Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Metsävähennys ja erilaiset keinotekoiset keinot metsän omistuksen tai hankkimisen estämiseksi johtavat vain koko alan väärään kehitykseen.
Metsätilan koon sekä kuvikoon vaikutus hakkuun todellisiin kustannuksiin lienee varsin helppoa selvittää. Tosin kaikkiin tutkimuksiin liittyy aina olesuhteita.Tälläisiä tutkimuksia on varmasti tehtykin paljon. Niiden tulosten saattaminen yleiseen tietoisuuteen kuuluisi mielestäni Metsälehden velvollisuuksiin.
Periaatteessa kuviokoko määräytyy aina maaston ja metsän mukaan. Kuviokoon keinotekoinen kasvattaminen johtaa menetyksiin puuston kasvussa. Ei hyvä.
Tilakoon kasvattamista rajoittaa se, että moni haluaa omistaa metsää vaikkapa sitten pienen alan. Tätä ei haluta myydä, koska omistamisen halu on niin kova. Toisaalta pääomaa ei ole suuremman metsätilan hankkimiseksi.
Yhteismetsää merkkinoidaan yhtenä tekijänä isomman tilakoon tuomien etujen saavuttamiseksi.Tällöin kuityenkin häviää, tai ainakin pienenee omistamisen tunne ja siksi asia ei sovi useimmille.
Ihmettelen sitä ettei voimakkaammin pyritä itse myynti- ja hakkuutapahtuman samanaikaisuuteen naapurien kesken. Tällöinhän tilakoon suuruuden tuomat edut saattaisivat toteutua myös pienmetsälöissä.
Jokainen omistaisi ja hoitaisi itse tilansa, mutta puut myytäisiin yhteiskaupalla.Mielestäni MTK ja MHY olisivat omiaan levittämään tietoa suunnitelluista kaupoista. Metsätilojen omistus on siirtynyt yhä enemmän ja enemmän kaupunkeihin eikä vanha kylässä löytyvä tieto löydä likikään kaikkia metsänomistajia.Tässä saattaisi löytyä saumaa MHY:n muuttuvalle roolille lain muutoksen jälkeen.
Paljon on kerrottu sähkön säästämisen vaikeudesta. Se lienee liki kaiken aurinko- tai tuulienergian pahin ongelma. Aurinko ei paista aina eikä tuuli puhalla jatkuvasti. Itse energia olisi ilmaista, mutta kun sen jatkuvuutta ei ole taattu eikä varastoa löydy, niin tarvitaan toinen energialähde varalle.
Talvella esitettiin televisiossa mielenkiintoinen ohjelma energian varastoimisesta vetynä. Hajoitettiin sähkövirralla hyvin tunnetun menetelmän mukaan tavallinen vesi vedyksi ja hapeksi. Paineistettiin vety ja käytettiin sitä polttoaineena autoihin. Hieno idea. raaka-ineena vesi, palontuloksena vesi. Ei saastumista eikä jätteitä.
Ohjelma hätkähdytti. Näin tulevaisuuden energiaongelmiin selkeän ratkaisun. Vihdoinkin joku näkemys. Saasteeton, hajautettu, kotimanen. Taloudellisuus löytyy silloin, kun öljyn hinta on kiivennyt riittävän korkealle.
Tulevaisuudessa kaikki talot varustetaan standardisoiduilla laitteilla, jotka synnyttävät vedestä paineistettua vetyä sähkövirralla. Sähkö saadaan esimerkiksi siitä, että rakennuksen katto on päällystetty aurinkokennoilla tai sitten erillisestä (katolle sijoitetusta) tuulimyllystä. Jokainen talo varustetaan vetysäiliöllä ja standardoiduilla laitteilla veden muuttamiseksi vedyksi.
Laitteistoon ohjataan se osa syntyvästä sähkötehosta, jota ei tarvita välittömään kulutukseen. Syntynyt vety käytetään kulkuneuvojen ja koneiden polttoaineeksi, eli kuten käytetään nykyjään öljypohjaisia polttopaineita.
vetyä voi myös ostaa ja myydä markkinolta, kuten nykyjään öljyjä. Vedystä tulee toisin sanoen tulevasuudessa talouselämän öljyä.
