Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Olen entistäkin pettyneempi. Jopa korkealle arvostamani aina asiallinen A jalkanen lähtee siitä, että samoista tiedoista laskien ilmoitetaan kaksi oleellisesti erilaista lopputulosta. Ja kertomatta syytä erilaisuuteen.
Uskon että samoista lähtöarvoista voidaan saada paljon erilaisia erilaisia loppuloksia. Mutta miksi samoista lähtöarvoista lähtien sama laskija ilmoittaa vain saavansa erilaisia lopputuloksia? Miksei hän mitenkään selvitä syitä erilaisuuksiin? Mitä tuloksista voidaan pitää lähinnä todrnnäköisenä tai oikeana? Jos ei löydy todennäköisimmin oikeaa tulosta, niin ilmoittaa mitään tulosta? Miksi tuloksien mukana ei kerrota tuloksentekijöistä, joiden takia tulokset eroavat toisistaan? Voiko mitään tuloksista ottaa vakavasti?
Keskustelun otsikko ei ole tarkka. Parempi otsikko olisi esimerkiksi: Mhy:n muokkaustaksat eivät huomioi suomalaisten muokkaus kuluja.
Sipilän hallituksen päätavoite on kilpailukyvyn lisääminen suomalaisille tuotteille. Sitä pitää lisätä kaillla mahdollisuilla keinoilla. Eilen kerrottiin kuljetusten kustannuksia mataloitettavan sallimalla kuljetukset myös kolmannen valtion yrityksille. Eli esimerkiksi Viron kustannukset ja Suomen taksat.
Metsän muokkauksessa ei mikään estäne vastaavaa toimintaa. Eli esimerkiksi Viron kustannukset ja MHY:n taksat. Tältä kannalta ajatellen koko kysymys on väärä. Ei MHY:n taksan tarvitsekaan huomioida suomalaisia kustannuksia. Riittää, että MHY:n taksa huomioi jonkun EU-maan kustannutket. Vain siten lisäämme Sipilän hallituksen mielestä kilpailukykyämme maailman markkinoilla.
Olen luonteeltani jänkkääjä ja siksi yritän vielä kerran.
Aloittaja esitti selkeän kysymyksen
”Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.
Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.
Mistä ero johtuu?”
Minua ihmetyttää sama asia.
En ole pätevä arvioimaan metsän kasvua. En kykene arvioimaan mittausten tarkkuutta. Ihmettelen, että samassa materiaalissa väitetään metsän kasvavan 4, 8 tai 7,6 m3/v.
Eikö puu olekaan samaa puuta molemmissa tuloksissa?
Uskoakseni molemmat lukemat on saatu samoista mittauksista, oikeista tai vääristä yhdentekevää minulle. Uskoakseni mittaukset on tehty samasta metsästä, hyvin kasvavasta tai kituvasta, yhdentekevää minulle. Ymmärrän, etteivät arvioidut lähtöarvot ole tarkkoja, tästä voi seurata virheitä tuloksiin, mutta. miten samoista virheistä seuraisi erisuuruusluokan tuloksia?
Oleellista on vastaus kysymykseen, miten samoista luvuista saadaan selkeästi erilaisia tuloksia? Eikö matematiikka olekaan metsää laskettaessa selkeä tieteenala?Ja vielä laajemmin kysymys kuuluu:”Voiko suunnitelman tietoihin luottaa?” ” Voiko suunnitelmassa edes joihinkin lukuihin luottaa?” ” Mihin suunnitelmassa annettuihin lukuihin voi luottaa?”
Olen entistä enemmän yllättynyt. Timppa on ansiokkaasti todennut kysyjän laskeneen annetuista lukemista oikein metsän vuotuisen kasvun. Kukaan ei näytä kykenevän kertomaan, miten suunnitelman ilmoittama vuotuinen kasvu on laskettu.
