Etusivu › Keskustelut › uudehko metsänomistaja › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 321)
1 2 3 … 24 25 26 … 31 32 33
  • uudehko metsänomistaja 31.1.2015, 09:44

    Minun tuntuu olevan pakko palata vielä ”Korpituvan Tanelin” käsityksiin Jk-metsästä:

    ” JK:han piti nimenomaan olla mahdollista niin että suoritetaan VAIN hakkuita määräajoin. Siis viljely tai muut hoitotoimenpiteethän eivät ole, teorian mukaan, jk:ssa tarpeellisia.”

    Ihmettelen, miten joku, varsinkaan metsästä kiinnostunut henkilö voi päästää tälläistä suustaan? Miten puun taimi selviäisi heinikossa vain sillä, että kerrotaan sille sen kasvavan jk-metsässä? Entäpä jos taimet kasvavat tiheykkönä, estävät toinen toisensa kasvun ja muodostavat pensaikon. Korjaantuuko tilanne, että kerrotaan metsän olevan jk-metsää? Entäpä vieraat puulajit, Jos jk-metsän pikkuaukkoihin pesiytyy pihlaja ja leppä tai vaikkapa vadelma. Luullaanko ongelmien poistuvan sillä, että sanotaan kyseessä olevan jk-metsä. Eikö liian tiheään levittäytyneitä puita tarvitsekaan harventaa, koska kyseessä on jk-metsä?

    Kuka on ilennyt päästää tälläisiä mielipiteitä suustaan? Kuka ilkeää vielä uskoa kertovansa näihin?

    Olen myös ihmetellyt, miksi palstalla jatkuvasta pidetään 30-luvun harsintoja tai 50-luvun määrämittahakkuita tai nykyisiä ylispuuharvennuksia jatkuvaan kasvatukseen verrattavina. Tanelin sanonta selkiyttää tämänkin ongelman. Jos luullaan, ettei jk-metsälle tarvitse tehdä muuta, kuin myydä tukkia, niin tälläiset vertailut ovat ymmärrettäviä. Olen vakuuttunut siitä, että jk-metsän menestykäs kasvatus vaatii paljon näitä töitä, jos onnistuu silloinkaan.

    Ilmeisesti tulisi ennen keskustelun jatkamista päättää siitä, MITÄ ON JATKUVÄ KASVATUS.

    uudehko metsänomistaja 30.1.2015, 23:46

    Nyt SE selkeni.

    Olen ihmetellyt miksi Korpituvan Taneli ja muutamat muut yleensä järkeviksi tunnetut nimimerkit eivät suostu edes keskustelemaan jk-metsän kasvatuksesta. Taneli kirjoitti seuraavaa:
    ”JK:han piti nimenomaan olla mahdollista niin että suoritetaan VAIN hakkuita määräajoin. Siis viljely tai muut hoitotoimenpiteethän eivät ole, teorian mukaan, jk:ssa tarpeellisia.”

    Olin kuvitellut, että jk-metsä eroaa tasaikäiskasvatusmetsästä siinä, että jk:ssa metsän kasvupotentiaali hYÖDYNNETÄÄN kasvattamalla tukkeja, kun taas tasaikäisessä huomattava osuus kasvupotentiaalista korjataan kuitusaantona. Kasvatustapojen erosta johtuu, ettei jk-metsässä VOI tehdä koneellisia istutuksia eikä maanmuokkauksia. Kaikki muut toimenpiteen tehdään kummassakin menetelmässä siten, että saavutetaan taloudellisesti edullisin tulos.

    Onkohan Tanelin käsitys yleinen metsänomistajien piirissä ja mihin käsitys perustuu?

    uudehko metsänomistaja 28.1.2015, 12:46

    Timppa toi kehiin kaksikin minulle uutta termiä. Odotusarvo ja metsävakuutus. Aihe vaatisi ehkä oman viestiketjun, mutta lähdetään tällä.

    Mitä tarkoitetaan odotusarvolla vakuutusterminä?

    Minä oletin (odotin) saavani yläharvennetusta kuviosta n. 10 – 15 vuoden kuluttua n 400 – 500 runkoa/ ha hyväkokoista tukkia. Hakatessani sen nyt myrskyn jälkeen saan noin 200 runkoa/ha pienempää, pääosin kuitenkin tukkirunkoa. Lisäksi juodun jo nyt uudistamaan kyseisen maan, vaikka olin suunnitellut uudistamisen tapahtuvan 10 – 15 vuoden kuluttua.

