Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni otsikkoaihe kytkeytyy kilpailun puutteeseen. Tilanne on juuri sama kuin maataloustuotteiden myynnissä.
Ostajalla on kauppaneuvotteluissa kaikki valtit käsissään. Myyjä voi joko myyjä ostajan määrittämällä tavalla tai olla myymättä. Jälkimmäinen tapa tulee nykyisen puun ylituotannon vallitessa tuottajalle kalliiksi. Saattaa tulla pitkäaikanen rahapula.
Asialle ei neuvottelemalla mahda mitään. Ostaja tekee niinkuin katsoo itselleen parhaaksi. Voimaan perustuvia keinoja tilanteen muuttamiseksi myyjällä ei ole. Ostajat pitävät taatusti huolta siitä, että puun ylituotantotilanne Suomessa säilyy tyulevaisuusdessakin, jos ei muuten niin lisäämällä raakapuun tuontia.
Vain politiikka saattaisi tarjota puun myyjälle mahdollisuuksia. Valtio voisi, kuten ennenkin maksaa myyjälle lisäpalkkiota jollakin tekosyyllä. Valitettavasti nyt valtion tukiaisten maksatuksia valvoo myös EU:n kilpailuvirasto, joten tukiaisten maksaminenkaan ei olisi helppoa. Ainakin Suomi joutuisi nmaksamaan EU.n toisille jäsenmaille kiitollisuudesta, mikäli nämä hyväksyisivät tukiaiset suomalaisille puun myyjille.
Toinen teoreettisesti mahdollinen keino olisi säätää eduskunnassa laki, joka vaikeuttaisi pystykauppojen tekemistä puukaupassa. Mahdollisuus on kuitenkin vain teoreettinen. Suomen hallitus asettaa metsäteollisuuden tavoitteet paljon korkeammalle kuin puuntyuottajien tavoitteet. Metsäteollisuuden johdolla, myös puuntuottajien omistaman metsäteollisuuden johdolla on aina vapaa pääsy pääministerin luokse. Siten teollisuiuden kanta voittaa aina. Suomen kannalta tämä on ehkä hyvä, mutta puuntuottajien kannalta surullinen tilanne.
Taitaa olla viisainta siirtyä siihen joukkoon, joka pitää nykyistä pystykauppasysteemiä hyvänä ja hyväksyy sen olipa kyseessä korruptio tai ei.
Korvaus aiheutetusta vahingosta on helppo määritellä euroissa tuhotun puun hinnan perusteella. On kuitenkin huomattava, että monesti puita saattaa löytyä paikoista, joissa itse paikan ilme on oleellisesti tärkeäpi kuyin tuhottujen puiden matrkkina-arvo. Helposti löytyy puita, kotka kertya klaikkiaan eivät ole myynnissä.
Valitettavasti useasti on monelle omistajalle jotkut muut arvot tärkeämpiä kuin tuhotun puutavaran arvo. Varsinkin mökin omistajalla on usein mennyt vuosikymmeniä, liki koko elämä, möklkimaaston saattamiseen haluamaansa kuntoon. On luonnollista kiukustumista, jos joku on epähuomiossa tai huolimattomuuttaan tuhonnut vuosikymmenten aherruksen tuloksen. Näköalojen paraneminen esimerkiksi saattaa olla juuri vastoin omistajan tavoitteita.
Tälläisessä tapauksessa kohtuullisen korvauksen määrittäminen saattaa olla todella vaikeaa. Yleensä lienee viisainta saattaa oikean korvauksen määrittäminen oikeuden ratklaistavaksi,
En tiedä puun kasvatuksen kannattavuutta.
Onneksi puu kasvaa itsestään ilman mitään kasvattamista. Rahan hinta on 0,5 – 1,5 %. Näillä arvoilla ilmeisesti kannattavinta on antaa metsän kasvaa ilman kustannuksia vaativia toimenpiteitä ja korjata sitten satoa ehkä vähän harvennin kuin kasvatetusta metsästä.
Palstan keskustelut ovat aika etäällä metsänhoidosta.
Itselleni näistä keskustelijoista voimalakeskusteluista tulee mieleen lähinnä Loviisa ykkösen rakentaminen. Silloinkin pidettiin päätöstä huonona, poliittisena ja kalliina, joka vain vie Suomen rahat. Tälläistä keskustelussa ei kuitenkaan taidettu käydä metsälehden palstoilla, mutta hyvin laajasti taloutta ja tekniikkaa käsittelevien lehtien sivuilla.
Tulevaisuuden ennustaminen onj vaikeaa, mutta kuka elää, se näkee miten Pyhäjoen voimalallke käy.
Kovin eri asioista keskustellaan otsikolla ” Metsävaratiedon panttaus
Metsän hinnan muodostuminen ja siihen vaikuttavat seikat ovatkyllä erittäin kiinnostavia, mutta mielestäni sopivat huonosti otsikkoon ”Metsävaratiedon panttaus?”
