Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
”Siis palkkoja ja eläkkeitä pitäsi kiireesti alentaa. Sopiva menettely olisi esim 3 % portain puolen vuoden välein ensi vuoden alusta alkaen, kunnes käänne parempaan alkaa.
Lähetetty: 9 h, 11 min sitten
Lähettäjä: MaalaisSeppo”Kyllä maalaisSepolla on oikeita lääkkeitä, mutta vain osin. Puuttuu se, mitä tehdään yritysten omistajille ja puuh hinnalle.
Ehdotan puun hinnasta 5 % leikkausta puolen vuoden välein kunnes käänne tapahtuu.
Yrittäjillä menee niin huonosti, ettei niitä voi vaatia uhraamaan mitään. Tänäkään vuonna osingot eivät nouse riittävästi vaikka ovatkin keskimäärin suurempia kuin koskaan aiemmin. Ja totta se on, jos ei maailmalla ole kysyntää, niin turhaa olisi sijoittaa osingot uusiin tuotantolaitteisiin, parempi laittaa muihin sijoituskohteisiin..
”Eiköhän Soini tuuttaa rajat kiinni.
Lähetetty: 23.01.2016
Lähettäjä: jees h-valta”Vai olisikohan viisaampaa odottaa Paavosta pelastajaa?
Suomessa kasvaa luontaisesti tammea vain muutamalla pienellä Lounais-Suomen alueella. Ymmärtääkseni Suomen ilmasto on rajoittanut tammen levinnäisyyden lämpimämmille alueille.
Viimeiset vuodet ovat olleet eteläisessä Suomessa kohtuullisen lämpimiä. Lukuisat viljeljyt tamminetsiköt ovat menestyneet. Ja intoa näyttää riittävän. Niin oli minullakin.
Tämän talven pakkaset ovat kai vuosituhannen kovimmat.Oli todella pitkä kylmä kausi. Tämänlainen talvi saattaa merkitä tuhoja viljellyille tammitaimikoille, tai sitten ei.
Minua kiinnostaisi tilanteen ennakoiminen. Voiko tammi menestyä tälläisissä olosuhteissa? Tälläiset olosuhteet saattavat olla normaaleja pohjoisessa tai lapissa. Olisi kivaa tietää, kuinka pohjoisessa tammitaimikot on aiemmin saatu menestymään?
Olen ollut selkeästi havaitsevinani, että saan varaavan takkauunini lämpenemään paremmin kostealla puulla kuin kuivalla. Tiedän toki veden haihduttamisen vievän energiaa mutta toisaalta kämmenselkä kertoo selkeästi lämpötilasta.
Miettiessäni asiaa olen mielessäni päätynyt siihen, että veden haihtumisen savukaasuja jäähdyttävä vaikutus ei ole ainoa tiilen pinnan lämpötilaan vaikuttava tekijä.
Lähtökohdat ajatuksilleni ovat; sylillinen kuivia tai kosteita puita, poltto, tiilen lämpötila. Ei siis savukaasun lämpötila.
Sylillisestä kosteita puita syntyy selkeästi enemmän savukaasuja, tosin viileämpiä. Kaikki savukaasut poistuvat systeemistä aina. Kostean puun poltossa poistuu lisäksi kosteudesta syntyvä vesihöyry. Savukaasuista lämmön tulee siirtyä tiilen sisäpinnalle. Ja juuri tässä saattaa alkaa näkyä ero kuivan ja kostean puun poltossa.
Siirtyvän lämmön määrä riippuu lähinnä kosketuspinnan pinta-alasta, savukaasun lämpötilasta ja kaasuvirtauksen luonteesta. Myös muut tekijät vaikuttavat asiaan, mutta nämä lienevät oleellisimmat.
Mikäli savukaasun virtaus on niin hidasta, laminaaria, ettei kaasussa muodostu solien joka kohdassa merkittävästi pyörteitä, kuuma kaasu virtaa solien keskitse ja tiilien läheisyydessä on sama jäähtynyt kaasu. Siirtyminen ei ole tehokkainta, Savukaasu poistuu tarpeettoman kuumana.
