Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Olkoon korruptiota tai mitä hyvänsä, ongelma on puun myynnissä puun ylitarjonta kysyntään verrattuna. Puun ostajilla on valta sanella ehtonsa. Myyjä joutuu joko myymään puunsa ostajan ehdoilla tai pitämään puunsa itsellään.
Ongelman ratkaisun pitää lähteä siitä, että kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsee edes jonkinmoinen tasapaino. Puun käytön laajentaminen auttaisi tasapainon saavuttamisessa. Vuosikymmeniä sitten metsänomistajapiirit perustivat oman yrityksen turvatakseen ja kasvattaakseen puun menekkiä. Muutama vuosi sitten yritys paljastui hintakartelliin osallistumisesta. Selvittämättä on jäänyt, oliko kartelliin osallistuminen välttämätöntä, jotta yritys kykeni maksamaan osakkailleen ylisuuria rahoituskorvauksia vai miksi metsänomistajien yritys lähti mukaan puun hintoja laskevaan kartelliin.
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on saavutettavissa kahdella tavalla. puun käyttöä lisääm,ällä tai puun tuiotantoa pienentämällä. Viime aikaiset teollisuuden uudet kehitelmät saattavat auttaa puun menekin kasvattamisessa. Tuskin kuitenkaan riittävässä määrin valtakunnalliseen toimintatapaan vaikuttavasti.
Puun tuottajien luottopuolueena pidetään keskustaa. Nykyisenä pääministeripuolueena olisi hallituksen odottanut ottavan kantaa venäläisen puun tuontiin Suomeen kilpailenmaan kotimaan puun kanssa. EU:n kauppapaklotteiden ohessa kyseiset tuonnin rajoitiukset olisivat olleet helposti ymmärrettäviä. Näin ei ole tapahtunut. Hallituksemme on kuitenkin täysimääräisesti mukana maataloutemme vientirajoituksissa Venäjälle.
Tämä lehti on tunnettu pyrkimyksistä lisätä metsiemme puun tuotantoa. Kuitenkin lehden viesti suunnataan pääosin puun tuottajille. Suomen laki velvoittaa metsänomistajat uudistamaan hakatut metsät. Järkevästi ajatellen kyseinen lakikin on vastoin metsänomistajan etua. Hallituksessamme ei edes suunnitella uudistamispakon kumoamista. Tääsä lehdessä kaikki ehdotukset puun tuotannon rajoittamisesta tuomitaan rajusti.
Kovasti näyttää tulevaisuus synkältä.
Löytyy monia hyviä ja oikeudenmukaisia tapoja myydä puita metsästä. Muutamia on esitetty edellä myyjien taholta.
Ei oikean tavan löytäminen ratkaise ongelmaa. Ongelma on siinä, että Suomessa kasvaa puuta liikaa tarpeeseen verrattuna. Ostajalla ei ole mitään syytä etsiä kokonaisuuden tai edes Suomen kannalta parasta kauppatapaa.
Ostajan intressissä on vain oma etu, kuten meillä kaikilla. Ostajalle nykyinen pystykauppa takaa täyden manipulointimahdollisuuden, nimitetään sitä sitteen korruptioksi tai joksi muuksi. Ostajalla ei ole mitään syytä pyrkiä muuttamaan nykyistä.
Niin kauan kuin Suomessa puukaupassa on ostajan markkinat, tehdään kaupat ostajan ehdoilla ja tavalla. Joskus vuosikymmeniä sitten puun myyjät perustivat oman osuuskunnan valvomaan puukaupan tasapuolisuutta. Se oli silloin, taisi entinen osuuskunta saada sakkoja pari vuotta sitten puukaupan kartellisoimisesta.
”Vanhempi metsänomistaja kertoi illanistujaisissa muistoja muutaman vuosikymmenen takaa. Tähän ketjuun edes jollakin tavalla sopiva kertomus oli konsernin ”lohilammet”. Kaikilla(?) suurilla yhtiöillä oli omalla maallaan muutamia lampia tai pikkujärviä. Näiden kalakantaa hoidettiin parhaan mukaan istutuksilla ja pyyntirajoituksilla. Lammella kävi joskus vuorineuvos adjutantteineen yhdessä Kekkosen, tämän seurueen sekä ainakin neuvostoliittolaisten ostajaehdokkaiden kanssa.
En kritisoi tälläistä toimintaa. Päinvastoin. Se saattaa olla kokonaisuuden kannalta hyvinkin tuottoisaa.
Kritisoin touhun kustannusten jakoa. Toiminnasta on selkeästi menoja yhtiölle. Metsäosasto vastasi toiminnasta. Kulut otettiin metsäosaston budjetista. Kulut aiheuttivat pystykaupassa puun hinnan laskua sekä urakoitsijoiden sopimusten kiristämistarvetta. Onko se oikein?
Useissa yhtiöiden metsäpiireissä oli myös toisenlaisia kalalampia, epävirallisia. Niitä hoidettiin taiten. Niillä ei koskaan käynyt vieraina muita kuin metsäosaston ”herrat” vieraineen. Onko oikein, että näidenkin toimien kulut alentavat pystykaupan puun hintoja?
