Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa tuli muutamia niin ylimalkaisia väitteitä vakavasta asiasta, että yritämpä kommentoida.
Pihkatapin kanssa olen samaa mieltä, että tottakait ensiharvennuklsen tulot kannattaa ottaa, jos niitä saa. Tällöin tulee kuitenkin huomioida tiheän uudistamisen menolisäys harvaan uudistamiseen verrattuna alusta alkaen. Tulee huomiuoida kalliimpi muokkaus, taimien lukumäärä, kalliimpi istutus, kalliimpi heinäys ja varhaisraivaus ja kalliimpiraivaus. Jos vielä näiden selkeästi harvempaa istutusta kalliimpien toimien jälkeen ensiharvennuksesella saa positiivista tulosta, niin tottakait kannattaa harrastaa tiheää istutusta.
Metsuri motokuskin kertoman asiaintilan syytä en tiedä. Voisiko syynä olla mainitsemani ostoyhtiöiden yleinen politiikka? Vain suuret koneet ovat oikeita. Todellinen korjuukustannus on puun ostajille varsinainen liikesalaisuus. Sitä ei millään luovuteta ulkopuoliselle. Siten koneistuksen vaihtaminen saattaa johtua ostajan tietoisesta politiikasta.
On tietysti mahdollista, että urakoitsijalle korjattavaksi tänä talvena jääneet metsät eivät jostain syystä sovi traktorikorjuuseen. liian huono maasto tai liian suurikokoinen puusto.
Mitä taas tulee Timpan ja Pihkatapin toteamuksiin maaston kivikkoisuuden vaiukutuksesta, yhdyn kommentteihin täysin. Tottakait korjuukoneen pitää olla sopiva maastoon. Maastot ovat kuitenkin erilaisia. Kuivalla kankaalla tai hyvin routineella suolla maataloustraktori saattaa olla omiaan.
Kisi noteerasi täysin oikean seikan. Miksi ei oikein varustettua traktoria voisi hyödyntää pienpuun korjuussa? Laitteita maaseutu täynnä. Ammattitaitoa löytyy. Ehkäpä halukkaita yrittäjiäkin, ainakin sivutoimiseen hakkuuseen.
Vastaus kysymykseen on yksinkertainen. Ostajat eivät halua hankintana, eivätkä palkkaa omille korjuuyrityksilleen näin epäammattimuotoista työkalua. Hankinnapuunn hinnan muodostuksella on tehty täysin mahdottomaksi olemassa olevan traktorikaluston järkevä käyttö.
Asiaan kuuluu myös se, että hinnan muodostuminen puukaupassa on ostajayhtiön liikesalaisuus. Kukaan sivullinen ei voi tarkistaa, onko hintaero pystykaupan ja hankinnan puulla edes likimain todellisuutta vastaava.
Kirjoitelmissa on käynyt selväksi, että pienten puiden korjuu on hankalaa. Maksaa liikaa saatuun puumäärään verrattuna. Valtettavasti on tosi, ettei suuria puita kyetä kasvattamaan siten, etteivätkö puut ole alussa pieniä.
Mikä neuvoksi?
On esitetty uudenlaisia koneita. Täältä saattaisi löytyä ratkaisu.Tälläisen koneen kehittely ei varmasti olisi ylivoimaisen vaikea. Ongelma on ehkä siinä, etteivät koneyrittäjät halua hankkia monenlaisia koneita, joista osa joutuisi odottelemaan sopivaa leimikkoa.
Yksi mahdollisuus vähentää pienien puiden hakkausta olisi kasvatusmallin muutos. Aikoinaan, uuden metsälain ollessa ajankohtainen, yritin kirjoitella pakollisen taimitiheyden haitakllisuudesta ainakin kuusikossa. Miksi istuttaa 1500 tainta, jos tavoite on 600 – 700 tukkipuuta.Ei auttanut. Uusikin laki vaatii suuren pienenä hakattavan puumäärän kasvattamista.
Nyt, kuitupuun hinnan romahtamisen jälkeen, olisi ehkä syytä miettia uudelleen pakollista taimitiheytta. Pienempi taimitiheys saattaisi ehkä autaa myös kuitupuun hinnan kohoamisessa. Ainakin se vähentäisi tämän tappiollisen kuitupuukorjuun laajuutta. Mikäli lukijat katsovat kuitupuun tuottamisen olevan kansalaisvelvollisuutensa, pitänee toivoa pienpuulle sopivan konemallin yleistymistä.
Olen mietiskellyt öljyn hinnanlaskun vaikutusta kuitupuun hintaan.
Mietiskelen seuraavasti. Ensiharvennuksissa kuitupuun hinta on laskenut hyvin matalaksi, alle 10 €.n. Tämän seurauksena moni on myynyt ensiharvennuspuunsa kuidun sijasta energiaksi.