Tällä palstalla on etsitty syytä yhtiöittämiseen. Useat ovat lähteneet siitä, että virallisesti ilmoitettu toimintojen tehostaminen on hyväksyttävä syy.
Näen toimintojen tehostamisen lisäksi kaksi yhtiöittämistä edistävää tavoitetta.
1) Yhtiöittämisen yhteydessä syntyy liikelaitos. Käytännössä kaikki toiminnot voidaan salata julkiselta kontrollilta vedoten liikesalaisuuteen. Johtajien bonuksista ei ole tarpeen kertoa. Kaikki kaupat, ostot ja myynnit ovat liikesalaisuuksia. Niiden hintoja ei voi julkistaa , eikä siten tiedetä mitään niiden rehellisyydestä. Tosin korruptiovapaassa Suomessahan ei epärehellisyyttä tunneta, vaikkakin jotkut kateellisety vihjailevat ” hyvä veli toiminnoista”. Eli pyritään muodostaamaan uusi leikkikenttä valtaa pitävien lähipiirille Destian malliin. Moni vanheneva poliitikka tarvitsee seuraavien vaalien jälkeen uuden kovapalkkaisen leikkipaikan2) Valmistellaan Suomen valtion metsien myymistä. Kun hallituksella on eduskunnan enemmistön luottamus, heräämme jonain aammuna toteamaan hallituksemme myyneen Suomen metsät kansainväliselle yhtiölle/rahastolle. Pahimmassa tapauksessa tieto kauppahinnasta kulkeutuu veronmaksajjille vasta seuraavan vuoden kuluessa valtion tilintarkistuslausunnon yhteydessä.
Eiköhän nykyisellä menetelmällä asioista selvittäisi. Tosin muutama muutos tarvittaisiin.
1) Nykyinen kaatolupamaksun palautus ampumatta jääneestä hirvestä pitäisi poistaa. Tämä lisäisi kummasti haluja ampua kaikki luvan saaneet hirvet.
2) Viranomaiset arvioisivat kullakin metsästysalueella hirvikannan säätelemiseksi annettavien lupien määrät (kuten nykyisinkin).
Jos alueen hirvestysseurue ei halua ostaa kaikkia lupia, niin viranomainen myy jäljelle jääneet luvat eniten tarjoavalle metsästysseurueelle. Noin puolet hirvestyskaudesta varataan vain näille ylijäämälupien käyttäjille.
3. Olen lukenut lukemasta päästyäni selostuksia, joiden mukaan hirven kaatolupien tuotto kattaa hyvin hirvien aiheuttamien vahinkojen korvaukseen kuluvat yhteiskunnan rahavarat. EU-säännön noudattamisesta seuraava ainoa tarvittava muutos on siinä, että kyseiset varat kerätään erityisesti tätä varten perustetulle tilille.Mikäli, vastoin aiempia kertomuksia, hirvilupamaksut eivät riitä hirvivahinkojen korvauksiin, nostetaan hirvilupien hintaa, jotta kerätyt varat riittävät.
Eli yhteenvetona:”Paljon melua tyhjästä”.
Ainakaan minä en keksi mitään negatiivistä siinä, että Metsään.fi tietoni leviävät mahdollisimman laajalle. Ammattimies kykenee helposti jokamiehen oikeudella omaksumaan samat tiedot joita kyseinen raportti sisältää.
Aiemmin paperiversiona suunnitelmaani kirjattiin jakelu vapaaksi kaikille, joita metsäni kiinnostaa. Näin siksi, että pidin itselleni edullisena, jos kaikki pailvelujen tarjoajat tai puun ostajat olisivat tietoisia mahdollisista tarpeistani tai suositelluista puunmyynneistä. Sehän olisi minulle mahdollisimman edullinen tilanne.
Hieman häiritsi se digiversion osio, jossa minua vaadittiin nimeämään ne, joille raportti saadaan jakaa. En suinkaan tiedä kaikkija, jotka saattaisivat tehdä minulle tarjouksia metsässäni tarvittavista töistä tai jotka mahdollisesti olisivat kiinnostuneita tekemään puukauppoja kanssani. En myöskään varmaan saa tietoa mahdollisista uusista yrittäjistä. Selkeä etuni olisi joku merkki, jonka mukaisesti kaikki halukkaat helposti voisivat tutustua metsäni tilanteeseen ja tehdä mahdollisesti oma-alotteisesti tarjouksia palveluista tai puusta.
