Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisten viestien filosofisten ajatusten täydentäminen johtaa vaikeisiin ajatuksiin. Nykyisellään ihmisten lukumäärä tulee kasvamaan rajattomasti. Millään hiilinieluun kohdistuvilla rajoituksilla ei kyetä ratkaisemaan maapallon ilmakehän lämpenemistä. Ainoa suora ratkaisu on ihmiskunnan lukumäärän palauttaminen aiempiin lukemiin.
Parhaiten ja luonnollisimmin tuon lukumäärän kasvun rajoittaminen tapahtuisi luonnon omilla keinoilla. Lääketiede tulee palauttaa sata vuotta sitten vallinneisiin menetelmiin, paitsi syntyvyyden sääntelyn osalta. Kaikki keinotekoiset elämistä jatkavat toimet pitää kieltää. Annetaan luonnon poistaa heikoimmat yksilöt ihmiskunnasta siinä iässä minkä luonto katsoo otolliseksi.
Hieman synkkä tulevaisuuden kuva, mutta nykyisellään mikään toimenpide ei ole riittävä dioksiidin vähentämiseen ilmakehästä ihmiskunnan kasvaessa rajattomasti.
Mielestäni idea Saharan muuttamiseksi metsäksi tai ainakin kasvavaksi maastoksi ansaitsisi huomiota. Kaikki kasvava toimii hiilinieluna. ja varastoi hiiltä niin kauan kuin se säilyy ehjänä.
Saharan metsittämiseksi on esitetty periaatteessa toteutuskelpoinen systeemi. Rakennetaan sinne aurinkopaneleista voimalaitoksia. Aurinkoa kuulemma siellä riittää.
Rakennetaan meren läheisyyteen monivaihehaihduttamoja, joilla haihdutetaan merivedestä (likimain) suolatonta vettä. Energia noihin haihduttamopihin otetaan em aurinkovoimaloista. Johdetaan vesi autiomaahan ja istutetaan sopivia kasveja (puita) hyödyntämään tuota kosteaa kasvualustaa. Niin syntyy puhdasta uutta hiilinielua, eikä mitään nykykasvillisuuden korvaavaa kopiota. Merivettä on löytynee riittävästi.
Mitään erityisen kalliita raaka-aineita toiminta ei tarvitse , vain aurinkoa ja vettä. Automatisoituna toiminta on helppoa. Lähinnä tarvittavien pumppujen huoltoa. Tälläisiä laitoksia tarvitaan tietysti kymmeniä ja kymmeniä sopiviin helposti löydettäviin paikkoihin. Suuri lukumäärä mahdollistaa standardisoinnin ja halventaa laitteistojen toimitukset sarjatuotannoksi.
Vähintä, mitä asialle nyt tulisi tehdä on asialliset laskelmat laitteistoista ja käyttökuluista. Saattaa olla, että hinta on varsin korkea, mutta ei ole halpaa autoilusta tai paperin valmistuksesta luopuminenkaan. Lisäbonuksena tulisi se, että ehkäpä afrikkalaisten pakolaisten maastamuutto pienenisi oleellisesti ja Eurooppa säästyisi kansainvaellukselta.
Aurinkokennotekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina. Sähkön muunto halutunlaiseksi on myös kehittynyt viime aikoina. Monivaihehaihdutuksen tekniikka on varsin tuttua ja tunnettua.
Toisen taloudellinen voitto on toiselle taloudellista tappiota.
Olen miettinyt tuota metsän hiilinieluun vaikuttavan rahan korkokotasoa.
En ehkä ymmärrä asiaa, mutta onko niin, että laskelmissa oletetaan metsän hakkuuseen vaikuttavan metsän kasvun ja rahan koron välinen erotus?Oletetaan, että jos metsän kasvu on suurempi kuin rahan korko, metsää ei kannata hakata (ainakaan rahan vuoksi.) Jos taas metsän arvo kasvaa huonommin, kuin rahan korka, metsä on omistajalle edullisinta hakata ja sijoittaa rahat korkosijoituksiin.
Jos tuo rahan koron vaikutus on noin selkeä, niin miksi kukaan ei ole kertonut asiasta aiemmin?
MaalaisSeppo:”Yksinkertainen johtopäätös on, ettei metsäteollinen tuotantoketju voi olla päästölähde, jos kasvavan puuston määrä ei vähene.”
Maalaisseppo on jättänyt hiilinielulaskelmastaan pois rahan koron. Taidan minäkin alkaa ymmärtää.
Tuo kaavio sisältää sisäänrakennetuna oletuksen, ettei puuston määrä koskaan vähene. Taitaa olla mahdoton tilanne yhtään pidemmällä aikajanalla.