Öljyn hinnan laskun seurauksena monelle energiapuun käyttäjälle on nyt edullisempaa polttaa öljyä kuin energiapuuta. Sen seuraksena energiapuun käyttö pienenee ja varastot kasvavat. Energiapuuta hankitaan aiempaa vähemmän, Tämän seurauksena kuitupuun myynti energiapuuksi pienenee,
Kuitupuun kysynnän ja tarjonnan suhde siis muuttuu öljyn hinnan laskun takia metsänomistajalle epäedullisemmaksi ja tämä pudottaa kuitupuun hintaa.
Nyt mietiskelen, jokohan öljyn hinnan lasku on aiheuttanut kuitupuun hinnan laskun, vai onko se vasta tulossa.
Korpituvan Taneli kirjoitti:”Jos Suomessa päästetään puun tuotanto hiipumaan, niin ei se silti sellupuun hintaa pitkllä aikavälillä nosta, vaan teollisuuden kysyntäkin sitten laskee.”
Kaipaisin perusteluja tälle väitteelle.
Mielestäni
päättely ei ole looginen. Kysynnässä ja tarjonnassa pitää huomioida kaksi vaihetta.
1) Nykyisessä puun erittäin runsaan ylitarjonnan tilanteessa sellun hinta ei vaikuta mitään puun hintaan. Tilanne ei muutu ilman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.2) Ylitarjonnan pienentyessä astuu myös sellun hinta kuvaan. Ostaja ei suinkaan pienennä tuotantokapasiteettiaa sokeasti. Tietysti ostaja tutkii, mikä keino on sille kannattavin. Ostajalla on tehtaita ja organisatio valmiina. Näiden käyttöaste huonenee, jos tuotantoa pienennetään. Toisaalta ostaja joutuu maksamaan enemmän puusta.
Ostaja siis tutkii, olisiko parempi maksaa puusta enemmän vai pudottaa sellun tuotantokapasiteettia. Jos sellun hinta on kova, puun hinnan nousu saattaa olla ostajalle kannattavinta. Juuri tähän tilanteeseen viittavat ne lukuisat kirjoittajat, jotka ovat odottaneet sellun hinnan nousun nostavan puun hintaa ja toisaalta sellun hinnan laskun laskevan puun hintaa..
Puun myyjän kannalta puun ylitarjonnan salliminen estää tehokkaimmin puun hinnan nousun. Tämä tapahtuu myös tilanteessa, jossa maailman talous vilkastuisi ja nostaisi sellun hintaa. Edellisestä seuraa, että hyväksymällä puun tuotannon ylituotanto, varmistetaan puun matala (ja laskeva) hintataso myös tulevaisuudessa.
En muuten ymmärrä, miksei sama puun hinnan laskusuunta siirtyisi ylituotantotilanteessa myös tukkipuukauppaan.
Jotenkin tuntuu, etteivät kirjoittajat ymmärrä alkuunkaan bisneeelämän tavoitteita.
Ei sellun hinnan nousu vaikuta mitään puun hintaan niin kauan kuin puuta on yllin kyllin saatavailla. Miksi vaikuttaisi? Maksatko itse kaupassa ostoksistaan enempää kuin välttämätöntä? Jos yhtiö saa puuta matalalla hinnalla, niin miksi maksaisi enemmän?
Yhtiön tarkoitus on jopa lain mukaan tuottaa voitttoa omistajilleen eli osakkailleen. Ja tietysti mitä enemmän voittoa sitä parempi. Paras tehtaan johtaja on se, joka tuottaa eniten rahaa, ei sellua, pienimmillä kuluilla. Kulut eivät pienene maksamlla puusta enemmän kuin välttämätöntä.
Kyllä metsänomistajan ainoa toivo on saada puun kysyntä vastaamaan puun tuotantoa. Siis puun tuotantoa alas tai puun kysyntää ylös.
Pelätessään puun hinnan nousua ei metsäteollisuus ole uskaltanut investoida uusiin tehtaisiin siinä määrin, kun sellun noussut hinta edellyttäisi. Puun kysyntään voimme vaikuttaa vain oman yhtiömme kautta. Uusia puun kuluttajia! Investointeja!
Puutuotannon suuruuteen emme ole edes yrittäneet vaikuttaa meille positiivisella tavalla. Uusikin metsälaki vaati kaiken metsän tuottavan puuta ja mahdollisimman kattavasti. Metsänomistajat moittivat herkästi sellaisia, joiden uusistaminen ei ole toteutunut viimeisen päälle. Näin vaikka tälläinen pienentäisi puun tuotantoa. Meidän etuja ajavat puolueet puhuvat kyllä erilaisten tukien lisäämisistä metsätaloudelle. valittavat tosin samalla valtion taloudellisen tilanteen tai eu-sääntöjen estävän uusien tukien käyttöönoton. Puolueet eivät kuitenkaan edes hiiskahda metsälakien määräämän pakollisen puun kasvatusvelvollisuuden lieventämisestä.
