Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Meni jutut taas ”jatkuva kasvatus”/”tasa-ikäinen kasvatus” kinasteluun . Eiköhän sellaiselle löydy oma keskustelunsa.
Mitä tulee tämän keskustelun aloitukseen, niin siinä on selkeä virhe. Ainakin EKP.n tiedoituksissa viitataan jatkuvasti inflaation pienuuteen ja deflaation vahingollisuuteen EU-maiden taloudelle. Käytännössä EKP on vuosikausia jakanut euroja runsaasti, jopa ylittäen valtuutensa. Täten EKP on yrittänyt aikaansaada inflaatiota, jonka seurauksena euron kurssi olisi laskenut. Eli olisi päästy aloittajan halajamaan tilanteeseen.
On huomattavaa, että Euron arvo määräytyy markkinoilla. EKP:llä ei ole keinoja määrätä suoraan eyron arvoa markkinoilla. Eikä EKP voi valtuuksiensa puitteissa käyttää paljoa nykyistä järeämpiä keinoja euron heiektämiseksi.
Tilannetta pahentaa oleellisesti viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan halpeneminen. Muistamme, kuinka muutama vuosi sitten meille todistettiin liki vuosittain, että inflaatio johtuu suurelta osin öljyn hinnan jatkuvasta kallistumisesta. Öljy on niin tärkeä tuotye kaikelle kaupalle. Nyt euron deflaatio johtuu suurelta osin öljyn hinnan halpenemisesta.
Periaatteessa olisi tietysti mahdollista, että EKP estäisi öljyn hinnan halpenemista ostamalla markkinoilta varastoon suuria määriä oljyä. Se olisi kuitenkin vastoin USA:n ja EU.n tavoitteita Venäjän talouden tuhoamisesta. Siksi sitä on suotta varrota.
Ainoa toivomme on pikainen Venäjän talouden täydellinen romahtaminen. Vasta tällöin voimme odotella euron arvon putoamista eli inflaatiota, joka aiheuttaisi euron devalvoitumisen. Silloin alka<isi myös suomalainen puu kelvata markkinoille ja hinta kohota.
Imatran sankarihautausmaalta n. 7 – 8 vuotta sitten poimitut terhot ovat nyt 0,2 – 5 metrisiä. Kasvatuspaikka Savonlinnan kaupunki.
Aurinkoinen aukea ja lämmin paikka tuottaa parhaat tulokset. Varjossa taimi näyttää vain kituvan. Koko ei muutu onko terho kasvatettu erikseen taimena vai kylvetty terhona suoraan kasvupaikalle.
Kasvamaan lähtevien lukumäärä on taimikasvatuksessa paljon suurempi. Noin 5 – 10 % terhoista on vielä elossa taimena. Hankemielessä touhuun ei kannata lähteä näillä korkeuksilla.
Metsälain uudistus ei ole vaikuttanut mitään ainakaan tämän palstan kommentoijiin. Samat negatiiviset kannat kuin vanhankin lain aikana. Keskitytään kahteen seikklaan.
Suurten puiden alla eivät pienet taimet kasva. Metsäala ja aika menee hukkaan. Tämä on luonnon laki. Ehkäpä nyt laillistettu menettelytapa tuo ajastaan kokemusperäistä tietoa siitä miten jatkuva kasvatus on viisainta toteuttaa. Myöskin laskelmia menetelmän eduista ja haitoista tullaan varmasti tarkentemaan.
Toinen seikka, jolla tuomitaan jatkuva kasvatus on jäljelle jäävien puiden, sekä taimien että isonpien puiden, vaurioituminen. Tätä varmasti tapahtuu suurten puiden poiston yhteydessä enemmän kuin harvennuksissa nykyisin tapahtuvien pienten puiden poistossa. Kuitenkin on huomattavaa, että nykyisin käytössä olevat metsäkoneet ja korjuutavat ovat suunnitellut nykyisille menetelmille. Toivoa voi, että parannuksia sekä koneisiin että menetelmiin on kehitteillä.
Varsinainen ongelma jatkuvanm kasvatuksen leviämisen tiellä on markkinatilanne. Jos yksi kolmasosa metsien kasvusta jää korjaamatta, on puuta ostavalla taholla vara sanella, miten se puut korjaa ja millaisesta metsästä. Mikäli puun hankinnassa olisi myyjän markkinat, painaisi myös myyjän sana korjuutavoissa.
