Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Toista viestiketjua lukiessa tuli mieleen kysymys, joka ehkä kuuluu tähän ketjuun (En uskalla avata enää uutta ketjua).
Jaksottaiseen kasvatukseen kuuluu myös puitten tasakokoisuus. Mikäli tälläiseen metsään syntyy aukko vaikkapa tuulenpyörteen vaikutuksesta on olemassa ongelma. Aukko ei ole enää kyseiseen metsäkuvioon luonnollisesti kuuluva.
Kysynkin, mikä on pienin aukko, joka kannattaa uudistaa? Toisin sanoen, minkä kokoinen kuvio on pienin kannattava jaksottaisessa kasvatuksessa? Mitä tehdä niille ”aukoille”, joille ei kannata perustaa uutta jaksottaisen kasvatuksen metsää? Onko kokemuksia tälläisten ”aukkojen” lisääntymisestä ilmaston muutoksen seurauksena? Voidaanko olettaa ongelman lisääntyvän ilmaston muuttuessa myrskyisemmäksi?
Jk-kasvatuksessa tälläinen aukko ei häritse kuvion muotoja. Aukon voi istuttaa tai antaa luonnon hoitaa taimettumisen ilman häiriöitä (kuvion) kasvatustapaan. Onko tällä asialla mitään merkitystä valittaessa kasvatustapaa?
uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 10:04Kehuin Reiman kirjoitusta, koska se avasi minulle uuden näkökannan puuttoman metsäpläntin uudistamiseen.
Usein näen metsässäni pienen tuulenkaatojen, pinon pohjien tai jostakin muusta syytä syntyneen puuttoman paikan. Harmittaa, koska täysi kasvava metsä näyttäisi paljon paremmalta. Joskus ryhdyn toimenpiteisiin istuttaakseni aukkoon taimia, joskus odottelen luonnon tekevän tehtävänsä. Ratkaisu näyttää tapahtuvan kulloisen mieletilani mukaan.
Reima tarjosi asiaan laskennallisesti ymmärrettävän ja selkeän taloudellisen laskukaavan. Sen mukaan kykenen arvioimaan, paljonko tienaan, jos istutan aukon itse. Onko istuttaminen sen vaatiman työmäärän arvoista?
Mielestäni on selvää, ettei laskukaavan muoto ole mitenkään aukon koosta kiinni. On myöskin selvää, että muilla teetetty työ vaatii tarkemmat laskelmat kuin minun ”omatyöni”.
uudehko metsänomistaja 25.1.2015, 23:53Hieman jakomieliseksihän tässä tyhmä ihminen itsensä tuntee. Mielessäni on kaksi uutista, joilla on varmasti vaikutusta myös puukauppaan.
EKP:n setelirahoitusuutisen jälkeen monet lehdet otsikoivat: ”Euro syöksyy”. Itse artikkelissä kerrottiin monisanaisesti kuinka hyvä ja tavoiteltava tämä asia on euroa käyttävien maiden talouksille.
Samat lehdet kirjoittelivat myös:” Rupla syöksyy”. Sen jälkeen kerrottiin monisanaisesti, kuinka huono asia se Venäjälle on.
Eikö kummassakin tapauksessa ole kysymys valuutan devalvoitumisesta. Eikö se aina helpota ulkomaan vientiä ja vaikeuta ulkomaan tuontia?
uudehko metsänomistaja 25.1.2015, 22:00Reima aloitti tämän kiihkeän polemiikin kysymällä, paljonko pitäisi taimia tulla, jotta kannattaisi istuttaa pieni aukko. Hän pyysi luvut erilaislla korkoprosentella.
Korkosumma on aina sidottu aikaan. Uudistumisessa aikaa kuluu istutuskulujen takaisin saantiin. Kierron ajalta sijoitukselle kuuluu laskea korkosumma. Näyttää siltä, että useat ovat tästä eri mieltä?
Toinen aikaan sidottu tekijä on luontaisessa uudistumisessa taimettumiseen kuluva aika. Tämän ajan maapohja on tuottamattomana. Myös tälle ajalle kuuluu laskea korkosumma.