    Ensiharvennuksen jälkeisestä metsästä oletin saavani noin 15 – 20 vuoden kuluttua toisessa harvennuksessa puoliksi tukkia ja kuitua noin 100- 200 m3/ha. Myöhemmin 30 – 40 vuotta tästä päivästä päätehakkuussa oletin saavani noin 500 tukkikokoista runkoa.

    Nyt saan aukoksi hakatessa siitä noin 300 kuutiota kuitua. Lisäksi ”pääsen” uudistamaan sen välittömästi, vaikka sekin sotkee muita suunnitelmiani.

    Lienee selvää. että vakuutus korvaisi sen hinnan eron, jonka sain puista verrattuna siihen, jonka olisin saanut jos olisin myynyt puut nyt vapaaehtoisesti. Siis ilman odotusarvoa.

    Minua kiinnostaisi kovasti se, mitä vakuutuksen odotusarvoon sisältyy.

    Toisaalta ketjussa on aiemmin esitetty erilaisia menettelytapoja pienaukkojen käsittelystä. Mikäli vakuutus korvaa myös odotusarvoja, valitseeko vakuutus myös sen, miten minä alan pienaukkoja hoitaa?

    uudehko metsänomistaja 28.1.2015, 08:53

    Pidetään selvänä, että jk-metsässä tuulituhot kohdistuvat hakkuun jälkeen metsän suurimpiin runkoihin, Näin varmasti onkin.

    Lienee myös selvää, että tuulituhoja tapahtuu pääosin metsissä, joissa on äskettäin tehty hakkuu. Oli kysymys sitten tasaikäisestä metsästä tai jk-metsästä. Jk-metsän puiden erikokoisuus ohjaa tuhot isoihin runkoihin.

    Teetin talvella 2012 metsässäni harvennuksen. Tasaikäisenä hoidettua metsää harvennettiin normaalisti. Mitä nyt yhdelle kuusikuviolle tehtiin yläharvennus. Syksyn myrskyjen seurauksena syntyi koko joukko tuulenkaatoja, jotka onnistuin myymään. Hinta ei ollut kummoinen, mutta tukista maksettiin tukin hinta ja kuidusta kuidun.

    Nyt käsissäni on kuvioita, joilla on enemmän tai vähemmän aukkoja. Aukoissa kiinni oleva pääomaa ei tuota mitään. Olen mielessäni eritellyt mahdollisuuksia ja tappioiden suuruutta eri kuvioissa.

    Päätehakkuuta lähentelevässä yläharvennetussa kuviossa menetän kasvua vain aukkojen osilta. Luontaista taimettumista ei kannata odotella, ei myöskään istuttaa. Kannattaisi kait myydä tukkina aukoksi ja uudistaa.

    Ensiharvennetussa kuviossa taidan yllättäen menettää eniten. 30 – 40 vuotta kasvatetun metsään kaatuneet puut möin kuituna. Aukkojen uudistaminen tai uudistuminen aiheuttaidi sekaisan pienen kuvion, joka ei olisi tasaikäistä eikä jatkuvaa. Hakkaamalla kuvio aukoksi, muokkaamalla ja istuttamalla saisin uuden tasaikäisen metsän. Tällöin kuitenkin myisin loputkin 30 – 40 vuotta kasvatetut puut kuidun hinnalla. Jättämällä aukot silleen, menetän niiden osalta maan kasvupotentiaalia vielä tulevaisuudessakin 30 – 40 vuotta.

    Mielessäni pyörii kysymys siitä, paljonko olisin menettänyt, mikäli metsäni olisi ollut jk-metsää. Tietysti kaatuneiden puiden arvon alenemisen, mutta mitä muuta?

    uudehko metsänomistaja 28.1.2015, 07:49

    Pidän selvänä, ettei tutkimuksen tuloksia saa millään tavalla manipoloida tai valikoida. Niiden pitäisi olla kaikkien käytettävissä tai tarkistettavissa.

    Toinen seikka on sitten johtopäätösten teko tutkimustuloksista. Siinä on aina mukana mielide. Jokaisella meistä on omat mielipiteensä, ja hyvä näin.

    Nämä erilaiset johtopäätökset voivat olla täysin loogisia ja päätyä päinvastaisiin tuloksiin tutkitun asian vaikutuksista. Eli päinvastaisista johtopäätöksistä molemmat voivat olla oikeita. (Vrt tämän palstan väittelyihin)

    Mikäli tutkija yleensäkään katsoo johtopäätösten teon tarpeelliseksi, tulisi nämä erottaa selkeästi itse tutkimustuloksista.

