Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Todennäköisesti olen elämäni aikana kokenut noita hallituskokoonpanoja Visakalloa useammin. Kaikista olen selvinnyt hengissä ja vähäisin omakohtaisin vaurioin. Kovimmin koetteli 90-luvun alun porvarihallitus.
Ihmetyttää miten noinkin kokenut mies harjoittaa noin halpahintaista poliittista propagandaa. Elämä ei ole opettanut ainakaan politiikassa tarvittavaa yhteistyöhalua.
Ranen poliittinen leimakirves iskee ajatusta nopeammin.
Epätoivoiseksi menee, jos poliittisen kannatuksen hupeneminen johtaa tällaisiin keskustelun avauksiin. Mistä ihmeen poliittisesta pöpilästä ja henkisestä takapajulasta tämä kumpuaa?
Puuttuu enää metsien sosialisoinnilla pelottelu. Sekin menisi varmaan täydestä näihin hurmahenkiin juoksuhaudoissaan.
Tunnen Suomen eri kolkat verrattain hyvin kuten ilmeisesti Sinäkin Taneli. Kemijärven lopetettuun sellutehtaaseenkin ja sen jälkihoitoon olen valitettavasti joutunut perehtymään aiemman työni puolesta enemmän kuin tarpeeksi.
Eikä Tolopaisen olettamani kotimaakuntakaan pitäisi huonoimpia kasvultaan olla. Kymenlaaksokaan ei ole parhaimpia.
Suuresti arvostamani Tolopainen ei taida olla niitä herkkänahkaisimpia ja ymmärtää jopa itseensä kohdistuvaa huumoria.
Meillä Kymenlaaksossa metsät kasvavat ja kuitupuuta käyttäviä tehtaitakin on vielä lähellä.
Luin koko jk-ketjun läpi ja tulin samaan johtopäätökseen kuin aloituksessa mainittu ja moneen kertaan parjattu Paloma Hannonen, että metsänomistaja ei varmaan saa tarpeeksi tietoa jatkuvan kasvatuksen menetelmästä tai menetelmistä.
Niin sanottuna kaupunkilaismetsänomistajana en ole koskaan edes harkinnut jk-menetelmää, mutta ehkä sitä pitäisi joissakin tapauksissa harkita. Olen sisäistänyt taloudellisesti kannattavammaksi ja käytännössä helpommaksi jaksottaisen kasvatuksen. Yksikään MHY-neuvoja ei ole koskaan suositellut viiden vuosikymmenen aikana jatkuvaa kasvatusta missään tilanteessa. Metsäneuvojilla on tosiaan vähän sama ongelma kuin pankkineuvojilla.
Nimimerkki Taviokuurnalla oli muuten hyvät ja asialliset argumentit jaksottaisen kasvatuksen puolesta. Sen verran metsässä rypeneenä en itsekään vielä osta noita jatkuvan kasvatuksen argumentteja, että yläharvennusta pystyisi tekemään ilman suuria vahinkoja alikasvokselle ainakaan meidän kuusikoissa.
Ennen kaikkea jos jatkuvan kasvatuksen ideologit haluavat asiaansa edistää niin tuotetta on syytä kehittää kaikille metsänomistajille markkinoitavaan ja jopa kaupalliseen muotoon. Ei kai kukaan lähde metsäänsä pilaamaan pelkkien iskulauseiden voimasta.
Keskeinen käytännön kysymys ainakin itselle on, miten käytännössä on mahdollista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ilman omaa metsä- tai maatalouskonekalustoa tai omaa metsuria. Useimmat kaupunkilaismetsänomistajat ovat tämän ongelman edessä tehdessään valintoja kasvatustavasta.
Metsurimotokuskin kanssa samaa mieltä, ettei missään tapauksessa kannata kesätyöpaikkaa varten perustaa yritystä.
Jos on valmiina pöytälaatikkoyritys, niin voihan sitä tietysti käyttää sopivalla toimialavalinnalla tilapäisissä metsähommissakin. Paljon sopivampaa ja helpompaa velvoitteiden kannalta on tehdä kesätyöt palkattuna työntekijänä.
Metsurimotokuskin muistikuvat eivät ihan pidä paikkaansa. Stora Enso ilmoitti Kemijärven sulkemispäätöksensä perusteluiksi puun saannin turvaamisen Oulun ja Kemin suurille integraateilleen. Kannattavuus ei ollut ongelma edes silloin.
Kemijärveltä ostetuilla laitteilla on sittemmin tehty liukosellua ilmeisen kannattavasti Kanadassa.
Karvinen on itsekin epäillyt tehdyn päätöksen järkevyyttä jo vuonna 2014 Hesarin haatattelussa.
Ilman minkäänlaista jälkiviisautta voi listata Suomen teollisuushistorian suurimpia virheitä. Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen kuulunee TOP 10:een.
Kumma juttu kun kukaan ei ole Suomessa vastuussa näistä kansantaloudellisista eikä edes yritystaloudellisista järjettömyyksistä – ei edes Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen.
Kemijärven edellinen sellutehdas lopetettiin 10 vuotta sitten paljolti lyhytnäköisen kvartaaliajattelun tuloksena. Nyt joudutaan investoimaan samat miljardit eurot uudelleen. Välissä käytettiin satoja miljoonia euroja tehtaan lopettamisen jälkihoitoon.
Metsäguru Tolopaiselle tiedoksi, että ensiharvennusten hyvien hehtaarikertymien jälkeen jäi vielä 1000-1200 runkoa hehtaarille.
Jos noista ensiharvennusten tiheyksistä päästiin selvyyteen niin mikä on mielestänne optimitiheys kakkosharvennuksen jälkeen?