Ostan yleensä polttoaineet läheiseltä ABC-asemalta. Metsään kuuluvat kuitit olen laskenut veroilmoitukseen metsän menoina sellaisenaan. Veroilmoituksiani ei ole tarkistettu, joten en tiedä toiminko oikein.
Kerran oli polttoainemittarin tulostin rikki. Pyysin kuittia erikseen konttorilta. Minulta kysyttiin ostoksen detaljit (hinta, litrat ja kellon aika) ja luvattiin toimittaa kuitti erikseen.
Muutaman viikon kuluttua sain postitse kuitin. Siinä oli eritelty erikseen ostossumma ja lisäksi paljonko saan tuosta summasta bonusta.
Tapauksen jälkeen en ole ostanut polttoaineita Prismasta. Minun on liian hanklalaa laskea oikeata verotusarvoa ostokselle.
Syy Suomen huonoon tilanteeseen on selkeä. Politiikka on hoisettu huonosti. Talous on hoidettu kelvottomasti.
Seuraavat vaalit tuovat toivottavasti muutoksia Suomen politiikasta ja taloudesta vastaavien piiriin. Ainakin odotetaan tilanteen paranemista.
Mikäli Sipilästä tulee pääministeri, Suomi lisää Venäjän pakotteisiin yhden konkreettisen tuotteen. Suomi kieltää koivun tuonnin Venäjältä.Se parantaa monien meikäläisten tulevaisuuden näkymiä.
Otsikossahan väitettiin, että sahatavaran kysyntä kiihtyy. Perusteluna oli USA:n rakennusalan kasvanut kysyntä. Onkohan väite realistinen?
Kyllä maailmassa pitää olla kova pula lankuista ja laudoista, jos suomalaista tavaraa kannattaa viedä USA:han siinä määrin, että se vaikuttaa Suomen puutavara-alan kannattavuuteen.
Ymmärrän, että vaikutus voi olla epäsuorakin. Toisin sanoen USA:n kohonnut kysyntä aiheuttaa vientitarvetta muissa tuottajamaissa ja siten tulee suomalaiselle puutavaralle kysyntää lähempänä. Kuitenkin EU-valtioiden talous näyttää olevan menossa lamaan. Voiko USA:n kysynnän kasvu korvata EU-maiden kysynnä laskun, on minulle tietämätöntä.
Sen sijaan Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet voivat auttaa Suomen metsätalouden kehitystä. Venäjän kauppapakotteet aiheuttavat väistämättä negatiivisen kehityksen Venäjän puutavaravientiin. Suurena sahatavaran viejän toiminnan heikkeneminen aiheuttaa etuja muille sahatavaran viejille. Tätä kautta Suomenkin sahatavaran mahdollisuudet saattavat olla kasvussa. Riittääkö tämäkään kasvu korvaamaan EU-maiden, päävientikohteidemme, ennakoidun laman aiheuttamia menetyksiä on minulle tietämätöntä.
Minäkin yritin viime viikolla henkilökohtaisesti kuunnella tuulimyllyn melun häiritsevyyttä.
Ajelin kuutostietä Joutsenon ohi. Löin hätävilkut päälle ja pysähdyin ajoradan ulkopuolelle moottoritiellä. Nostin konepellin ylös ja seurailin noin 10 minuuttia laiskasti pyöriviä myllyn siipiä. Etäisyyttä arvioin olevan alle 500 m. Kuuntelin mahdollisimman tarkasti.
Pieleen meni. En kuullut mitään ääntä myllystä. ohi ajavien autojen ääniä kuulin paljonkin. Moottoritiellä ajeli autoja silloin tällöin, mutta kyllä väliin sopi kymmenien sekunttien taukojakin.
Joko kuuloni on heikko tai sitten joillakin on todella alhainen ärsytyskynnys myllyn äänille.
Olen minäkin harrastanut tammien kasvatusta. N 10 vuotta sitten satuin paikalle, jossa oli tammenterhoja. Keräsin pari muovikassillista niitä, pidin terhoja talven kellarissa hiekassa, istutin keväällä ruukkuihin ja istutin seuraavana keväänä maastoon.
Etsiskelin metsästä paikkoja, joissa oli metsässä aukko tai harvempi kohta ja istutin näihin paikkoihin. Tarkoituksena oli lähinnä jättää jälkeeni merkki, josta minut ehkä muistettaisiin kauan tulevaisuudessa. Tammiahan lienee pitkäikäinen puu?