Metsään piste fi pitäisikin saada jollakin tavalla toiminto, jonka mukaan kaikkien tälläiset ”vapaat” raportit jaettaisiin kaikille alueen toimijoille nyt ja myös tulevaisuudessa.
Olen lueskellut aiheeseen liittyviä kommentteja. Negatiivista löytyy ja muutama kiittäväkin.
Ihmettelen kuitenkin sitä, ettei koko hankkeen tarkoitusta ole kyseenalaistettu. Uskotaan sinisilmäisesti ainoanan tarkoituksena olevan metsänomistajan auttaminen ja siinä samalla metsäkeskuksen talouden parantaminen pienehköillä vuosimaksuilla.
Epäluuloisena katselisin ympäristöä laajemmalti. Metsäkeskuksen omistanee Suomi niminen valtio suoraan tai epäsuorasti. Suomi nimisen valtion kroonisista talousvaikeuksista on puhuttu vähintään sen ajan, joka ”Metsään piste fi on ollut kehitteillä. Talousvaikeudet ovat lisääntyneet valtion velan kasvaessa. Samaan aikaan ”metsään piste fi” projekti lähenee valmistumista.
”Metsään piste fi systeemi tarjoaa erinomaisen keinon rahapulassa kamppailevalle valtiolle. Ei ole merkitystä sillä, käyttävätkö metsänomistajat systeemiä. Metsänomistajan tiedot, oikeat tai virheelliset, ovat nyt yksissä kansissa
Viime aikoina useat ekonomistit ovat esittäneet kiinteistöveropohjan laajentamista yhdeksi lähjteeksi valtion verotulojen kasvattamiseen. Ekonomisteiltä on myöskin kuultu vaatimuksia omaisuusveron palauttamiseksi.
Olisiko mahdollista, että Suomi nimisellä valtiolla olisi kaukonäköisiä ekonomisteja myös metsäpuolella?
Saattaisiko olla mahdollista, että ”Metsään piste fi” on kehitetty myös muuta tehtävää varten kuion metsänomistajan avustaminen?
Gl. Kysymykseesi Kärkkäisen kirjan lukemisesta vastaus on negatiivinen. Kysyt myös mistä tiedän, ettei kyseisiä eriteltyjä laatutietoja ole olemassa. En tiedäkään..
Olen työskennellyt metallien parissa. Kaikista käytännön metalliseoksista löytyy tiedot sekä kemiallisista että fyysisistä ominaisuuksista. .Myös metalleilie ominaiset erilaiset valmistus- tai viimeistelytavat on huomioitu omina ryhmimään. Herättäisi yleistä naurua, mikäli joku ammattilainen määrittelisi jonkun raudan näköisen metallimöykyn ”laaturaudaksi”. Ainoa oikea tapa on kertoa metallimöykystö ne fyysiset ja kemialliset okminaisuudet, jotka määrittävät aineen yksikäsitteisesti.
Pidin itsestään selvänä, että puutavarasta löytyy vastaavat taulukot mm puulajin, ydinpuun/pintapuun, kasvunopeude/ vuosiluston paksuuden, latvapuun/ tyvipöllin. suhteen jaoiteltuna. Etsin ensimmäisellä kommentillani linkkiä tälläiseen taulukkoon. En voi hyväksyä käsitettä ”laatupuu” ammatillisessä lehdessä..
Suomessa on tiedostettu metsätalouden ja puun merkitys kansantaloudellemma ainakin yli 200 vuotta. Tieteellistä metsänrurtkimusta on yhteiskunnan kustannuksella harjoitettu 150 vuotta. Itsenäisen Suomen koko talous aina 2000-luvun alkuun perustui puuhun. Koko tämäm ajan yhteiskuntamme on panostanut metsätalouteen valtavasti.
Edellämanittujen satsausten korvaukseksi oletin suomalaisen metsäntutkimuksen suorittaneen edes alan perustietoon kuuluvat kokeet, puun fysiklaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vaihtelurajat ja niiden riippuvuus eri tekijöistä. Koska en saanut pyytämääni linkkiin vastausta, oletan, ettei kyseenalaista tutkimusta ole tehty. Huolimatta Gl.n moitteista kysyn taas kerran” Mitä suomalainen tutkimusyhteisö on yhteiskunnan verovaroilla tutkinut n 150 viimeistä vuotta? Onko valitut tutkimusstategiat olleet oikeaan osuneita?