Korjuun hinnan väitetään Suomessa olevan korkea. Saattaa ollakin, en tiedä. Yritämpä analysoida.
Suomi on varsin tasainen maa. Tosikorkeita vuoria ei ole lainkaan, eikä paljon korkeita jyrkänteitäkään. Yhteiskunta on avustanut hyvin kattavan metsätieverkon rakentamisen. Talvi tekee suomen maat yleensä hyvin kantavaksi. hakkuukohteet ovat valitettavan pieniä ja niiden yhdistelyyn tarvitaan paljon ajatuskapasiteettia.
Korjuukalusto on pääosin uutta ja modernia, Kotimainen kaluston valmistus huomioi hyvin mahdolliset paikalliset olosuhteet. Suomessa käytetyt autot ovat kantavuudeltaan tosi suuria.Kalustoa käytetään korjuuaikana liki ympäri vuorokauden. Kuitenkin vuosityöaika saattaa usein vuodenajoista johtuen jäädä varsin vaatimattomaksi. Kaluston hankintahinnan suhteessa tuottoon luulisin olevan Suomelle edullinen, samoin käyttökustannusten.
Suomessa koulutetaan perusteellisesti työvoimaa korjuuseen. Ajoittain saattaa työvoimasta olla puutetta, Työvoiman kustannustaso vaikuttaa Suomen hintatasoon nähden kohtuullisena.
Siinäpä mietteitäni korjuun kustannustekijöistä. Ainakaan näistä ei löytynyt yhtä selkeää syytä korjuun väitettyyn kalleuteen.
Minua metsän hankkimisessa viehätti metsänhoitamisen moninaisuus yhtyneenä mahdolliseen taloudelliseen tulokseen.
En saa itseni kävelemään kilometrejä tietä pitkin vain kävelläkseni tien sitten takaisin. Uskon metsätöiden tuottavan monipuolista liikuntaa. Metsässäni tunnen itseni tarpeelliseksi. Uskon työni tuloksena saavani ajastaan myös taloudellista hyvää.
Lisäksi toimiminen täysin uudella alalla pitää virkeänä. Kaikki on uutta ja ”ihmeellistä”. Oma metsä antaa mahdollisuuden kokeiluihin, jotka eivät kaikki välttämättä ole virallisen metsänhoidon hyväksymiä. Mikään ei ole täysin aikatauluun sidottua. Jos ei tänään niin ensi viikolla. Jos ei tänä talvena, niin ehkä ensi talvena.
Riski sijoitetun pääoman täydellisestä menettämisestä lienee pienehkö. Pääoman tuotto sensijaa saattaa olla paljonkin huonompi kuin ammattimiehellä, mutta niin kauan kuin kykenen ”leikkimään” metsälläni aion jatkaa.
Jees-valta kirjoitti:”Mutta tuon hinnankorotuksen olen jo aikaa kuullut ja saattaisi alkuun olla juuri tuota 3-5 euron luokkaa mutta aivan täysin se riippuu myös maailmanmarkkinoiden sellun imusta. Ei sitä aivan tällaisessa tilanteessa makseta kun tarjonta ylittää kysynnän runsaasti.”
Voisiko Jees-valta tarkentaa sitä, miten maailmanmarkkinoiden sellun hinta tai kysyntä vaikuttaa Suomessa kuitupuun hintaan? Suomen selluteollisuus saa nykyiselläkin hinnalla niin paljon kuitupuuta, kuin se kykenee käyttämään. Miksi se nostaisi hintoja sellun huinnan imussa? Suomessa on niin suuri kuitupuuvaranto, että metsänomistajat ovat tyytyväisiä saadessaan myytyä kuitua edes nykyiseen hintaan.
Mikäli Suomi joutuu pakolaiskysymyksen takia sulkemaan Venäjän rajan, loppuu puun tuonta ja saattaa vaikuttaa suomalaisen puun (kuitupuun ja tukkipuun hintoihin) hintoihin merkittävästikin.
Tilanne on metsän omistajan kannalta surkea. Tähän ei auta kuin metsänomistajien yhteistyö.
Kaikkien metsänomistajien on nyt ryhdyttävä todella hoitanmaan metsiään, ja kustannuksista välttämättä viimeisen päälle.. Lisäksi on vaadittava, että myös naapurin metsiä hoidetaan kaikkien metsälain säädösten mukaan.
Vain tällä tavalla saamme Suomen puuvarannon metsissämme sellaiselle tasolle, että rahamaailma uskaltaa tulevaisuudessa investoida uusiin puun käyttäjiin.