Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Laki sallii nyt jatkuvan kasvatuksen. Olen pyrkinyt herättämään keskustelua jatkuvan kasvatuksen haitoista ja eduista. Valitettavasti syntynyt laaja keskustelu rönsyää sekaisin koko aihealueella.
Olen kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta vaikka en olekaan mitenkään riittävästi perehtynyt asiaan. Lukisin mielelläni kokemuksia ja tutkimustuloksia asiaan liittyen.
Tietysti tulokset pitäisi jollakin tavoin olla verrattavissa tasaikäisen metsänhoitoon. Aihe on kuitenkin niin moniulotteinen, että jonkinlainen jaoittelu on paikallaan.Aiheesta voidaan puhua taloudesta, taimettumisesta, kasvamisnopeudesta, taimikon laadusta, puun laadusta, taimikon synnyttämisen hinnoista, kasvatuksen hinnoista, hakkuun hinnoista, kokonaistaloudellisuudesta,epäonnistumisen mahdollisuuksista jne. Tälläisen sekamelskan järkevä sisäistäminen on ainakin minulle ylivoimaisen vaikeaa.
Esitän järjestelmällisempää mallia. Avataan oma keskustelu kullekin halutulle osa-alueelle. Kun puhutaan taimettumisesta, esitetään perustellen taimettumisen ehdot ja mahdollisuudet. Ei kerrota samassa viestissä esimerkiksi hakkuun hinnasta tai puun laadusta. Aloitetaan niitä varten omat keskustelu. Pyritään perustelemaan omiin kokemuksiin tai tutkimustuloksiin viitaten esitetyt asiat ja niiden vertailtavuus tasaikäiseen metsän tuotantoon.
Jään odottamaan suhtautumista esitettyyn.
Vastaus 3
Raivuri taa todisteli, ettei kuusikon alle synny aluskasvillisuutta. Jos tähän uskoisi,niin miksi uusi metsälaki sitten sallii jatkuvan kasvatuksen ja miksi me keskustelemme jatkuvasta kasvatuksesta?Kysessä lienee erot sanojen merkityksessä. On selvää, että metsä uudistuu myös itsestään. Joku nimittää uudistumiskohtaa pienaukoksi joku toinen suurten puiden varjostamaksi alueeksi. Ennen väittelyn aloittamistya pitäisi päättää, mitä ymmärretään pienaukolla ja mitä jatkuvan kasvatuksen metsällä.
Vastaus 2
Metsuri toi esiin luonnontaimien laatuongelmat. Hänen mukaansa luonnon taimissa on istutustaimia enemmän lahovikaisuutta. Hän myös mainitsi taimien lukumäärän olevan vaatimaton luonnon taimistoissa. En ole pätevä arvioimaan lahon todennäköisyyttä. Uskon ammattimieheen.Sen sijaan pidän outona väitettä, että istutetussa kuviossa on enemmän taimia kuin luonnon istuttamassa. Normaalissa istutuksessa on aina ohjearvo, jota pyritään noudattamaan. Luonnontaimien lukumäärä vaihtelee tapauksittain. Tavallisesti niitä on paljon enemmän kuin istutustaimia. Taimien suuri lukumäärä korvaa ainakin jonkin verran suurempaa lahovikaisuutta.
Paljon on puhuttu muustakin istutuspuiden laadusta. Yleisesti ollaan sitää mieltä, että nykyisistä istutuskuusikoista saadaan vain höhhelipuuta, jonka lujuusarvot ovat paljon luonnon metsän alapuolella.
Joka tapauksessa, mikäli kyse on puun laatueroista, ei ole oikein puhua kasvamisen hitauden vaikutuksesta.
Vastaus no 1
Kiitoksia nopeista vastauksista Timppa, metsuri motokuski ja Raivuli. Pyrin vapaapäivän kunniaksi itsekin ottamaan nopeasti kantaa vastauksiinTimppa esittin selkeän vastauksen kysymykseen.
Timppa esitti, että istutuskuusikosta saa tukkikokoista puuta jo 30 (?)vuoden kasvatuksen jälkeen. Toisaalta hän kertoi, että luonnontaimikoista saa tukkikoista puuta vasta 50 vuoden kasvun jälkeen. Minulle on edelleen epäselvää, mistä jälkimmäisen 50 vuotta aletaan laskea. Siitäkö, kun kuusen taimi nousi maan pinnalle vai siitä kun muutaman metrin pituinen kuusi vapautui varjostuksesta ja pääsi kasvamaan vapaasti. voisitko Timppa selventää, jotta muutkin saisivat tiedon ja voisivat arvioida aikoja.Metsäroso ja jotkut muut nostavat jatkuvan kasvatuksen pahimmaksi esteeksi sen, että toisen puun varjassa taimen kasvaminen on toivottoman hidasta.
Olen samaa mieltä, että jopa kuusen taimi kasvaa hyvin hitaasti toisen varjossa. Etsisin kuyitenkin tarkennusta sanontaan ”toivottoman hidasta”.
Sanonta sisältää lausumattoman vertailun kahden eri puuntuotantomenetelmän välillä. Onko vertailukohta oikea oikea? Olenko sisäistänyt sanonnan oikein?
Mielestäni asian selkeyttämiseksi pitää ajatella kokonaisuutta, joita verrataan. Kuvitellaan maapala, joka on suuremman puun varjostama. Toisessa (A) tapauksessa siinä jurottaa kuusen taimi, toisessa tapauksessa (B) ei mitään. Odotellaan 15 – 20 vuotta. Varjostava puu on kasvanut tukkiksi ja hakataan pois. Tapauksessa A jurottanut kuusen taimi on muutaman metrin korkuinen ja kasvaa aikanaan tukiksi. Tapauksessa B paikalle istutetaan 15 cm pitkä kuusen taimi, joka ajastaan kasvaa tukiksi.