Toiminta on mahdollista, koska puunhankinnasta me, ja usein myös konsernin johto, tietää vain kokonaiskulut. Mitä sillä rahalla tehdään, ei ole julkista. Mikäli toiminta kilpailutettaisiin rehellisesti, emme voisi puhua korruptiosta, puhuisimme kilpailusta.
Kyseinen muisto koski vuosikymmen sitten voimassa ollutta maan tapaa. Ilman rehellistä kilpailua emme me, eikä edes konsernin johto saa tietoja nykyisin mahdollisesti esiintyvistä epäilyttävästä toimista.
”Toisaalta jos noihin tehtaiden vaatimuksiin sitten vastataan niin ilman hankintaorganisaatiota ei siihen kukaan pysty. Onko se organisaatio sitten tehtaan oma vai joku toinen onkin sitten eri kysmys, mutta silloinhan lopputulos on sama kuin nyt.”
Tuohon metsuri/motokuskin ansiokkaan kirjoituksen yksityiskohtaan haluaisin puuttua. Jos hankintaorganisatio toimii kilpaillulla alueella ja suorittaa tehtävät asiakkaan kannalta hyvin, näkyy toiminnan taloudellinen tulos hankintaorganisation tuloksessa. Parhaan taloudellisen tuloksen saavuttava yritys tekee työnsä parhaiten. Huonomman tuloksen tekijät eivät ole tehokkaita. Puunjalostusyhtiön oman hankintaorganisation tuloksentekokykyä ei julkisteta ja se on siis salaisuus kaikille ulkopuoliselle.
On selvää, että tehokkaimmalla hankintayrityksellä on parhaat mahdollisuudet korottaa puusta maksettavaa hintaa tai omistajien osingon suuruutta. Joka tapauksessa tehokkuus on selkeästi arvioitavissa yrityksen tilinpäätöstiedoista. Puunjalostusyhtiön oman puunhankinnan tehokkuudesta ei ulkopuoliselle tule mitään tietoja.
Yli vuoden on Suomessa kaikin keinoin pyritty KiKyyn. Tavoitteena on pudottaa tuotantokustannuksia, jotta suomalaisen teollisuuden tuotteiden menekki kasvaisi. Keino kilpailukyvyn paranramiseen on toiminnan tehostaminen kustannuksiin verrattuna. Tehokkain puunhankintaorganisatio palvelee parhaiten Suomi-nimisen valtion puunjalostusteollisuutta, Sääli, että pystykauppamenetelmällä estetään täysin puunhankintaorganisaation tehokkuuden vertailu.
”Timpan ajatusta kompaten: entäs jos onkin käynyt niin, että tehottomat toimijat ovat kokeilujen jälkeen pudonneet pois kilpailluilta puuhuollon markkinoilta?
Lähetetty: 8 h, 14 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen”Lienee selvää, että juuri näin on tapahtunut. Ketään ei Suomessa syrjäyttää toimimasta alalla. Kysymyksen ydin onkin siinä, miksi toiminta oli tehotonta. Ammattitaidon puute, suurten puunkäyttäjien periaattaeellinen vastustus, pääomien niukkuus kilpailutilanteessa tai joku muu syy?
Pyydän anteeksi, että käytin sanaa terminaali väärässä tarkoituksessa. Tarkoitin tietysti hankintayhtiön toimittavan puutavaran lopulliselle käyttöpaikalle
”Minunkin viimeisimmässä puukaupassa oli hakattu 11 eri tavaralaatua.
Voisi siellä suuressa puuterminaalissa aikamoinen häslinki olla, jos kaikki tavara menisikin ensin sinne!
Lähetetty: 11 h, 39 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa”Totta kait jokainen puutavaralaatu toimitettaisiin juuri sille paikalle, jossa se jalostetaan. Kaikille puun käyttäjille puuta toimittavalla yrityksellä todennäköinen kuljetusmatka olisi lyhyempi kuin nykyinsen konsernipohjaisen toimituksen kuljetusmatka.
”Edelleenkin keskustelussa väitetään puunhankinnassa olevan löysää.
Mutta sehän ei ole korruptiota.Edelleenkin Laurilta odotamme selvitystä keiden kesken sitä lahjontaa tapahtuu?Vai onko tohtorismies tosiaan värvätty heittelemään mediaseksikkäitä termejä Lahtosen huhukampanjan vauhdittamiseksi?
Lähetetty: 19 min sitten
Lähettäjä: Rane”Rane on täysin oikeassa. Löysä puunhankinta ei ole korruptiota. Kun sen sijaan velton kaupan tappiot maksatetaan puunmyyjillä piilottamalla tappiot julkisuudelta, kyseessä on jotain, joka mielestäni ei ole oikein. Samantekevää kutsutaanko käytäntöä korruptioksi vai ei, niin mielestäni jo mahdollisuus tuollaiseen toimintaan pitää poistaa.
kaikki väitteet kovasta kilpailusta puunhankinnassa voi jättää omaan arvoonsa. Näinkertovat vain kauppatavasta itselleen tai läheisille miellyttävän ikuisen työpaikan havittelijat.
