Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Jeesin kanssa samaa mieltä taimilaatikoiden oikeasta sijoittelusta istutusalalla. Oikealla logistiikalla siinä säästää monta askelta varsinaisessa istutustyössä. Laatikoiden kantelu risukkoiselle istutusalalle kannattaa myös ulkoistaa bodaavalle tai muuten urheilevalle jälkikasvulle.
Mutta kaksoistaimivakalla kyllä säästää askelia varsinaisessa istutustyössä eikä sitä nyt niin painavaksi pysty lastaamaan, etteikö seniori-istuttajakin pärjäisi sen kanssa.
Kansantaloudessa tarvitaan Suomessakin tuottavuuden kasvua, jotta pystytään turvaamaan talouskasvu ja myös kohtuullinen palkkataso. Nykyhallituksen toimet työajan pidentämiseksi sekä tutkimus- ja kehityspanosten vähentämiseksi ovat hidastaneet merkittävästi tuottavuuden kasvua.
Tuotanto kasvaa vain, jos työpanos tai tuottavuus kasvaa. Ikääntyvässä Suomessa ollaan tilanteessa, ettei täällä työpanos ilman suurta maahanmuuttoa enää kasva.
Ay-liike sahaa joskus ehkä omaa oksaansa, mutta tärkeä yhteiskunnallinen muutosvoima se on edelleen. Vastustaessaan matalapalkkataloutta se panee panee samalla vauhtia elinkeinoelämään työn tuottavuuden nostamiseksi teknologisen kehityksen ja uusien innovaatioiden avulla.
Aloittajan kysymät valjaat on tarkoitettu taimilaatikoiden kuljetukseen. Niistä ei ole kokemusta, mutta varsinaisesta istutukseen tarkoitetusta kaksoistaimivakasta on kokemusta tältä keväältä.
Kokemus oli erinomaisen positiivinen. Valjaat istuivat tasapainoisemmin ylävartalolle kuin yksipuolisen vakan hihna toisella olkapäällä. Ennen kaikkea liikkuminen istutusalueella väheni puolella, kun kerralla sai haettua kaksinkertaisen määrän taimia.
Negatiivisena voi pitää helleilmalla, että juomavälit pitenivät kaksoistaimivakalla. Myös valjaiden päälle saaminen täydellä taimikuormalla vaatii hyvin liikkuvia olkaniveliä. Kannattaa sijoittaa täydet taimivakat vähän korkeammalle paikalle: kiven tai kumpareen päälle, jolloin valjaiden päälle saaminen helpottuu.
Tulokset ovat oudot eurooppalaisten merkkien osalta. Olisiko jo Trumpin vaikutusta?
Esimerkiksi Euroopassa valmistettu Land Rover Discovery Sport vm 2017 on erinomainen ”metsäauto” eikä ole ollut minkäänlaista mainittavaa vikaa.
Jos lillukanvarsiin halutaan mennä, niin Ranelle tiedoksi, etten pidä ensimmäisen kauden oppositiokansanedustajaa pienestä puolueesta merkittävänä poliitikkona.
Siitä olen samaa mieltä, ettei todellisuutta pidä hämärtää jakamalla linkkejä epämääräiseen valemediaan. Pitää uskaltaa sanoa suoraan oma perusteltu mielipiteensä ilman epämääräisten lehtileikkeiden levittelyä.
Vihreät puolustakoot itse itseään. Minulla on parempaakin tekemistä juuri tällä hetkellä nuoren metsän hoidossa.
Ranen trollitehtaan välittämä juttu Emma Karin (ei liene kovin merkittävä poliitikko) puheista Nykysuomi-nimisessä julkaisussa ei oikein vaikuttanut vastuulliselta laatujournalismilta. Toi mieleen raastuvassa olevan rasistisen MV-lehden. Yleensä en edes availe näitä Ranen hyvin tarkoitushakuisia lehtileikkeitä. Ovat sekä typerä että vastenmielinen tapa käydä keskustelua.
