Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Minua on alusta alkaen kiinnostanut tämä ketju suuresti. Olen lukenut aloittajan kysymyksen siten, että metsäsuunnitelmasta voi ennakoida kahdella eri tavalla puun kasvua. Alkuperäinen kysyjä, kuten myös minä haluaisin tietää, kumpi luvuista on oikea.
Puun hinnalla ei ole tähän laskentaan mitään vaikutusta. Puhuisin vain kuutioista.
En ymmärrä mitään diskonttauksista enkä muista hienouksista. . Vähintäin haluaisin maalaisjärjelle ymmärrettävän selityksen eron syistä. Aloittajan mainitsemat luvut eivät ole pikkuvirheitä vaan varsin oleellisia ajateltaessa metsän tuottamaa puiumäärää.
Yritin jo aiemmin laajentaa keskustelua myös käytäntöön. Millaisia ovat käytännössä mitatut, toteutuneet (ja myydyt) hehtaarikasvut? Ehkäpä tätä kautta olisi mahdollista päästä realistisiin tuloksiin ja päätellä kumpi laskutapa on oikeampi tai vähemmän väärä.
En ole pätevä arvioimaan tuhkalannoitteiden sopivuutta metsän kasvuun. Ilmeisesti kasvun lisääntyminen on kiistämätön tosiasia.
Epäluuloisena luonteena epäilen kuitenkin tuhkalannoitteiden suositusten syyn löytyvän toisaalta kuin metsän kasvattamisen edistämisestä.
Tuhka on puun poltosta syntynyttä ”jätettä”, joka sisältää kaiikia niitä puun mukana polttoon kulkeutuneita aineita, joita ei saa päästää takaIsin luontoon savukaasun tai jätevesien mukana. Eli käytännössä tuhka sisältää pienessä määrin kaikkia niitä aineita, joita puissa löytyy. Tuhkassa aineet ovat pääosin metalleiksi tai metalliyhdisteksi muuttuneina. Vaikka aineita on puussa vähän, niin palotilaan niitä rikastuu aikaa myöten niitä merkittäviä määriä.
Polttajan on löydettävä joku keino päästä eroon tälläisistä ainakin osittain vahingollisista tai myrkyllisistä aineksista. Luontoon niitä ei voi suurina pitoisuuksina palauttaa. Tuhkan muuntaminen vaarattomioksi aineiksi olisi vaikeaa ja vaatisi rahaa. Mikäli niitä varastoitaisiin, pitäisi varastot suojata ja pitää kunnossa liki ikuisuuteen.
Metsän lannoitekäyttö on oiva tapa jopa hyödyntää kyseisiä aineita. Pellon lannoitteeksi niitä ei ilmeisesti saa käyttää. Ainakaan vielä ei metsän lannoitekäytössä liene havaittu mitään negatiivisia vaikutuksia. Huolelliseen levittämiseen kannattaisi ehkä kuitenkin kiinnittää huomiota.
Näyttää siltä, että pääosa kommentoijista haluaa pitää tämän palstan nykyisellään. Ei varmaan liene mitään syytä muuttaa yleisesti hyväksyttyä käytäntöä.
RR esitti kuitenkin uuden palstan perustamista metsälehteen. RR.n tavoiteli kirjoittelua vain omalla nimellä. Tavoitteena oli ilmeisesti nykyistä enemmän asiallisuutta kirjoitelmiin.
Itse kaipaisin palstaa, jossa nykyistä perusteellisimmin syvennyttäisiin lukijoita kiinnostaviin kysymyksiin. Haluaisin esitetyn kysmyksen käsittelyä monipuolisiesti, syvällisesti ja ennen kaikkea perustellusti. Tälläisten kysymysten käsittelyyn eri asianatuintijat ehkä voisivat kertoa koulutuksen tai tutkinuksen tuomia tosiasioita. Kirjoitetaanko palstalle omalla vai salanimellä, ei iole oleellista.
Minä ostin vuosi pari sitten Tokmannilta pikkusahan. Merkkiä en muista mutta maksoin noin 120 euroa. Oli omenapuu päässyt rönsystymään liki pilalle, enkä mahtunut isommalla sahalle oksien sekaan.
Omenapuusta tuli kyllä sievä ja helpolla. Pidin sahaa takakontissa koko kesän ja yhden syyspuhurin jälkeen tarvitsin sitä asiaankin, kun oli tuulenkaato tiellä poikittain.
Pätkin tuulenkaadon ja olin tyytyväinen ostokseeni. Viimeistä pätkää sahatessani laippa jäi puristukseen ja saha pysähtyi. Riuhtaisin sahan mutta vain kahva suostui irtoamaan. Itse saha jäi paikalleen ja jouduin kiroillen hakemaan paikalle toimivat vehkeet. En enää kehunut halpaa sahaani.
Reima Rannan idea tyrmättiin melko yksimielisesti. Luettiinkohan Reiman kirjoitelmaa tarkkaan? Mielestäni Reima ehdotti melsälehteen toista keskustelupalstaa, johon halukkaat kirjoittaisivat omalla nimellään.
Minua on useasti harmittanut, kun vakavaksi pohdinnaksi tarkoitettu asiallinen keskustelu on joidenkin nimimerkkien toimesta käännetty täysin toista asiaa koskevaksi huulenheitoksi. Vaikuttaa, että jotkut nimimerkit pitävät tätä palstaa omana leikkikenttänään. Ehkäpä omalla nimellä kirjoittaminen aikaansaisi vähän asiallisemman suhtautumisen palstaan.
