Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Lienee selvää, ettö kaikilla valtakunnallisilla metsäfirmoilla on meneillään lukuisia suunnitelmia tehtaidensa kehittämisestä, lopettamisesta ja uusien avaamisista. Suunnitelmia kehitetään jatkuvasti sekä talouden että tekniikan muutoksia seuraten. Useimmiten suunnitelmien julkaisuun on joku määrätty syy.
Tavallisimpia olivat ainakin aiemmin jonkun alueen ”ylimääräisen” puuston varaaminen omiin tarkoituksiin. Julkaisun suunnitelman jälkeen kilpailevat yhtiöt miettivät entistä tarkemmin omien suunnitelmiensa kehittämistä.
Kemin tapauksessa kyse saattaa olla suuressa mitassa koko Suomen ”vapaan” puuston varaamisesta omiin tarkoituksiin. Todennäköisesti kyse on myös viesti hallitusneuvotteluihin. Selväkielellä sanottuna:” Jos haluatte uuden mammuttitehtaan Suomeen kaikkine etuineen suhtaannutte hankkeeseen myötämielisesti. Tarkennettuna se, ettei hallitukseen oteta puolueita, jotka vastustavat puun lisäkäyttöä.
Aika näyttää, onko suunnitelmalla toteutumismahdollisuuksia. Joka tapauksessa ilmoituksen viestit on nyt lähetetty ja vaikutuksia odotellaan-
Itse uskoisin kyseessä olevan metsäliittolaisten piirien kannanotto ja vaatimukset Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Toivotaan, että asiassa on jotain todellistakin realismia.
Suorittavalla portaalla on selkeä kuvasarja aluskasvullisuuden säästämisestä hakkuun yhteydessä. Kertovatko kuvat paljonkin myös jatkuvan kasvatuksen tuloksista? Myöskin positiivisia arviointeja työn tuloksista näyttää esitetyn.
Keskustelu motohakkuusta ja samalla aluskasvullisuuden säästämisestä pitäisi mielestäni jaoitelle kahteen tai ehkä kolmeen osakokonaisuuteen.
1) Taloudelliseen tuloksen arviointiin eli päällyspuitten hakkuun metsän omistajalle jäävän hinnan alenemiseen. Lienee selvää, että tuon työn hidastumisen joutuu metsän hakkauttaja korvaamaan motomiehelle.
Toisessa ketjussa käsitellään ansiokkaasti arvioita hakkuun hinnasta. Olisi kivaa, jos saisi arvioita esimerksi ”Suorittavan portaan” kuvien puuston hakkuukustannuksista sekä normaalilla systeemillä että vaihdetulla työjärjestyksellä ( mielellään €/ m3).
Toisaalta jo muutaman kymmenen koivun vertaileva hakkuu samasta kuviosta ”kellokallen” käsimittausten vauhdittamana saattaisi antaa jonkunlaisen kuvan ”uuden” menetelmän mahdottomuudesta tai mahdollisuuksista. Ehkäpä se myös poistaisi ihan järjettömät kustannusarviot.
2) Millaisia muutoksia mahdollisesti tarvitaan motoon mikäli sillä halutaan hakata vaihtamalla järjestyksen harvennus, kaato ja pätkintä järjestykseen. Jos jo nykyiset motot kykenevät tähän, olen todella hämmästynyt mikäli kukaan ei ole kokeillut menetelmää eikä julkistanut mittaamiaan tuloksia.
3) Saattaako tuollainen työtavan muutos aikaansaada kehityskykyisen kuusen taimikon ylispuuston poiston jäljille? Paljonko kyseisen ”taimikon” käsittely vaatii lisää työmäärää? Vastaus mielellään vastaus mielellään euroissa tai aikana.
Kiinnostukseni tähän asiaan perustuu vastenielisyyteeni sitä vastaan, että hyvältä näyttävä useita vuosia hitaasti kasvanut kuusen taimikko hakataan maahan, jotta päästäisiin istuttamaan uudet hyvin pienet kuusen taimet.Haluaisin saada jonkinlaisia numerollisia arvioita siitä, löytyykö vanhasta ideasta vielä nykyaikana jotain ideaa? Onko mahdollista, että metsänomistaja säästää tuolla muutetulla työjärjestyksellä useita vuosia aikaa seuraavaan päätehakkuuseen, ja on niin kuinka paljon?
Ymmärrykseni mukaan asia ei ole kiinnostava teollisuuden kannalta. Myös koneyrittäjille nykyinen systeemi on hyvä. Mikäli ajatus tuottaisi jotain, voittaja olisi metsänomistaja, eli mielestäni asian luulisi kiinnostaa metsänomistajia.
Kyselin ketjun alkuvaiheessa aluskasvukuusikon säästämisen vaikutuksia muunnetulla työjärjestyksellä tehtyyn motosavotan työtehoon ja aluskasvuston vaurioitumiseen verrattuna normaaliin motosavottaan. Ymmärsin, ettei nykykoneet mahdollista tälläistä toimintaa.