Taimia en ole varsinaisesti hoitanut mitenkään. Nyt ne ovat n 70 – 150 sm pitkiä, oksakkaita ja enimmäkseen hyvin mutkaisia. Kuitenkin aina nähdessäni metsässä tammen taimen tuntuu rinnassa hyvältä. Se on jotain minusta. Näillä paikoin ei usein törmää luonnossa tammipuihun.
En kykene arvioimaan tuhoutuneiden tammien osuutta istetuista, mutta olen usein ihmetellyt tammea paikassa, jossa hirvien takia männyn kasvatus on täysin mahdotonta. Vaikuttaa, etteivät tammen taimet ole ainakaan hirvien suosikkiruokaa. Se, että luonossa törmää vieläkin tammiini, antaa uskoa siihen, että ehkä niistä saattaa tulla pitkäaikaisia muistoja tekemisistäni.
Minä sain kyllä tietää valtakirjakaupasta perittävän hinnan. Sen sijaan minulle ei suostuttu erittelemään, mitä tällä hinnalla tehdään tai mistä MHY vastaa.
Kaupan jälkeen jäi käsitys, että MHY:n kaveri on ostajan kanssa kuin pauta ja perse. Minua pidettiin (aivan oikein) ymmärtämättömänä tollona. Mieleen tuli ajatus, että kenties metsäammattilaisen urakiertoon kuuluu aluksi MHY ja myöhemmin suuren yhtiön metsäosasto. Se saattaisi selittää toimihenkilön kannanotot.
Lienee ymmärrettävää, että ostajan ja MHY:n miehen välit ovat lämpimät. Hehän työskentelevät yhdessä yhteisen projektin parissa viikottain tai monta kertaa viikossa. Itse tapaan MHY:n miehen kenties parin vuoden välein. Välien lämpimyydestä ei juuri voi puhua.
Vieläkin harmittaa tuo touhu. Istutuskuusikon talveksi määritelty ensiharvennus tehtiin syyskuussa vuosituhannen märimpänä kesänä. Jäljet metsässä olivat syvät. MHY näytti hyväksyvän toimenpiteet vastalauseetta, jos ei itse ehdottanut asiaa korjuukustannusten pienentämiseksi.
Ihmettelen sitä, ettei kyseenä olevan lausunnon sanomaa kyseenalaisteta.
On täysin selvää, että keskimääräiset kulut puun tuottamisessa teollisuuden tarpeisiin nousevat tila- tai kuviokokojen pienentyessä. mukaisia.
Olisiko syytä harkita tarkemmin sitä, mitä merkityksiä kuvio- tai tilakoon pirstaloituminen aiheuttaa.
Suomen metsien kasvusta jää noin kolmasosa korjaamatta. Syynä on se, ettei ostaja ole halukas maksamaan puusta mitään, tai tarjoaa siitä niin vähän, ettei puun tuottaja myy. Toisin sanoen suuri osa puustostamme ei ole myytävissä nykytilanteessa.
Koska korjuu on kalleinta juuri pieniltä leimikoilta, kärsivät tilanteessa luonnollisesti sellaiset puuntuottajat, jotka omistavat pieniä tai pirstaleisia tiloja. Suomen kokonaispuuntuotantoon asia ei vaikuta. Kuvio- tai tilakoko on osatekijänä vain siinä valinnassa, mitkä metsälöt hyödynnetään ja mitkä jäävät hakkaamatta.
Esitetyt keinot tilakoon kasvattamiseksi saattaisivat onnituessaan siirtää joitakin metsälöitä hakkuun piiriin. Samalla seurauksena olisi joidenkin muiden metsälöiden siirtyminen hakkuukelvottomiksi. Kokonaishakkuun määrä ei muuttuisi.
Markkinatalouteen kuuluu automaattinen vääristymien korjautuminen. Pirstaleisten ja pientilojen omistajat ovat tilanteessa, jossa he joutuvat miettimään, olisiko viisainta ostaa lisää metsää, myydä nykyinen pieni metsä tai hyväksyä huono tuotto omistamisen iloa vastaan. Kysynnän ja tarjonnan suuruus määrää hinnan kaikkin vaihtoehtoihin. Valinnan tekee kukin omassa itsessään ja omien näkemystensä mukaan. Ja hyvä näin.
Kaikki esitetyt keinot tila- tai kuviokoon kasvattamiseksi olisivat vastoin markkinatalouden periaatteita. Omistamisen vapautta ei ole syytä kumota täysin merkityksettömän näennäisen edun takia. markkinata