Vapaaehtoisilla keskustelupalstoillakin on syytä välttää liiallisessa meuhkaamisessa (”tulituksessa”) poliittista vihapuhetta. Siitä ei liene hyötyä kenellekään keskustelijalle.
Täällä on nyt 31 sivua hyökätty vihreitä vastaan osin hyvinkin alatyylisesti moderaattorin siihen ilmeisesti mitenkään puuttumatta. On ollut mitä ihmeellisimpiä salaliittoteorioita. Toivottavasti ei ilmennä lehden linjaa, jota olen pitänyt tähän asti asiallisena.
Paitsi, että alkaa kyllästyttää tämä sosiaalisesta mediasta tuttu epä-älyllinen meuhkaaminen asialehdessä niin ihmettelen, etteivät vihreinä itseään pitävät metsänomistajat mitenkään juuri puolustaudu. Uskoisin, että metsänomistajista heitä on kuitenkin lähes sama määrä kuin vihreiden kannatus eduskuntavaaleissa eli aikamoinen määrä.
Ehkä he laskevat, että tämä antivihreä meuhkaaminen sataa vastareaktiona suoraan laariin seuraavissa vaaleissa. Tätä pelkään muita puolueita kuin vihreitä äänestävänä.
Jovain on modernisoinut Lauri Vaaran ajatuskulkua, mutta oikeastaan kääntänyt sen nurinniskoin. Vaara oli väitöskirjassaan ymmärtääkseni huolissaan metsätalouden heikosta kannattavuudesta liian pääomavaltaisen ja ylijäreän korjuukaluston takia.
Jovain voi varmaan tarkentaa ajatuskulkuaan, sillä se herättää ainakin käytännön kysymyksiä. Miten metsätalouden kannattavuus paranee, jos metsänomistajat ottavat ”korjuuketjun haltuun” investoimalla kalliisiin metsäkoneisiin niille liian pienillä metsäaloilla? Koneosuuskunnat voisivat olla käytännön vastaus, mutta tuskin onnistuu nykyisellä metsäisäntämentaliteetilla.
Hehtaareitahan tarvii olla aivan tolkuttomasti (tuhansia), että kannattaa Ponsset hankkia. Jos korjuukustannus (isännätön raha?) on suunnilleen 10-18 euroa (esim. MHYn korjuupalvelun hinta nykyisin) kuutiolta, niin kuutioita tarvii olla paljon edes investoinnin hoitamiseksi.
Metsätaloudesta saattaisi tulla Jovainin mallilla samanlainen subventoitu kriisitoimiala kuin maatalous, jossa pääomapanokset ovat aivan liian suuret tilakokoon nähden.
Tolopaisen ”luontologiikalla” palattaisiin aika nopeasti esihistoriallisiin aikoihin, joissa ei paljon maailmankauppaa käytäisi.
Neste on tosiaan maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja ja hyvin aktiivinen uusiutuvien polttoaineiden kehitystyössä. Eikös sen pitäisi olla hyvä asia. Ainakin pörssikurssin pitkäaikaisessa nousussa se näkyy.
Kultarantakeskusteluista on näköjään ollut ainakin se hyöty, että Tolopainenkin on saanut herätyksen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ja laittaa heti vihreitäkin paremmaksi ehdottamalla Raahen terästehtaan ja Porvoon jalostamon sulkemista.
Ehdotuksia ei varmaan ole tehty täysin vakavissaan, mutta täysin pöhköjä ne ainakin ovat. Nehän olisivat kuoliniskuja kahdelle tärkeälle vientitoimialalle, jotka monipuolistavat Suomen teollista rakennetta.
Kaikkitietävä Tolopainenkaan ehkei täysin tiedä, miten suureksi vientitoimialaksi öljytuotteiden vienti on Suomessa kasvanut 2010-luvulla Nesteen investointien myötä. Neste taitaa nykyään olla maailman suurin biodieselin tuottaja.