Lisäksi, jos taimikko ei ole täysimääräinen (luontaisessa uudistuksessa), tämä tarkoittaa maapohjan huonompaa hyödyntämistä. Tälläinen ”huonous” on erittäin vaikeasti arvioitavissa. Ehkä Reima pyrki Gla:n kokemuksia hyväksi käyttäen saamaan jonkinlaiset arviot kahdesta viimeksimainitusta summasta.
uudehko metsänomistaja 25.1.2015, 18:22Pahkanaama toi esiin asialle oleellisen seikan. Taimettumiselle tulee antaa aikaa.
Olen ymmärtänyt, että Suomi ei ole aukeaa tundraa. Joka paikkaan kasvaa ajastaan metsä. Näin minulle kerrottiin koulussa.
Jos kerran joka paikkaan kasvaa ajastaan metsä, kyse onkin ajasta. Paljonko kannattaa maksaa siitä, että koko alue taimettuu heti? Paljonko kiirehtiminen maksaa metsänomistajalle? Korvaako kiirehtimisellä saavutetun ajansäästön mukanaan tuomat voitot nopeuttamiseen kuluneet varat?
Tarkkaan sanoen Reiman kysymyksen oikea muoto olisikin kysyä: Paljonko kyseisen ”hukka-alan” vuokra olisi siltä ajalta, jolla uudistuminen viivästyy?
uudehko metsänomistaja 25.1.2015, 09:46Reima toi kehiin uuden termin, taloudellisuuden. Jokainen tietysti ajattelee asiaa metsiään hoitaessaan. Se on taloudellisen toiminnan perusta. Yleisesti asia lienee jokaisen takaraivossa, mutta minut sai vasta Reiman selkeästi kerrottu selostus miettimään.
Mielestäni Reiman esittämä laskutapa, toimenpiteen hinnan suhteutus ”joutilaan” maapläntin hintaan olisi oltava mielessä kaikessa toiminnassa. Laajemmin ajateltuna kysymys koskee kaikkea keinollista uudistamista. Kannattaisiko antaa luonnon uudistaa vai tehdäänkö se keinollisesti.
Halusin tällä kiittää Reimaa järkevästä kirjoitelmasta. Asia on laaja,Mikäli syntyy laajempaa keskustelua, olisiko syytä perustaa uusi ketju?
uudehko metsänomistaja 24.1.2015, 14:13Pyydän anteeksi, että käytän ketjua ohi otsikoinnin omiin tarkoituksiini. Tarkistin kyllä, etten haittaa mitään vilkasta keskustelua.
Minua kiinnostaa abiesin maininta sanojen lukumäärän laskurista ja ennen muuta oikoluvusta. Käyttäessäni aiemmin Eksploreria, toiminnot toimivat, mutta en päässyt sisään palstalle. Nyt käytän google Chromea, enkä ole löytänyt käytäntöjä. Voisiko joku auttaa?
uudehko metsänomistaja 22.1.2015, 09:59Ehdotan seuraavaa:
A) Perustetaan keskusteluihin uusi osio. Työnimi voisi olla vaikkapa JATKUVA/JAKSOTTAINEN.. Tähän lähetettäisiin kirjoituksia, jotka käsittelevät tasaikäismetsän kasvatusta verrattuna jatkuvan metsän kasvatukseen. Aihetta käsiteltäisiin asiallisesti ja syvälle pyrkien. Eri ketjuissa pyrittäisiin valottamaan kunkin osa-alueen merkitystä, laajuutta, yleisyyttä, syitä ja mahdollisuuksia poistaa tai pienentää ongelmaa.Lähiaikoina avaamistani ketjuista uuteen osioon kuuluisivat selkeästi ”Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS”, ”Jatkuva kasvatus TAIMETTUMINEN”, ”Jatkuva kasvatus PUUN KASVU”, Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS”, ”Jatkuva kasvatus PERIMÄ”
Muutoksella saavutettaisiin ainakin seuraavat edut
Lainmuutoksen takia erittäin ajankohtainen asiakokonaisuus saisi oman käsittelypaikan, jolloin niitä olisi helppoa käsitellä monipuolisesti ja tarkasti
Tällä metsänhoidolle oleellisen tärkeä kysymys saisi parhaat mahdolliset edellytykset monipuoliseen käsittelyyn.