Nyt kerrotaan, ettei järjestyksen muutos ole koneista kiinni. Onko totta, ettei kukaan lukijoista ole edes koemielessä hakkauttanut koivikkoa käänteisessä työjärjestyksessä. Eikö edes pientä laimikkoa? Kokeiluhan voisi pienimmillään olla liki ilmaoinen. Päivän tai parin hukkatyö ei maltaita maksa, mutta antaisi ehkä viitteita menetelmän mahdollisuuksista Luulisi kiinnostavan koneen moton omistavia metsänomistajia. Mahdollisena voittona olisi uusi hakkuutapa, jolla metsänomistaja voi säästää vuosia seuraavaan hakkuuseen verrattuna.
Ymmärrän, että täydelliset pitkäaikaiset tulokset menetelmän kelvollisuudesta saattavat vaatia vuosien tai vuosikymmenten kokeilut, ainakin joidenkin kommentoijien esittämistä uhkista päätellen. Sellaisen tutkimuksen järjestäminen olisi selkeästi yhteiskunnan tukea vaativa toimi.
En väitäkään muutoksen olevan helppoa. Jos se olisi, niin nykyisetkin koneet toimisivat kuvitellusti. Niin kauan kuin jaksollinen tasaikäinen metsänhoito oli ainoa mahdollisuus, nykyinen tapa oli varmastu hyvä ja ilmeisesti täysin tarvetta vastaava. Mutta ehkäpä meidän pitäisi ajatella: Uudet ajat, uudet keinot. Jos ei mitään yritä ei ole kehitystä.
Uskon, että edelliset kommetit tulivat kokemuksen tuomalla rinta-äänellä. Kuitenkin tuntien tämän palstan vastenmielisyyden jatkuvaa kasvatusta kohtaan, mielessäni on pieni epäilys noihin kielteisiin kommenttehin. Niissä saattaa olla mukana hivenen periaatteeellista vastustusta, Ja joka tapauksessa ne ovat kommentoijien käsityksiä. Minä haluaisin lukea tutkittua tietoa.
Ilmeisesti ajatus, että karsitun rungon liikuttelu on alikasvulle säästävämpää luin oksikkaan rungon. Se taitaa olla useimmille selviö. Mitä tulee koneen raskauteen, niin ainakin pienen helpotuksen antaa se, että karsittu runko painaa vähemmän kuin oksikas runko. Paljonkohan koivulla löytynee eroa? Toisaalta latvan, joka ei kelpaa myyntiin voisi sahata pois karsinnan lopuksi. Sekin keventää liikuteltavaa massaa eli moton rakenteita. Lisäksi ilmeisesti ei olisi välttämätöntä karsia niitä kaikkein ylimåiä oksia. Ja ilmeisesti laitteessa pitäisi olla rakennusnostureille tyypillinen painorajoitin, jolla estettäisiin ylipainavan rungon liikuttelu liian kaukaa,
Uskon, ettei bisneksessä toimivilla yrityksillä eikä yhtiöillä ole halua ruveta tutkimaan tuollaisia asioita. Mahdollinen menestys tuottaisi ennen kaikkea metsänomistajille uuden mahdollisuuden metsiensä korjuuseen, Me tuskin haluamme ryhtyä tuollaiseen tutkimukseen. Yhteiskunta sen sijaan käyttää rahaa muuhunkin holtittomasti. Siksi koelaitteen rakennuttaminen ja järkevästi ja tieteellisesti toteutettu kokeilu olisi mielestäni yliopiston tai metsäkoulun tehtävä, jopa velvollisuus.
Keskustelin äskettäin vähän motokorjuun menneistä. Ymmärsin, että aluksi oli tapana, jopa ohjeissa että puu ensin karsitaan,sitten kaadetaan ja pätkitään. Nyt kuulin tässä ketjussa yllätyksekseni, ettei nykyisellä motokalustolla saa puomia pystyyn.
Syynä on varmasti yleinen käytäntö. Kaato, karsinta ja pätkiminen. Uskoakseni suurimmat aluskasvuston tuho tulee juuri oksallisen rungon heiluttelemisesta vaakasuoraan aluskasvuston päällä. Vanha menetelmä vaikuttaisi alikasvuston säästämisen kannalta nykyistä selkeästi paremmalta Olisi hyvä tietää mitä tuon vanhan menetelmän käyttö vaikuttaisi hakkuutuloksee3n ja aluskasvuksen säästymiseen.
Suomessa on yliopistollista metsän käsittelyn koulutusta järjestetty yhteiskunnan rahoituksella 1850-luvulta alkaen. Olisiko kohtuullista vaatia tieteellistä vertailututkimusta noiden hakkuujärjestyksien todellisista tuloksista.