Matematiikka on täsmällistä tiedettä. Jokaisen pitäisi annetuista luvuista laskemalla saada sama tulos. Jos ei löydy, vika on laskijassa. Herääkin kysymys, eivätkö lehden tätä osiota lukevat osaa laskea vai onko suunnitelmassa virheellinen luku.
Mikäli me, metsänomistajat, hyväksymme asian selitykseksi sen, että tietokone määrättyä nappia painamalla antaa kyseisen tuloksen, olemme täysiä hölmöjä. Saksalainen autonvalmistajakin sai testituloksista halutunlaisia lopputuloksia valitsemalla sopivan tietokoneohjelman. Se ymmärsi sentää pyrkiä salaamaan itse ohjelman liikesalaisuutena.
Eikö porukasta todellakaan löydy yhtään asiaa tuntevaa ammattiklaista? Eikö Metsälehden alan ammattilehtenä tulisi perehtyä asiaan ja selvittää se tavalliselle lukijalle ymmärrettävässä muodossa?
Ihmettelen kannanottoja, joissa painotetaan puun nopeaan kasvattamiseen. Itse näen Pariisissa käsiteltävän pääasiassa ilman hiilidioksiidipitoisuuden muuttumisesta johtuvaa ilmaston lämpenemistä.
Minusta ongelman ydin on yksinkertainen. Hiilen määrä maapallolla on vakio. Se ei lisäänny tai vähene. Ihminen voi vaikuttaa vain hiilen olomuotoon. Hiili voi olla sitoutuneena kiinteisiin aineisiin kuten puihin tai muihin kasvaneisiin kasviksiin tai sitten ilman osana pääsääntöisestui hiilidioksiidina.
Ihmiskunta on polttanut viimeisen 150 vuoden aikana valtavasti kivihiiltä ja öljyjä. Tässä poltossa hiilen olomuoto on muuttunut kiinteästä aineesta hiilidioksiidiksi ja ilman hiilidioksiidipitoisuus on noussut hälyttävästi.
Pariisissa pyritään päättämään keinoista, joilla ihiilidioksiidipitoisuuden jatkuva nouseminen ilmassa estetään.Luonnollisin keino on estää öljyn ja hiilen sekä muiden sellaisten polttoaineiden poltto, joissa on hiiltä kiintoaineeksi sitoutuneena. Nykyinen elintapamme on kuitenkin niin riippuvainen hiilipitoisten aineiden polttamisesta, että pyrkimyksenä on vain vähentää polttamista ja korvata pakosta poltettaessa syntyvä hiilidioksiidi
sitouttamalla tätä vastaava hiilimäärä muualle. Lyhyesti sanottuna maapallolle pitäisi saada syntymään lisää orgaanista kasvustoa sitomaan öljyn ja hiilen poltossa syntyvä hiilidioksiidi kiinteäksi hiileksi.Kaikki kasvavat tuotteet muodostavat ajastaan hiilidioksiidia poltetaan ne tai lahoavat ne sitten itsestään, Siten puun polton lopettaminen ei auta tilannetta yhtään pitemmällä tähtäimellä.
Toisaalta kaikki kasvu sitoo ilman hiilidioksiidia kiinteäksi hiileksi. Käytännössä ei merkitse mitään, tapahtuuko muutos muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä. Oleellista olisi, että maapallosta mahdollisimman suuri osa olisi runsaan kasvuston peitossa. Sellainen antaisi pisimmä mahdollisen ajan jatkaa elitapaamme välttämätöntä hiilidioksiidin tuottamista kiinteästä hiilestä.
mielenkiintoinen kysymys ja ällistyttävä vastaus.
Mikäli ymmärsin oikein, niin lopputulokseksi tuli kyllä oikeat (?) lukuarvot, mutta metsäsuunnitelmasta tai mistään normista ei käy ilmi yksikkö. Hölmöläisten hommaa.
Ällistyttävää on, että vasta nyt joku tarkka aloittelija on kiinnittänyt asiaan huomiota. Uskooko metsien väki normaalisti kaiken, minkä joku on kirjoittanut?