Lopputuloksena syntyisi kokonaisuus, jota olisi helppo selailla myöhemminkin
Palstalaisten, jotka katsovat tietävänsä asiasta jo kaiken, olisi helppo välttää itselleen tarpeettomia keskusteluja.
Minkäänlaisia haittoja en muutoksesta löydäB) Mikäli viesti ylittää- sallitun lyöntimäärän, se kerrotaan vasta, kun valmista viestiä pyritään lähettämään. Olisi paljon parempi, jos viestin kirjoittaja näkisi koko ajan lyöntien lukumäärän. Tällöin hän voisi jo kirjoittaessaanm pyrkiä estämään ylipitkät viesti.
C) Viestin maksimipituutta säätelevää lyöntien lukumäärää tulisi harkita. Ainakin, mikäli päädytään esittämääni JAKSOLLISET/JATKUVAT osioon, niin tässä osiossa pitäisi sallia pidemmät viestit
D) Mikäli päädytään esittämääni JAKSOLLISET/JATKUVAT osioon, niin ainakin tässä osiossa pitäisi viestien valvontaa tahostaa huomattavasti. Vain poistamalla kaikki asiattomat viestit voidaan päästä todelliseen asiakeskusteluun.uudehko metsänomistaja 21.1.2015, 22:50”Kuten tuolla toisella palstalla kirjoitin, niin oleellista on myös kokonaiskasvu. Jaksollisessa kasvu on aina kymmeniä prosentteja suurempi kuin jatkuvassa. Näin ainakin meidän metsissä. Eli ne jaksollisen kuitupuukuutiot tulevat ikään kuin ekstrana.”
Otin omin lupineni tuolta TUKKIOSUUS keskustelusta Timpan toteamuksen.
Minusta tuollainen väite on yllättävä. Pidän selvänä, että taimettumisvaiheessa taimien ”jurominen” hidastaa Jk-taimen kasvamista. Sen sijaan en olettanut, että myös normaali kasvava puu edistyy jk-metsässä selkeästi tasa-ikäisen metsän puuta hitaammin. Kukaan ei muistaakseni ole myöskään maininnut tälläistä tässä ketjussa. Kirjallisuudesta löytyy viitteitä, että jk-puun kasvaa normaalimetsän puuta nopeammin. Millaisia tietoja asiasta yleensä on?
uudehko metsänomistaja 21.1.2015, 18:49Vastauksena niille joiden mielestä keskustelua pitää voida laajentaa mihin tahansa metsäaiheeseen otsikosta välittänmättä, ilmoitan jyrkästi vastustavan kantani. Kanta perustuu tuoreisiin ja katkeriin kokemuksiin.
Ymmärrän, että kirjoittaja poikkeaa aiheesta satunnaisesti. Sitä tapahtuu itse kullekin. Se on kuitenkin ihan muuta, kuin keskustelun aiheen tarkoituksellinen organisoitu muuttaminen.
En hyväksy oikeaksi sitä, että virkeä ajankohtaisia metsätalouden asioita käsittelevä ketju tuhotaan sillä, että muutama ”mafiso” alkaa keskenään keskustella täysin otsikosta poikkeavasta asiasta. Seurauksena tälläisestä on, että ketjun muoto sotkeentuu, sen seuranta vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Silloiun, kun tälläinen häirinmtä on tarkoituksellista, häiritsijä on saavuttanut tarkoituksensa toimimalla vastoin kaskustelusääntöjen ohjeistusta. Se on myös moraalisesti väärin.
Minusta on hävytöntä esittää, että tälläisen tuhotun ketjun aloittajallahan on aina mahdollisuus aloittaa uusi ketjun samasta asiasta.
Pitäisi muistaa, että meitä metsäasioista kiinnostuneita on monennlaisia. Jotkut suhtaantuvat tähän ketjuun ja siinä esitettyihin asioihin vakavasti. Joillekin toisille ketju lienee vain keino katkaista turhautuiminen. Mielestäni kaikkiin viesteihin pitäisi suhtautua kuin niiden kirjoittaja ottaisi asian vakavasti. Oma turhaantuminen ei oikeuta tuhoamaan muille tärkeitä vietiketjuja. Palsta lienee tarkoitettu meille kaikille