Nimen oikeaksi todistaminen ei nykymaailmassa ole kummoinen temppu. Pienellä mutkalla olisi helppo päästä systeemiin, jossa nimen oikeellisuuden todistaminen tehtäisiin vain kerran tai ainakin harvoin.
Tämän uuden asiallisen palstan hallinta edellyttäisi ehkä lehdeltä parempaa valvontaa kuin tämän nykyisen palstan valvonta. Lisäksi olisi hyvä jos ammattimiehet esimerkiksi lehdestä, kertoilisivat oppikirjan totuuksia neille kouluttamattomille malliin. A.Jalkanen.
Mielenkiintoinen kysymys. Pitäisin kuitenkin tarpeettomana rajata aika 5 vuoteen. Toivoisin hakkuumäärien ilmoittamista niin pitkätä ajalta kuin mahdollista. Jos löytyisi koko kierron pituinen aikajan, siitä voisi tällöin saada todellista tietoa kyseisen metsän todellisesta kasvusta eli puun tuottamiskyvystä. Tällöin aikaan pitäisi tietysti huomioida aika, joka kului maan edellisestä päätehakkuusta uuteen päätehakkuuseen..
Anteeksi tyhmyyteni edellisen viestin kirjoittamisessa. Huomasin asiaa juuri käsiteltävän viestiketjussa hakkuut/ha/vuosi, joten minun viestini on asiaton. Sain ehkä kimmokkeen viestilleni alitajuisesti silmäillessäni ylimalkaisesti viestien nimiä.
Minua jäi vaivaamaan otsikon kysymykseen esitetyt selitykset. Kyseessä on sentään käsittämättömän suuri eroavaisuus. Se vaikuttaa ajattelevan ihmisen suhtaumiseen metsätalouden kannattavuuteen ja hintaan, joka tarjolla olevasta metsäpalstasta kannattaa maksaa.
Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei puun kasvunennusteiden eroihin löydy järkevää selitystä teoreettiseltä pohjalat. Edelllisen ymmärtäen toivoisin saavani kokemusperäisiä tietoja puuston kasvusta.
Lukijoiden joukosta löytyy varmaan useita metsästä ja puun kasvatuksesta kiinnostuneita, joilta löytyy luotettavat vuosikymmenien tilastot metsänsä kasvamisesta (myynnistä). Olisi hyvä tietää paljonko metsä pitemmällä aikavälillä todetta tuottaa puuta. Kumpi suunnitelman kasvuluvuista sopii paremmin toteutuneisiin käytännön tuloksiin?
Poliitikkomme vaativat sähkön siirron suojaamista luonnon voimilta. Juuri niin Caruna tekee.
Caruna nostaa siirtohintoja siten, että se saa kulunsa peitettyä. Juuri näin poliitikkomme ovat säätäneet ja näin Caruna tekee.Asia on moraalitonta, koska Caruna tulee omistamaan merkittävästi aiempaa paremman sähköverkon, jonka Carunan asiakkaat maksavat. Oikein olisi, että parannuksen maksajat saisivat omistusosuuden parantuneeseen verkkoon.
Toinen moraaliton seikka johtuu siitä, että Carunan verkosta saama voitto saa olla määrätyssä suhteessa verkon arvoon. Tämä merkitsee, että Caruna voi laillisesti ansaita nyt verkolla enemmän, koska verkko on nyt aiempaa kalliimpi. Eli verkon käyttäjiltä veloitetaan aiempaa suurempi korvaus näiden itse maksaman verkon käyttämisestä.
Kolmas asia on verokeinottelu, mutta se koskee kaikkia suomalaisia yhtiöitä,joten ei siitä enempää.
Mielenkiintoiseksi asian tekee äskettäin solmittu (?) sopimus sijoitusten kohtelusta USA:n ja EU:n välillä. Mikäli Suomi pyrkii lakeja muuttamalla leikkaamaan Carunan tulosta, ja Carunalla on amerikkalainen osakas tai osuuden omista, joutuu Suomen valtio korvaamaan lakien muuttamisesta Carunalle aiheutuneet vahingot.
Metsä-masan kertomus puun välittäjistä, jotka ostavatn hakkuuoikeudet, hakkaavat puut ja myyvät ne edelleen loppujalostajille on se kauppatapa, johon uskon puukaupan ajastaan olevan menossa. Nykymaailmassa kaikki pyrkivät erikoistumaan omalle pienella erikoisalueelle. Vain siten saavutetaan korkein mahdollinen ammattitaito. On selvää, että puunjalostusfirmat osaavat puun jalostamisen. Niiden ammattitaito puun korjuussa ja kuljetuksessa ei kuitenkaan välttämättä ole huippua. Korjuulla ei ole kilpailua. Siksi erikoiskoneella korjuuta voidaan pitää aina ja kaikissa olosuhteissa edullisimpana oli tosi sitten mikä tahansa.
Tällä hetkellä tälläisiltä välittäjiltä puuttuu myyjäpuolen luottamus. Se on hankittavissa vain pitkäaikaisella hyvällä työllä. luottamus on kuitenkin vältytämätön, jotta kauppatapa voisi yleistyä
On selvää, että puun ostajien henkilöstö pyrkii estämään kykyjensä puitteiussa moisen kauppatavan yleistymistä. Uusi kauppatapahan kohdistuisi suoraan nykyisten ostohenkilöstön tulotasoon.