Yrittelin tässä minäkin aikaansaada tälle palstalle keskustelua vuoden vaihteen tienoilla. Olisin halunnut tietää asiallisia mielipiteitä jatkuvan kasvatuksen eri puolista. Mielestäni ajankohtainen ja vähän käsitelty aihe. Juuri sopiva tälle palstalle.
Ei onnistunut. Minulle tehtiin täysin selväksi tosiasia, ettei tällä palstalla saa esittää mitää ”vanhojen” kantoja kritisoivia mielipiteitä, ei edes kysymyksiä.
Itse ihmettelen kovasti, millainen kirjoittaja halajaa ”tarävämpää keskustelua”.
Mielestäni kuviokoko on alue, jonka määrittelee maasto ja metsän tilanne. Siihen ei ole syytä keinotekoisesti, eikä varsinkaan totuuden vastaisesti puuttua.
Hakkuut taas kannattaa luonnollisesti toimittaa mahdollisimman laaja-alaisina. Mikään ei pakota siihen, että hakkuualue on kuviolan tai useamman sellaisen kokoinen ja muotinen.
Tämä metsäalan lehden lukipalsta saa pään kylmäämään.
Velaksiko tätä maailmaa on rakennettu? Onko tälläinen kehitys tervettä? Mihin velan kasvattaminen johtaa?
EKP päätti äskettäin mammuttimaisesta elvytyksestä.- Se ostaa 60 miljardilla kuukausittain valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Tarkoitukseksi ilmoitettiin se, ettei rahan puute estä pankkeja lainaamasta euroja, jos vain jollakin on haluja ottaa velkaa. Lyhyesti sanottuna EKP haluaa varmistua siitä, ettei velkarahasta tule maailmalla puutetta.
EKP:n päätöstä ekonomistit ovat pitäneet talouden kannalta oikeaan osuneelta. Käytännössä se ainakin nosti länsimaiden osakekursseja 10 – 20 prosenttia. Varmasti tervetullut päätös osakkeen omistajille. Entä sitten metsänomistajille tai ei osakkeita omistaville?
Oliskohan aika ajatella tälläisen kehityksen seuraukset läpeensä? Mitä velkarahan lisääminen vaikuttaa talouteen? Mitä se vaikuttaa kansalaisten moraaliin? Mitä se vaikuttaa säästäväisen ja järkevän taloudenpidon edellytyksiin? Suomessa ja koko maailmassa? Kehittyneissä valtioissa ja kehitysmaissa? Varakkaille ja köyhille?
Ottamatta kantaa Suomen tilanteeseen, haluan esittää käsitykseni Kreikan tilanteesta.
Olen jyrkästi toista mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Kreikalla on erittäin voimakas painostuskeino euroryhmän mielipiteiden kääntämiseksi. Tarkoitan Venäjä-korttia.
Jokainenj päätös EU:n Venäjän pakotteiden muuttamiseksi vaatii yksimielisen päätöksen. On täysin mahdollista, ettei Kreikka suostu uusiin pakotteisiin, mikäli sen vaatimuksia lainojen sopeuttamisesta ei hyväksytä. Siinä on yksi painostuskeino.
Toisen painostuskeinon tarjoaa Kreikan perinteinen Venäjä-asenne. Mikäli on välttämätöntä. saattaa Kreikka tukeutua Venäjään. Esimerkiksi laivastotukikohdan vuokraaminen Venäjälle suurta rahasummaa vastaan ei varmasti ole EU:lle ja yleensä länsimaille mieleinen vaihtoehto.
Tälläisistä mahdollisuuksista ei ole julkisuudessa puhuttu, mutta todennäköisesti tälläiset vaihtoehdot ovat EU:n ja USA:n mielessa sovittaessa uusista pakotteista tai Kreikan taloushelpotuksista.
Yhteys näistä näkymistä Suomen tiehen ei taida olla kovinkaan selvä.