Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Tuoren kankaan männiköstä on kysymys ja siinä alikasvoksena kuuset -yleinen yhdistelmä Kymenlaaksossa.
Tolopaiselta jälleen hyvä pointti: päätehakkuun ja harvennuksen välillä on saman tukin hinnassa kympin ero.
Vähän vastoin MaalaisSepon järkeilyä olen juuri harkinnut tämän jk-keskustelun innoittamana yläharvennusta päätehakkuuikää lähestyvään tuoreen kankaan männikköön, jossa aluskasvuna on hyvälaatuista 5-10 metrin pituista kuusta. Näin menetellen päätehakkuusta ja kasvatusmenetelmästä päättäminen siirtyisi seuraavalle sukupolvelle.
Suurimpana riskinä on se, säilyykö aluskuusikko korjuussa riittävän vahingoittumattomana. Saattaa olla, että tätä pohtiessa vaakakuppi kallistuu avohakkuun puolelle.
Kummallisen vähän tuntuu tämä sähköisen puukaupan käynnin aihe herättävän kiinnostusta keskustelijoissa.
Eikö tällaista sähköistä puukauppapaikkaa pidetä tarpeellisena vai mistä kiikastaa?
Tolopaisen kanssa lähes samaa mieltä kiinalaisten projekteista Suomessa. Tähänastiset kokemukset (esim. Säteri Valkeakoskella) viittaavat siihen, että voi tapahtua niinkin, että ”kopioivat valmiita tehtaita ja monistavat niitä Kiinaan”. Kummallisen kritiikitöntä on ollut innostus kiinalaisten enemmistöomistuksista näissä tehdashankkeissa.
Tolopaisen kanssa täysin eri mieltä kuitupuun kysynnän kehityksestä ja vähän eri mieltä hinnankin kehityksestä. Paras tarjous tällä viikolla harvennusmäntykuidusta 20 euroa kuutio, mikä vastaa ainakin omia tuotantokustannuksia.
Olen käyttänyt Kuutiota tarjouspyyntöihin ja sehän tuntuu pelittävän hyvin.
Pohjatietona käytetään Metsään.fi -tietoja, mutta jokainen tarjoaja voi käydä paikan päällä tekemässä ja tarkentamassa oman puustoarvionsa. Parhaillaan meneillä olevalla tarjouskierroksella viidestä tarjoajasta neljä kävi metsässä.
Enkä ole huomannut noissa Metsaan.fi-tiedoissakaan mitään suurempia ongelmia. Nehän perustuvat metsäsuunnitelma- tai kaukokartoitustietoihin.
Kuution käyttö Metsään.fi-palvelun yhteydessä mahdollistaa metsänomistajille sähköisen kaupankäynnin, jossa voi halutessaan jättää pois turhat välivouhkat ja säästää vaikkapa palvelumaksut mhy:lle. Se on kaivattu edistysaskel puukaupoissa ja metsätalouden hitaasti kehittyneissä sähköisissä palveluissa.
Kovin on kapea Tolopaisen tietämys suomalaisesta teollisuudesta ja palvelutoiminnasta.
Hintakilpailukyky on tietysti tärkeä, mutta pidemmällä ajalla vielä tärkeämpi on reaalinen kilpailukyky ja se uhkaa nyt pysyvästi heikentyä t&k-toiminnan matalan tason takia.
Yleensä työjan pidennys ei lisää työn tuottavuutta varsinkaan jos tuotanto ei lisäänny vastaavasti. Kurki on varmaan oikeassa tilanteessa, jossa palkkaa ei lisätä ja tuotannon arvoa mitataan palkkakustannuksilla (julkinen sektori?). Myönnettäköön.
Kurjen tuottavuuslogiikka heittää häränpyllyä.
Työajan pidentäminen vähentää yleensä työn tuottavuutta. Työn tuottavuus nousee jos lyhemmällä työajalla tehdään sama työpanos.
Nimenomaan yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut romahdusmaisesti nykyhallituksen aikana Euroopan huipulta aivan alakastiin. Kuten myös valtion vastaava panos on pienentynyt. Jopa elinkeinoministeri Lintilä on erityisen huolissaan asiasta – ei ainoastaan oppositio. Luulisi yleensä valistuneen Tolopaisenkin tämän asian tuntevan ja asiasta jopa huolestuvan.
Suomen loistava menneisyys teknologian edelläkävijänä saattaa olla mennyttä pikäksi aikaa t&k-menojen matalan tason takia. Ei tässä ole kysymys nyt ainoastaan Nokiasta vaan koko elinkeinoelämän kyvystä kehittää uusia tuote- ja tuotantoinnovaatioita. Sellulla emme yksin pärjää.
Metsäteollisuus on hyvä esimerkki toimialasta, joka pitkään laiminlöi tutkimus- ja kehitystoimintansa. Onneksi silloin Nokia ymmärsi satsata tuotekehitykseensä ja näistä Nokian ympärille syntyneistä monista uusista yrityksistä voimme edelleen iloita.