    Yhdyn Taneliin siinä, että tutkimustulokset pitäisi aina esittää myös suomeksi.Vain enlanniksi julkaistu tutkimus pienentää tulosten hyödyntäjien määrää ja ohjaa keskustelun pääasiassa teoreetikkoille.

    Ihmettelen, miksei metsälehti laajemmin julkaise tai hanki julkaistvaksi metsäalan tutkimustuloksia.

    uudehko metsänomistaja 27.1.2015, 15:54

    Kiinnostavia näkemyksiä sekä Puun takaiselta että Ammatti raivaajalta.

    Puun takainen katsoo pienaukkoihin istutetuksien riskien olevan siinä, että niiden tuulenkestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Yhdyn tähän täydellisesti. Pienaukkoihin isomman metsän sisään tai keskelle on kasvanut puita, Niiden tuulenkestävyys on varmasti heikkoa. Erityisen ongelmallista heikkous tasaikäisessä metsässä. Täällähän jo kasvaneet puut poistetaan kertarysäyksellä jolloin puihin kohdistuu varoittanmatta tuulen koko rasitus. Jk-metsässä sentään poistetaan aina voin osa ympäröivistä puista, joten näille pienaukkoihin kasvaneille puille jää aikaa sopeuta muutokseen. Näin pelkästään tällä palstalla esitetyihin näkökohtiin vedoten.

    Ammattiraivaaja on usein tällä palstalla tuominnut jatkuvan kasvatuksen sillä perusteella, että tasaikäisen metsän kaikkien puiden hakkaaminen takaa edullisimman korjuun. En ole kykenevä sanomaan asiasta mitään. Vaikutelmaksi kuitenkin jää, ettei jättöpuiden varominen taida ollakaan suuri ongelma.

    Keskustelu koskee sitä, kannattaako pienten aukkopaikkojen tai yksittästen puiden jättämiin aukkoihin hankkia uusia taimia. Edellisten näkökohtien lisäksi on huomattava, etteivät tasaikäisen metsän ongelmat suinkaan lopu pienaukkojen ympäristön puiden poistoon. Jos pienaukkojen puusto säilyy myrskytuhoilta, niin miten hoidetaan jatko. Tasaikäinen metsä uudistettaneen tuusilla taimilla. Väliin jäävät keskenkasvuiset puut haittaavat tätä ja ne pitää myös joskus poistaa omana ryhmänään. Syntyykö näistä pienaukoista kaksi erilaista metsää joiden hoitoaikataulut eroavat toisistaan? Paljonko tälläinen lisää kokonaiskustannuksia?

    Tasaikäisessä metsässä pienaukkojen uudistaminen ei aiheuta kuvatunlaisia ongelmia.

    Ymmärrykseni mukaa pieaukkojen uudistaminen tasaikäisessä metsässä vaatii todella paljon harkintaa.

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 23:51

    Puun takainen on oikeassa. Samalla tavalla pienaukot uusituvat, oli ympärillä sitten tasaikäinen tai jk-metsä. Ilmeisestikään ei ole tarpeen aina raivata alueelle isoa aukkoa ennen uuden taimikon hankkimista.

    Se mikä muuttuu, tapahtuu tasaikäisen metsän korjuussa.

    Mitenköhän metsäkoneen käyttäjä suhtautuu, jos hänen pitää korjatessaan varoa alueelle jääviä puuryppäitä tai yksityisiä puita. Veikkaan, että korjuutaksa nousee. Korjuutaksan mataluus on sentään yksi eniten tasaikäistä metsänhoitoa puoltava tekijä.

    Tietenkään kysymys ei ole näin mustavalkea. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti se, minkälaisia ja minkä kokoisia ovat nuo kasvamaan jätettävät puut tai puuryhmät ovat ja kuinka paljon ja miten sijoittuneita ne ovat. Jk-metsässä nämä myöhemmin kasvamaan lähteneet puut eivät eroa mitenkään muista jk-metsän puista.

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 21:56

    Pyydän anteeksi epäselvää kirjoitelmaani. Yritän uudemman kerran.

    Pidän selvänä, että kova myrsky kaataa puut välittämättä kasvatusmenetelmästä. Onneksi niin kovia myrskyjä on harvoin.

    Mikäli myrsky vain harventaa puustoa, saattaa tasaikäisessä kasvatuksessa korjaustoimenpiteenä olla taloudellisinta kaataa loputkin puut, (tehdä aukko) ja istuttaa uusi metsä (Reima ja Puun takaa) Tällöin joudutaan kaatamaan myrskyn jäljiltä kasvukuntoon jääneet puut. Nämä puut eivät ole vielä valmiita eivät ainakaan parhaimmillaan. Juuri tämän pystyyn jääneen puuston ennenaikainen hakkaaminen aiheuttaa tappiot, joiden vaikutuksesta menetelmän taloudellisuuteen halusin keskustella.

