Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Metsätilojen hinnan nousunkin luulisi taittuvan ja kääntyvän laskuun jos ja kun bruttokansantuote supistuu 5-10 prosenttia vuoden kuluessa. Vai onko metsä sellainen niukkuustuote, että sillä ylikysyntää riittää huonoinakin aikoina?
Nythän on selvä hintakupla, jonka puhkeaminen toivottavasti tapahtuu hillitysti ilman omaisuusarvojen romahtamista kuten lamassa valitettavasti yleensä tapahtuu. Metsärahastojenkin intressissä luulisi olevan ylikuumentuneen markkinatilanteen jäähdyttäminen hallitusti.
Gilead Sciencesin remdesiviiri on injektiona annettava lääke koronaa sairastavalle ei ennalta ehkäisevä rokote. Rokotteen kehittämiseen menee varmaan se ennakoitu 1-2 vuotta. Tehoava lääke koronaan olisi tässä tilanteessa aikamoinen pelin kääntäjä (”game changer”).
Ei ne arvostukset mistään katosta läpi mene. Gileadia sai pari viikkoa sitten vielä melkeinpä halvalla. Nyt P/E-luku on noin 20, joten ei ole vieläkään kallis.
Kiitokset Ammatti Raivoojalle mielenkiintoisesta keskustelun avauksesta. Ehkä sen vielä saa liitetyksi metsäänkin tai liittyyhän se metsätulojen sijoittamiseen.
Ei ne pörssit nyt taida ihan erillään reaalitaloudesta olla. Kyllä niiden markkinavaihteluille yleensä reaalitaloudelliset syyt ovat. Ihan todellisten yritysten osakkeilla siellä kauppaa käydään.
Toimialoittain kytkentä talouteen näkyy vielä selvemmin. Esimerkiksi nykyisessä koronakriisissä lääketeollisuuden osakkeet ovat pärjänneet oikein hyvin. Huimassa nousussa on ollut esimerksi lääkeyhtiö Gilead, joka viime vaiheeseen edenneiden testien perusteella saattaa olla keksinyt ensimmäisenä koronaan tehoavan lääkkeen: remdesiviirin.
Ammatti Raivoojalle hyväntahtoisena neuvona, että sijoituskeskustelua pystyy kyllä käymään suomeksi ja jopa savoksi.
No jopas on. Jos kaikkitietävä Tolopainen ei tiedä, että Metsään.fi palvelutorin kautta pääsee Kuutio-nimiseen puukauppasovellukseen, jossa voi tehdä puukaupan tarjouspyynnön. Ostomiehet yleensä vastaavat sitten tarjouksella.
Hyvin toimii. Kannattaa käyttää. Havaitsemiaan virheitäkin voi jossakin määrin korjauttaa.
Tuplataimivakka toimii hyvin. Voimia ja aikaa säästyy, kun vakan täyttömatkat vähenevät puoleen. Normaalikuntoinen eläkeläinenkin kyllä jaksaa kannatella tuplataimivakkaa.
Ainoa vaikeus on täytetyn kaksoistaimivakan nostossa kannettavaksi. Kannattaa täyttää vakka reilun puolen metrin korkeudella olevalla tasolla (kannolla tai muulla tömpäreellä), jotta saa kantohihnat pujotettua helpommin olkapäille.
Täällä on moneen otteeseen tuotu esiin MHY:n tekemä korjuun ja katkonnan valvonta. Sitä on sekä kehuttu että haukuttu aika tasapuolisesti. Erityisesti MTK ja suuresti arvostamani A. Jalkanen korostavat sen erinomaisuutta ja tärkeyttä.
Olen ehtinyt tekemään aika monta puukauppaa: aluksi MHY:n valtakirjakirjakauppoina ja nykyisin pelkästään omin päin. En ole nähnyt hirveän paljon lisäarvoa siinä, että MHY:n metsäasiantuntija tutkailee ylimalkaisesti jälkikäteen mittaustodistuksia ja käy hakkuutyömaalla potkimassa puupinoja. Onko korjuun MHY:n korjuun valvonta vain tätä vai jotakin muuta? Vääntäkääpä rautalangasta, jos minulta on jäänyt jotakin ymmärtämättä.
Mahdolliseen taantumaan jouduttaessa tarvitaan valtiolta elvyttävää finanssipolitiikkaa. Hallitusohjelma on juuri oikein viritetty tähänkin tarkoitukseen.
Metsä Groupin Kemin hanketta lukuunottamatta kaikki nämä uudet tehdashankkeet ovat olleet rahoituksellisesti hyvin epävarmalla pohjalla melkeinpä vain kiinalaisia vedätyksiä. Tehdasta ei saada pystyyn yleisöosakeanneista kerättävällä omalla pääomalla ja vaan tarvitaan myös toinen puoli ja enemmänkin vierasta pääomaa rahoitusmarkkinoilta.
Voi olla, että Metsä Groupillakin on vaikeuksia rahoituksen järjestämisessä rahoitusmarkkinoiden varovaisuuden lisääntyessä. Mielenkiinnolla odottelen UPM:ltä investointipäätöstä Kotkan biojalostamosta.
Suomen soiden turpeen paksuuskasvu on GTK:n mukaan keskimäärin o.5 mm vuodessa. Jos tämä pitää paikkansa, niin hidas on tämän ”uusiutuvan luonnonvaran” kasvutahti.