Lause ei myöskään sisällä poistetun puun käytön aiheuttamaa hiilidioksiidin vapautumista ilmakehään. Sitähän tapahtuu väkisinkin jatkuvasti enemmän tai vähemmän. Kait sen suhteellinen osuus metsän sitomaan hiilidioksiidiin verrattuna aiheuttaa vaihteluja ilmakehän dioksiidimäärssä. Vaikuttaneeko laskennalliseen hiilinielun suuruuteen?
Mitenkäs rahan korkoon turvautuva Luken malli suhtautuu tuollaisiin epämääräisyyksiin?
Ainakin minulle on viime vuosina maksettu pankkitalletuksista korko, joka on käytännössä noin 0 %. Talousoppineet ovat veikkailleet tämän matalan korkotason jatkumista aiemmin ennakoitua pidempään huonon ja laskevan talouskehityksen takia.
Paljonko on tuo Suomen metsien laskennallinen hakkuutavoite korkotasolla 0 % ?
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
”Visakallio 22.1.2019, 6:38
Jokainen aikakausi synnyttää omat Lähteensä. Nyt hänen nimensä on Tahvonen.”
Eikös se ”virallinenkin” laskelma käyttänyt korkoprosentteja. Tahvonen väitti niide olevan virheellisiä. Joten kumpi onkaan tehnyt virheen? Hieman perusteluja pyydän. Pelkkä perusteeton syytteleminen näin perustavaa laatua olevassa kysymyksessä vaikuttaa lapselliselta.
</div>
Olen ”harrastelijan” kanssa ilmeisesti samalla tasolla,. En ymmärrä korkoprosentin käyttämistä metsien hiilinielulaskelmissa. Ilman Tahvosen huomautuksia olisi pitänyt ”virallisia” laskelmia oikeina kuin luonnon lakeina. Nyt ymmärrän asiassa olevan useita totuuksia, joista jokainen voi valita tilanteen mukaan mieleisensä.Anneli, taas kerran, ole hyvä. Kertoisitko yksinkertaisesti ja kansankielellä, miksi tuo rahan korkoprosentti pitää olla mukana metsän hiuilinielulaskelmissa.
Kauhea tilanne hiilidioksiidipitoisuuden ennakoinnissa. Yksi arvioitu luku heittää kaikki laskelmat mullin mallin.
Anneli, selittäisitkö maatiasijärjelle ymmärrettävästi:
1) Hiilinielun ja hiilivaraston eroavaisuuden tässä asiayhteydessä.
2) Miten korkotason arvioinnissa voi olla epätietoisuutta?
Sattuneesta syystä palaisin vielä tuohon vanhaan keskusteluun. Huolimatta monipuolisesta keskustelusta minulle jäi edelleen pääasia epäselväksi.
Ymmärsin, että maastossa on edelleen vääriin paikkoihin sijoitettuja rajapyykkejä. Syinä voi olla aikoinaan hyväksytyn sijainnin toleranssialueet tai inhimillinen virhe. Kuitenkin sanottiin, maanmittaushallitukselta löytyvän pyykkien oikeat kordinaatit.
Mielestäni tämä edellyttää kaikkien Suomen palstojen saantokirjojen läpikäyntiä ja teoreettista laskentaa pyykkien oikeasta teoreettisesta sijainnista. Onko tuo uudelleen laskenta suoritettu koskien kaikkija valtakunnan pyykkejä vai vain sellaisia, joiden sijainti on herättänyt epäilyksiä? Jos kyseessä ei ole kaikkien pyykkien kordinnaattien tarkistuslaskenta, niin löytyykö jostain selkeää luetteloa pyykeistä, joiden kordinaatit ovat tarkistetut? Tarkoittaako tuo tarkistuslaskenta sitä, että jokaisen maastossa löytyvän pyykin paikka pitää asettaa epäilyn alaiseksi? Ovatko nykymenetelmillä paikoilleen asetetut pyykit jollain havaittavalla tavalla erilaisia kuin vanhat pyykit?
Entinen sanonta ;”Pyykki on pantu ja pysyy ”ei taida olla voimissaan tänä päivänä.
Minulle on jäänyt epäselväksi syy, miksi Suomen latu ja erityisesti Yle niin innokkaasti ajavat jokamiehenoikeuksia Uneskon listalle.
Yleensä tämäntyylisissä tilanteissa kannattaa seurata rahan liikkeitä. Ketjussa on esitetty selkeästi kampanjasta syntyneet menettäjät, metsänomistajat. Toinen asia on se, kuka kampanjasta hyötyy ja millä tavalla. Jos tarkoituksena on houkutella Suomeen lisää turisteja maailman varakkaista tyhjäntoimittajista, niin hyötyjänä on selkeästi matkailuelinkeino, esimerkiksi hotellit ja matkatoimistot. Olisiko kampanjan alkuunpanja näistö piireitä?
Mitä muita hyötyjiä kampanjalle löytyy?