Ymmärrän, että nykykoneet on kehitetty nykyisin vallalla olevia menetelmiä parhaiten palkitseviksi. Koska kuitenkin nyt ”laillinen” jatkuva kasvatus saattaa tarvita sopivia koneita, moisella tutkimuksella saattaisi olla merkitystä Suomen metsätalouden tulevaisuudelle.
Minulla on parin hehtaarin päätehakkuusen menossa oleva koivikko. Sen juurella on tiheä (?) maksimissaan noin 4 m kuusikko, jota olen joutessani silloin tällöin harvennellut, tarkoituksella antaa taimille hieman elintilöaa. Mietiskelen voisinko koivun hakkuusta säästyä joitain kuusikosta.
Kuinkahan paljon mototyö hidastuisi, jos kaadettavat koivut karsisi ensin pystyyn? Toisin sanoen minimoisi oksaisen kuusenrungon liikuttelun vaakasuorassa, Minkälaisia arvioita voisi esittää työtuloksesta koivikon hakkaamisesta kyseisellä tavalla verrattuna normaaliin menetelmään? Onko jollakin käytännön kokemuksia?
Toisaalta miten arvelettu kuusettuneen koivikon aluskuusikon vaurioiden eroavan kyseisellä menetelmällä? Onko jollakin kokemuksia on kyseisen työjärjestyksen tuloksista verrattuna tavanomaisiin menetelmiin?
Miten vuodenaika tai lumisuus vaikuttaisi tulokseen? Entä kuusikon suuruuden vaikutus tuloksiin? Muuta huomioitavaa?
Puhtaaseen energiaan pyrkiseen saattaisi olla toisenkinlaisia menetelmiä. Näin aikoinaan telkkarissa Saksasta tehdyn ohjelman, joka ainakin poeriaatteessa näytti tarjoavan hyvän ja pysyvän keinon dioksiidin lisääntymisen estämiseen.
Näen kuvitelmanani, että joskus tulevaisuudessa kaikki rakennukset varustetaan katoille sijoitettavilla aurinkokennoilla ja myös pienillä tuulimyllyillä. Tunnettua käytössä olevaa tekniikkaa.
Sähkö hyödynnetään paikallisesti hajoittamaan vettä vedyksi ja hapeksi. Vety-kaasu kerätään talteen, puristetaan nesteeksi ja varastoidaan. Kokeiltua pienessä mitassa käytyssä olevaa tekniikkaa. Vettä riittää ja se on johdettu jo nykyisin jokaiseen taloon.
Nykyiset ja uudet autot muutetaan vedyllä toimiviksi. Pakoputkesta tulee ainoastaan vettä. Pienessä mitassa kokeiltua tekniikkaa. Muutos vaatii muutoksia polttoaineen varastointiin ja säätöihin. Toiminnaltaa täydellinen lopullinen ratkaisu liikenteen päästöihin
Systeemi hyödyntäisi vain auringosta saapuvaa energiaa.ja/tai tuulta. Lähtöaineena vesi ja palamistuloksena vesi. Suuressa mitassa standardoista osista rakennettuna systeemi saattaisi olla hinnaltaan kohtuullinen. Itse kuvittelen mielessäni laitteistoa, joita jokainen voisi ostaa mielensä mukaan muutamista kokoluokista muuntaen lukumääriä tarpeensa mukaan. Näirakennusten n mielessäni on laitteisto, joiden hankinta ja säätö vastaisi esimerkiksi nykyisiä oljypolttimia.
Lienee selvää, ettei tämä voi olla laajaa vielä nyt, mutta kenties nyt saattaisi olla oikea aika syventyä asiakokonaisuuden ongelmiin ja käytännön toimiin. Jos kuvitelmnani toteutuu, systeemillä on mammuttimaiset taloudelliset seuraukset ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn ainakin dioksiidin pysyvässä turjumisessa.
Hienoja laskelmia sekä Annelilta että Puukilta. Yksi kysymys vielä. Miten noiden päästöjen kanssa kävisi, jos Suomen korkotaso nousisi pari prosenttia nykyisestä?
Järkytyin tämän ketjun alkupuolen viesteistä. Niissä Suomen virallisena kantana hiilinielun suuruuden sanottiin riippuvan rahan korosta ja tuon korkotason muuttamisen sanottiin vaikuttavan kymmeniä prosentteja hyväksytyn hakkuun eli hiilinielun suuruuteen.
Pidän metsien hiilinielun arviointeja puhtaana potaskana, enkä siis kykene suhtautmaan vakavasti mihinkään teoreettisiin laskelmiin vielä vähemmän useiden eri materiaaleja koskevien laskelmien summiin. Pidän selviönä, että niin kauan kuin Suomen metsien puumäärä on kasvussa hiilinielu kasvaa ja päinvastoin.