Varsinainen vertailutilanne ratkeaa sen mukaan, kummasta tulee aiemmin tukki. On selvää, että jurottanut kuusi ( a) kasvaa hitaammin, mutta sillä onkin pienempi matka kasvettavana. Asiassa voi olla paljon pienia sivuvaikutuksia, mutta pääasia kasvunopeuteen ratkeaa täten.
Koska esitykseni hakkuujärjestyksen muuttamisesta aiheutti nopean ja runsaan palautteen, haluan hieman täsmentää ajatusta.
Mykyiset motot on kehitetty siten, että kone ajaa kaadettavan rungon lähelle ja se on riittävän vahva käsittelemään koko runkoa oksineen. Mikäli voitaisiin siirtyä menetelmään, jossa runko ensin karsittaisiin ja sitten pätkittäisiin latvasta alkaen, tulisi motolla olla nykyistä enemmän ulottuvuutta mutta moton voima raskaan taakan käsittelyyn voisi olla huomattavasti vaatimattomampi. Koko runko/ yksi tukki. Tälläinen jatkuvaan kasvatukseen kehitetty moto ei välttämättä olisi nykyistä kalliimpi, saattaisi olla jopa halvempi ja kevyempi.
On selvää, että nykyiset koneet on kehitetty nykyistä menetelmää varten menetelmästä saatujen kokemusten perusteella. Se, että jopa meikeläinen kykenee hahmottelemaan niissä puutteita jatkuvan kasvatuksen metsätöihin kertoo, etteivät nykymuotoiset koneet ole parhaita mahdollisia jatkuvaan kasvatuksen tarpeisiin
On myös totta, ettei uusia motoja tulla suunnittelemaan eikä valmistamaan, jos kaikki osallistujat tyytyvät nykyisiin menetelmiin. Saattaisi olla paikallaan, että joku yhteiskunnan rahoittama organisatio harkitsisi asiaa ja tarvittaessa rahoittaisi kokeet ja vieläpä uusimalliset kokeilumotot.
Esitin jatkuvan kasvatuksen leviämisen asteiksi sen, ettei uudella menetelmällä ole vielä löydetty parhaita menetelmiä alispuiden kasvun maksimoimiselle. Toiseksi esitin nykyisten avohakkuuseen tai pienten puiden harvennuksiin kehitetyn kaluston soveltumattomuuden jatkvan kasvatuksen toimiin.
On selvää, että aina jatkuvassa kasvatuksessa tapahtuva ”harvennus” on hitaampaa kuin aukkohakkuu. Sille ei mahda mitään.
En ole pätevä kertomaan niitä muutoksia, joilla jatkuvan kasvatuksen korjuu olisi mahdollisimman edullista. Kuitenkin joillakin osin saattaisi kaluston ja menettelytavan muutoksilla päästä nykyistä parempiin tuloksiin.
Aiemmin on puhuttu työjärjestyksestä mototyössä. Miksi pitää aina kaataa, karsia ja sitten pätkiä. Jatkuvassa kasvatuksessa tarvittaisiin kone, jolla olisi mahdollista ensin karsia, sitten kaataa ja viimeiksi katkoa. Jopa järjestystä jossa ensin karsitaan, sitten karkotaan ja viimeksi kaadetaan saattaisi tulla kysymykseen.
Näillä järjestyksillä vähennettäisiin oleellisesti jäljelle jäävälle puustolle syntyviä vaurioita. Ehkäpä tälläinen menetelmä myös nopeuttaisi harvennusten suorittamista. Kaataja voisi toimia nopeammin, koska pitkän puun siirtelytarve vähenisi, joten jäljelle jäävien puiden väistelytarve pienenisi.
Tarvittaisiin siis oikea kone tälläiseen toimintaan.
Mitä tulee siihen motokuskin väitteeseen, että hänet määrätään aina hakkaamaan omistajan halun mukaan, se saataa pitää paikkansa. Ostaja ilmaisee halunsa jo aiemmin kauppaneuvotteluissa. Kauppaa ei synny, mikäli myyjä haluaa jotain ”poikkeuksellista”. Mikäli puukaupassa olisi ”myyjän markkinat”, voisi myyjä esittää myös tavanomaisesta poikkeavia ehtopja. Uusi metsälakiha sallii tämän.
On totta, että ympäristöministeri on vaihtolistalla. Aika näyttää, kenestä tulee nykyisen seuraaja. Onko keskustalainen, kuten aiemman asetuksen säätäjä vai kenties kokoomukselainen, jolla on sentään edes vähän järkeä päässä.
Anteeksi, luettuani edellisen, huomasin, että siitä voidaan vetää johtopäätöksi edeltävän keskustalaisen maatalousministerin järjen juoksusta. Se ei ollut tarkoitus. Päinvastoin.
Älysihän kyseinen ministeri säätää asetuksen siten, että se koskee jokaista taloutta. Joku tyhmempi olisi kirjoittanut asetukseen selkeästi, ettei koske keskustalaisia talouksia.
Tosin oääosa saatutuksesta tapahtuu karjan ulosteiden ansiosta. Näiltä ei asetuksessa pyritty rajoittamaan mitenkää. Joten kyseinen maatalousministei ei suinkaan ollut tyhmä.