Ainakin nämä olettamukset puoltavat oletustani, että kostean puun polttaminen saattaa olla edukkaampaa kuin kuivan puun.
Kommenteissa on kirjoitettu vedon säätämisestä, jotta paloaika kasvaisi. Totta kait sellainen vaikuttaa paloaikaan. Toisaalta se vaikuttaa myös savukaasujen nopeuteen uunin savusolissa. Missä on kullekin uunille paras optimi?
Kommenteissa on kirjoitettu myös polttopuun suuruuden vaikutuksesta. Edellyttäen, että puumäärä on vakio, suurempi polttopuu aikaansaa pidemmän paloajan, aiheuttaa pienemmän savukaasun nopeuden.ja siten saattaa huonontaa lämmön siirtymistä. Missä on kunkin uunin optimi.
Kysymys kuuluu:”Onko myyjä valmis maksamaan korjuukustannuksista?”
Mitä muuta myyjä voi tehdä. Puuta kasvaa kolmasosa puun käyttöä enemmän. Ostaja määrää tässä markkinatilanteessa hinnat, niin myös tavat, joilla hinnat määräytyvät.
Totta kait myyjä voi kieltäytyä myymästä. ainakin muutaman vuoden. Mutta kun metsä kasvaa koko ajan . ”Muutaman vuoden” jälkeenkin. Ilman hakkuita metsä menee pilalle. Mitä innokkaampi metsän omistaja on sitä varmemmin hän tekee kaupat.
On esitetty laskelmia ja väitteitä metsäkoneen ja traktorin työn hinnoista metsätöissä. Suuri tehokas metsäkone väitetään kaikissa suhteissa ylivoimaiseksi suhteessa tuotantoon.
Kuitenkaan asiaan vaikuttavia seikkoja ei käytännössä ole päästy kokeilemaan, koska hankinnan hinnoittelu tähtää vain ammattimaiseen metsäkonekorjuuseen. Ja sekin huomioidaan puun oston hinnoittelussa virheellisesti. miten muuten on selitettävissä se, että hankintapuun hinta on ollut alle pystykauppahinnan.
Olisi hyväksyttävä se, että metsän korjuussa on monenlaisia olosuhteita. Kaikkien metsät eivät sijaitse sellaisilla jyrkänteillä, jotka estävät metsätraktorin käytön. Joillakin myyjillä on traktori ja ajomies vajaassa käytössä. Tässä tilanteessa ei traktorin katteen tarvitse olla täysimääräinen. Riittää, että katetta saadaan edes hieman juoksevien kustannusten yli. Joku metsän myyjä laskee paljon sille, että saa itse tehdä korjuun ja huolehtia omasta metsästään.Tällöin itse on myös syyllinen mahdollisiin hakkuuvirheisiin tai vahinkoihin. Joidenkin metsäalat ovat niin pieniä, tai sijaitsevat etäällä, että jo erillisen hakkuukaluston kuljetus vie toiminnan kannattavuuden huonoksi.
Ostajat vastustavat jyrkästi tälläistä omatoimisuutta. Osittain ehkä sen pelossa, että alalle syntyy uusia hakkuuorganisatioita kilpailijoiksi ostajien omille organisatioille. Siksi hankintakauppoja ei synny, eikä käytännön kokemuksia nykyisten metsätraktorien käytöstä hakkuissa saada.
Ymmärsinkö oikein? Enso haluaa ostaa kuvion pystykaupalla. Hinnaksi Enso tarjoaa hankintahintaa, josta vähennetään Enson hakkuun jälkeen ilmoittamat hakkuukulut. Kuitenkaan Enso ei halua tarjota kuvion puutavarasta mitään hankintana.
Eli kaupan lopullisesta hinnasta ei tiedetä mitään. Hintaa ei voida kilpailuttaa. Tälläisenä kauppatapa ei vaikut6a reilulta.