Kun keskustelun aiheena on puun laatu, luonnollisesti silloin on syytä kirjoitella puun laadusta. Jos olet eri mieltä, mistä sinun mielestäsi pitäisi kirjoitella?
GL ei ole ymmärtänyt pointtia. Keskustelussa on monesti todettu, että puun laatu tarkoittaa eri henkilöille eri asioita. Puun käyttötarkoitus määrittää puun laadulle asetettavat vaatimukset. Vain huomioimalla jotenkin puun käyttötarkoituksen tai käyttöä edistävät tai haittaavat ominaisuudet , voidaan yksikäsitteisesti vertailla erilaisten puiden ominaisuuksia.
Edellä kirjoitetusta seuraa, että jo otsikkokysymys on virheellinen tai puutteellinen. Oikein olisi kysyä esimerkiksi puun kasvunopeuden vaikutusta rakennuspuutavaran laatuun. Voisi myös kysyä kasvunopeuden vaikutusta sellupuun laatuun tai puuseppien raaka-aineeksi. Vieläpä kasvunopeuden vaikutus painekyllästetyn puun laatuun saattaisi nopusta esiin. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. kaikille niille ei voi määrittää ”laatua”.
Mielestäni olisikin asiaa käsiteltävä kertomalla tutkimustuloksia puun erilaisista lujuus- väri- lahonkestävyys ym ominaisuuksita. Tällöin jokainen voisi etsiä tuloksista ne asiat, joita pitää itselleen tärkeimpinä. Nykyisellään suomalaiselle metsäntutkimukselle on helppoa puhua ” puun laadusta”. Sehän ei ole mitenkään tarkoin määritelty eli sanoistaan ei joudu vastuuseen.
Olen edelleen yllättynyt siitä, ettei kukaan ole esittänyt linkkiä tutkimustuloksiin, joista selviäisi luotettavia tutkimustuloksia puun kasvunopeuden vaikutuksista puutavaran eri ominaisuuksiin.
RE: Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun
Männyn kohdalla tuo on uskottava selitys, mutta koivun ja kuusen kohdalla ei. Sen sijaan koivusta tiedetään, että se tuottaa suhteellisesti laskettuna sekametsässä parasta laatua ja koivusekoitushan on luontaista alkuperää. Kuusi on ehkä hankalimmin käsiteltävä asia.Gla se jaksaa kirjoitella puun laadusta, vaikka kommenteissa monesti on todettu laadun tarkoittavan eri ihmisille AIVAN ERI ASIAA
OLEN HÄMMÄSTYNYT.
Suomessa on harjoitettu systemaattista yhteiskunnan tukemaa metsäntutkimusta pian 150 vuotta. Vieläkään ei osata vastata tutkimuksen pohjalta puun kasvunopeuden vaikutuksesta puun laatuun. Mihin veromarkkamme ovat menneet?
Yhtenä selityksenä on tarjottu sitä, että puun laatu voidaan käsitellä eri tavoin. Mikä jollekin on hyvää on jollekulle toiselle huonoa. Mikä parantaa puun jotain ominaisuutta saattaa huonontaa jotain toista ominaisuutta. Mikä on joskua ollut tarkeää puun laadussa saattaa nyt olla merkityksetöntä.laaun kannalta. Ymmärän tälläisiä selityksiä määrättyyn pisteeseen asti.
Kuitenkin vähintä, mitä tutkimukselta pitää voida vaatia on puun kasvunopeuden vaikutus puun eri ominaisuuksiin. Miten käy puun vetolujuuden? Miten puun taivutusvastuksen? Miten puun nyrjähdysherkkyyden? Miten puun halkeavuudelle käy? Miten puun tiheydelle käy? Miten puun eri osien tasalaatuisuuden? JNE.
Tälläisestä tieteellisesti tutkitusta materiaalista jokainen voi valita itselleen tärkeät suureet ja päättää haluamansa puun kasvatustavan. Ihmettelen, jos kyseisiä mittaustuloksia ei ole tehty. Ehkäpä ongelmana on se, ettei tälläisiä tietoja pidetä julkisena.
Osaakohan joku kommentoijista kertoa todellisem tilanteen?