviää lukemalla huolella Osakeyhtiölaki. Myös nuo A. Jalkasen jakamat power pointit selventävät asiaa. Tosin niissäkin oli ihmeellisiä epämääräisyyksiä arvonalennuksista ja osingonjaosta. Metsäosakeyhtiöstä on tehty myös ainakin yksi opinnäytetyö (Juha Ruuskanen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu)
Osakeyhtiössä täytyy ja voi tehdä arvonlennuksia myös metsäomaisuudesta, jos siihen selvää tarvetta on. Viimeistään hyvä tilintarkastaja sitä vaatii. Osinkoja ei voi jakaa holtittomasti, vaan ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista. Jos yhtiö tekee pitkään tappiota ei ole mitään jakaa.
Osakeyhtiössä suurin etu on alhainen yhteisöveroprosentti (20%). Se suosii omistajuutta, jossa yrityksen tulosta jätetään sisään ja investoidaan uudelleen tuottaviin kohteisiin (esim. uusiin metsätiloihin). Ruuskanen toteaa opinnäytteessään, että ”osakeyhtiöpohjainen omistus lienee parhaimmillaan laajentamishaluisille metsänomistajille, jotka aktiivisesti ostavat, jalostavat ja myyvät kiinteistöjä eteenpäin”. Myös sukupolvenvaihdostilanteissa ainakin suurilla metsätiloilla oy-muodosta lienee taloudellista hyötyä.
Tänään Hesarissa metsäekonomian professori Olli Tahvosen syntymäpäivähaastattelu: ”Eikä puun energiakäyttöä ainakaan pitäisi tukea, koska siitä syntyy Tahvosen mukaan kolme kertaa enemmän päästöjä kuin maakaasusta ja puolitoista kertaa enemmän kuin hiilestä”.
Onko näin?
Viime vuonna ajokilometrejä tuli 11 200. Aika lailla keskimääräinen vuosi (hakkuita, istutusta ja taimikonhoitoa). Asuinpaikka pääkaupunkiseudulla ja metsät Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.