    Mielestäni jk-metsässä ei kyseisiä tappioita voi tulla. Jk-metsän pystyyn jääneet puut jatkavat kasvuaan ja ajastaan myydään täysikokoisina tukkipuina.

    Tasaikäiseen metsään, kuten kaikkiin metsiin, saattaa tulla pikkuaukkoja mistä tahansa syystä.Tasaikäisen metsän aukkoja ei kannata istuttaa. Uudet taimet eivät kuitenkaan ennätä kasvaa puiksi ennen entisten kehittyneiden puiden hakkuuta. Siten aukot on usein taloudellisinta jättää aukoiksi. Tämä taas aiheuttaa puolestaan maan ”joutokäyttöä”. Maan kasvupotentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Näiden pikkuaukkojen taloudellinen merkitys voidaan tosin arvioida Reiman kaavalla . Joka tapauksessa tämä merkitsee negatiivistä tuloa metsänomistajalle.

    Jk-metsän pikkuaukot kannattaa uudistaa joko istuttamalla tai luonnon toimesta mahdollisimman nopeasti. Täten voidaa hyödyntää maan koko kasvupotentiaali. Jk-metsän puiden hakkuulle ei ole mitään määräaikaa. Puut hakataan, kun ne ovat kasvaneet valmiiksi (tukkikoon).

    Kun vertaillaan tasaikäistä metsän kasvatusta jk-metsän kasvatukseen tulisi kyseiset seikat huomioida. En muista kuitenkaan lukeneeni vertailuja, joissa näiden seikkojen vaikutuserot kasvatustapojen taloudellisuuteen huomioitaisiin. Löytyykö tai onko edes aihetta?

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 19:53

    Reima mainitsi, että joskus tuulituhot saattavat olla niin rankkoja, että on edullisempaa hakata jaksollisen kasvatuksen kuvio aukoksi, ja istuttaa alue uudelleen. Näin saattaa tapahtua missä kasvatusvaiheessa tahansa. Pahin lienee tilanne, kun tapahtuma ajoittuu siihen, että kuvio on vasta muuttumassa kuidusta tukiksi.

    Tälläisessä tapauksessa tuulessa kaatuneiden puiden menetys on ilmeisesti vain pieni osa tuulen aiheuttaman tappioiden kokonaismäärästä. Tuulituhon ansiosta koko metsän kasvatukseen uhrattu rahamäärä sekä myös maan hinnaksi laskettu korko on koko kasvamiseen kuluneelta ajalta on menetetty.

    Käsitykseni mukaan jk-metsässä ei mainitunlaisia kokonaistappioita ole mahdollista syntyä. Aina metsä säilyy jk-metsänä, mitä nyt ikäjakauma muuttuu hieman tavoitellusta. Tuulituhot rajoittuvat aina vain kaatuneiden puiden arvon alentumiseen.

    Tämä, lisättynä aiempaan toteamukseen siitä, että tasaikäisen metsän pikkuaukkojakaan ei ole mahdollista eikä varsinkaan taloudellista mitenkään korjata, herättää mielessäni suuri epäilyksiä tasaikäisen metsän kasvatusta kohtaan. Onko kyseessä arpapeli, joka on verrattavissa jk-kasvatuksen taimettumisen onnistumiseen tai epäonnistumiseen?

    Voivatko kertomukset tasaikäisen kasvatuksen tuloksellisuudesta olla tosia? Miten tapahtuu seuraavan metsäsukupolven kuluessa? Kääntääkö meneillään oleva ilmastonmuutos tasapainon jatkuvan kasvatuksen suuntaan? Tässäkö on syy, miksi palstamafia epätoivoisesti haluaa estää tiedon leviämisen?
    .

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 17:39

    Mitenkähän teollisuuden puun hankintaan vaikuttaa Venäjän ruplan romahdus?

    Ruplan arvon putoaminen puoleen entisestä tarkoittaa, että venäläinen puun myyjä voi pudottaa myyntihintansa euroissa noin puoleen entisistä ja pitää silti oman kannattavuutensa ruplissa ennallaan.

    Uskoisin suomalaista teollisuutta kiinnostavan kovasti uusi puoliintunut hintataso. Mikähän lienee vaikutus Suomen puun hintatasoon?

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 321)
1 2 3 … 24 25 26 … 31 32 33