Niin kauan kuin puun hankinnassa ei ole kilpailua, voidaan väittää mitä tahansa. Vasta todellinen kilpailutus paljastaa nykyisen kauppatavan edullisuuden tai epäedullisuuden. Ja juuri toiminnan taloudellisuuden salaamiseen pyrkii pystykauppa, jossa vain puuaineksen hinta on myyjän tiedossa. Kuitenkin puunjalostuslaitosta kiinnostaa vain hinta tehtaan portilla.
Mitä tulee uuden väliportaan ilmestymiseen puukauppaan, asia voi olla näin tai päinvastoin. Henkilöstö, joka nyt toimii konsernien puunhankinnassa siirtyisi anakin suurelta osin uusien yhtiöiden palvelukseen. Töiden jatkumisesta taas eteenpäin määräisi selkeästi yhtiöiden nähtävissä oleva toiminnan tulos.
Täällä tunnutaan uskovan että puuhuolto olisi järjestettävissä toisin jotenkin tehokkaammin ja halvemmin kuin nykyisin tapahtuu. Kertokaa miten.
Lähetetty: 19 h, 50 min sitten
Lähettäjä: A.JalkanenMahdollisia puukaupan muutoksia on paljon. Helpoiten kuviteltavissa oleva tapa olisi ainakin ”suurten” puunjalostuskonsernien puunhankintaorganisatioiden erottaminen emoyhtiöistä omiksi kilpaileviksi osakeyhtiöiksi. Tälläiset erilliset puunhankintayhtiöt ostaisivat puuta metsänomistajilta ja myisisivät puuta kaikille käyttäjille. Toimitus tapahtuisi pääsääntöisesti ostajan puuterminaaliin. Sen, ostetaanko puut pystystä, hankintana vai tehtaan portille toimitettuna ratkaisisi todellinen kilpailu edullisimmasta toimitustavasta. Jo tällä organisatiomuutoksella saataisiin puukauppaan todellista kilpailua. Tulos olisi kaikkien nähtävissä viivan alla. Tälläinen muutos myös mahdollistaisi uuden kauppatavan leviämisen uusille yrittäjille, ja koko puukaupan korruption vähenemisen.
Valitettavasti puunjalostuskonsernien puunhankintaorganisaatiot vastustaisivat muutosta. Muutoshan aiheuttaisi näiden organisatioiden muutoksen kilpaileviksi avoimikasi yhtiöiksi, joissa jokainen työntekijä joutuisi yrittämään kaikkensa eikä koko iän kestavä virkamiesmäinen työpaikka olisi enää varma.
Toisaalta on varmaa, että kyseisenlainen muutos puukauppaan toisi säästöjä. Joutuisivatpa nämä säästöt kenelle tahansa ne kuitenkin lisäisivät suomalaisen puunjalostuksen kilpailukykyä.
” Níinpä, ei se logistiikka taitaisi toimia sen halvemmalla muullakaan toimijalla.Samat ongelmat ja kulut olisi edessä kuitenkin.
Lähettäjä: Puuki”Taisit osua asiaan. Toiminnot ovat täsmälleen samat, toimittaa puut tehtaalle pystymetsästä sitten puunjalostusyhtiön puunhankintaosasto tai juuri tälläiseen erikoistunjut yritys.
Jotain eroakin toiminnoissa kuitenkin on. Erikoistuneen yrityksen toiminnan tulos näkyy selkeästi viivan alla. Lisäksi erikoistunut yritys joutuu työskentelemään avoimessa kilpailussa muitten alan toimijoiden kanssa. Tälläinen toiminta tarkoittaa väistämättä riskiä tai osinkoa yritykseen sijoittaneilla. Tälläisessä yrityksessä työskennellään selkä seinää vasten. Hyvä tulos palkitsee omistajat henkilökohtaisesti. Huono tulos on toiminnan loppu.
Suuren puunjalostuskonsernin puunhankitaosasto täyttää varmasti hankintetehtävänsä. Sen sijaa toimintojen parantamisesta ei voi olla varmuutta. ”Hyvänä aikoina” ei oikeastaan ole mitään tarvetta parantaa toimintoja. ”Huonoina aikoina” konsernin johto patistaa toimintojen kehittämiseen. Tällöin hankintaosasto tuo julkisuuteen joitakin väen vähennyksiä, organisatiomuutoksia sekä madaltaa pystypuusta maksettavaa hintaa sekä kiristää korjuuyritysten sopimustaksoja. Itse toiminta jatkuu entisenlaisena, mutta puun hinta tehtaiden portilla laskee. Muut kuin puun myyjät ja korjuuyrittäjät ovat tyytyväisiä.
Tosiasiassa konsernin ja koko suomalaisen puunjalostuksen kilpailukyky maailman markkinoilla rapautuu. Suomessa, toisin kuin kilpailijamaissa ei konsernin joto saa minkäänlaiste kilpailuun perustuvaa käsitystä puuhuollon kilpailukykyisistä kustannuksista. Konsernin vastuullinen johto ei saa käsityksen näiden menojen välttämättömyydestä tai säästämispotentiaalista näissä menoissa.