Olipa MetsäKortesalmelta ympäripyöreä kirjoitelma. Oikea uskonjulistus. Mitähän tarkoittaa esimerkiksi seuraava kappale?
”Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla. Euro on paras konsultti tässäkin”.
Mikä on oikea ja riittävä hinta? Nyt käytävä puukauppa toteutuu oikeaan hintaan. Ostaja tarjoaa hinnan ja myyjä myy. Siis hinta on oikea. Ei tarvita muutoksia.
Se onko hinta riittävä, on toinen kysymys. Myyjä ajattelee useimmiten hinnan olleen matala ja myyjä korkeä. Kukahan kykenee määrittelemään ”riittävän” hinnan markkinoita paremmin?
Uskon tiedon metsieni myynti- tai hoitotarpeesta auttavan minua. Siksi haluaisin metsävaratiedon leviävän mahdollisimman laajalle. Mielestäni nykyinen ”metsään.fi” systeemi on hyvä. Jokainen metsänomistaja saa itse päättää, kenella haluaa metsätietonsa jakaa.
Yksi parannusehdotus nykykäytäntöön kuitenkin olisi. Nyt pitää luetteloida kohteet, joille tiedon haluaa antaa. Muutaman ajan jälkeen nykyinen luettelo on ”vanha”. Siinä ei ole uusia vastasyntyneitä yrityksiä. Tälläinen haittaa uusien yritysten toimintaa. Haluaisin lisätä kaavakkeeseen kohdan, jossa luvataan metsieni tiedot kaikille, jota asia kiinnostaa.
En todellakaan pitänyt sitä, että useilla henkilöillä voi olla sama nimi, vakavasti otettavana ongelmana.
Jos kyseinen asia on jollekin todellinen ongelma, ymmärrän täysin, ettei kyseinen henkilö voi kirjoittaa tavoitellulle uudella palstalle. Ei tietysti omalla nimellään mihinkään muuallekaan, eikä ilmeisesti esiintyä missään omalla nimellään.
Kovin omituiseksi on tämä keskustelu kääntynyt.
Väitellään siitä, halutaanko Metsälehteen synnyttää uusi palsta, johon lukijat kirjoittelisivat omilla nimillään, ainakin pääsääntöisesti.
Toisten mielestä tälläinen palsta antaisi mahdollisuuden nykyistän asiallisempaan ja syvällisempään keskusteluun. Kaikki esitetyt väitteet ja perustelut tulisi luonnollisista syistä esitetyksi paremmin. Omalla nimellä kirjoittelu vähentäisi palstalta häiriköitä ja muita vain omaa itseään korostavia kirjoittajia.
Toisten mielestä tälläistä palstaa ei missään tapauksessa saa perustaa.
Minulle on jäänyt epäselviksi ne syyt, miksei uutta palstaa ole syytä perustaa. Väitetään kirjoittajien työnantajien voivan tässä tapauksessa vaikuttaa kirjoituksiin? Vihjaillaan propagandisista kirjoituksista?
Mitä tulee uuden palstan tarpeettomuuteen tai tarpeellisuuteen, siihen on ennenaikaista ottaa kantaa. Etukäteen siitä voi vain esittää perusteettomia väitteitä. Jo lyhytaikainen kokeilu kertoisi asiasta absoluuttisen totuuden.
En ole lukenut koko ketjua, siksi saatan toistaa aiemmin jonkun esittämiä käsityksiä. Haluaisin kuitenkin tehdä muutaman tarkentavan kysymyksen.
Mikä on tavoitteena vanhojen omistajien syrjäyttämisellä? Onko tarkoituksena saada enemmän tarjontaan puun myyntiin, jolloin puun hinta halpenisi nykyisestään? Kenen etua tälläinen ajaisi? Kenen mielipedettä otsikkokysymys heijastelee? Vai onko tarkoituksena ehkä omistajatahojen muutoksella houkutella uutta puun jalostusteollisuutta Suomeen?
Suomen noin 100 miljoonan kuution puunkasvusta hakataa noin 65 – 70 miljoonaa kuutiota. Luvuista voi päätellä, ettei puun ostajilla ole vaikeuksia puun hankinnassa valtakunnan tasolla. Jossain paikoin voi tietysti puupulaa esiintyä, muttei tämän poistamiseksi ole järkevää tehdä koko valtakuntaa koskevaa periaatteessa mullistavan suurta muutosta.
Myöskin uudelle tai laajentuvalle kapasiteetilla löytyy hyvin tilaa puumarkkinoilla. Ei tietysti aivan kaikkialla, mutta kaippa laajenevan tai uuden yrityksen suunnittelija etsii sellaisen paikan, josta puuta on kaupan.