Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Yksinkertainen, ymmärrettävä ja halpa keino vaikean tilanteen helpottamiseksi. Suomalaistenkin olisi syytä ymmärtää, ettei paras ole aina kannattavin
Mitä tarkoittaa Metsäkupsan lause:”Toivottavasti onnistut suoralla kaupalla ostamaan asialliseen käypään hintaa,yleisessä tarjouskaupassa tuppaa hintaa tulemaan yleensä kymmeniä prosentteja käyvän hinnan päälle.”
Joku asettuu yleensä johonkin hintaan, niin eikö se ole käypä hinta? Mielestäni tämän hinnan alle jäävät kauppahinnat ovat jonkinlaisia alennushintoja. Vai sanotaanko myyjää on hinnassa petetty.
Asia rupesi kiinnostamaan niin paljon, että kaivoin ajantasaisesta lakikirjasta esiin holhouslain. Meikeläisen maallikon mielestä asiaa käsiteltiin laissa siten, että holhoojan velvollisuus on todella vain holhottavan taloudellisista eduista huolehtiminen. Omaisuuden pitää olla tuottavasti sijoitettuna.
Ainoa holhottavan oikeuksiin liittyvä pykälä vaatii, että holhoojan on keskusteltava holhottavan kanssa ja kysyttävä tämän mielipidettä ennen minkään asian toteutusta. Tämäkin pykälä kumoutuu seuraavalla pykälällä:”Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.”
Eli näyttää todella olevan niin, että jos vanhus myyntitilanteessa ei ole kykenevä esittämään myynnin kieltoa, holhoojan velvollisuus on myydä metsä ennen sen tuhoutumista itsestään.
Jees H-valta kirjoitti:”Jos taas vanhus on tästä maailmasta pihalla eli ei pysty enää tahtoaan ilmaisemaan on kait aivan järkevää virkaholhoojan toimia yhteisen edun nimissä.” Tarkoitatko, ettei vanhuksen aiemmin ilmenneellä selkeällä tahdolla ole enää mitään merkitystä, jos hän ei kykene ilmaisemaan tahtoaan juuri kaupantekotilanteessa?
Jutusta ymmärsin sen verran, että MHY:n mukaan hakkuu on taloudellisesti perusteltua ja holhooja pyrki toimimaan taloudellisten suuntaviivojen mukaan.
Toisaalta vaikuttaa, että vanhus oli rakastanut metsäänsä koko ikänsä eikä halkunnut turmella metsään liittyviä omia arvojaan hakkuilla. Samaa ilmeisesti todisti se, että vanhus oli jo vuosia mieluimmin antanut metsän kasvun muuttua negatiiviseksi kuin hakkauttanut metsäänsä. Rahan tarvetta ei vanhuksella ilmeisesti ollut.
Kysymys: Onko virkaholhoojan ainoa ohjenuora taloudellinen kannattavuus myös tilanteissa, jotka johtavat holhokille vastenmieliseen toimenpiteeseen? Miten asia on laissa muotoiltu?
Miten terän haritus on viisainta tehdä?
A) käännetään hampaan ulkoreuna ulospäin, kunnes haluttu haritus syntyy. Hyvää on se, että koko hampaan pituinen hampaan yläreuna ei pienestä väänny takaisin terän keskilinjalle. Hyvää on myöskin se, että terän viilaus ei muuta terän haritusta. Huonoa on se, että itse asiassa vain terän etukulma tarvitsisi haritusta. Muu haritettu hampaan osa aiheuttaa vain turhaa kuormaa moottorille.
B) Väännetään hammasta siten, että sen etureuna siirtyy halutusti ulos terän keskiviivalta ja huolehditaan, ettei hampaan takareuna siirry liikaa terän vastakkaiselle puolelle. Hyvää on, että vain välttämätön terän kärki jarruttaa pyörintää. Huonoa on se, että terän teroitus sotkee harituksen suuruuden. Saattaa myös tapahtua, että haritus menee nollille ahtaassa raossa.
Poistumaksi A Jalkanen määritteli 40 milj m3 vuodessa 26.7. Siitä tämä käyttämäni lukema, kuten liki kaikki muutkin lukemat. Nyt Maalais-Seppo arvioi sen 16 milj.m3. Onko suuresti arvostamani A Jalkanen siis väärässä? Löytyykö asiasta tutkittua tietoa?
Minua hämää suuresti se, että temmataan tyhjästä tarkkoja lukuja perustelematta niiden oikeutusta. Jos hakkuita lisätään nykyisestä noin 71 milj m3 n.85 mil, m3 vuodessa on lisäys n. 20 %. En tiedä, onko tämä käytännössä mahdollista, eikä se välttämättä kiinnosta myöskaan hakkuulisäyksen vastustajia. Kuitenkin he ovat esittäneet ja esittävät omia laskelmiaan, ei vain mielipiteitä.
Minusta metsiemme vuosikasvun pieneneminen kasvusta 110 milj m3 kasvuun 109,5 milj m3 15 – 20 % hakkuulisäysten vaikutuksesta vaikuttaa pieneltä. Ja Maalais-Seppo katsoo tämänkin kasvun pienenmisen olleen ylisuureksi arvioitu. Mielestäni olisi hyvä esittää joitakin perusteluja moiselle väitteelle. Olisi syytä myös perustella väitteet siitä, että liki koko hakkuiden lisäys kohdistuu harvennuksiin. Ovatko nykyiset Suomen metsät pääosin erittäin nuoria tai taimikoita.
Suuri ero Maalais-Sepon ja A Jalkasen välillä näyttää olevan poistumassa. Kumpikin lähtevät n 70 milj m3 vuotuisista hakkuista. Jalkasen mukaan kokonaispoistuma on 40 milj.m3, kun taas maalais-Seppo väittää sen olevan enintäin 500000 m3. Tarkoittavatko kummatkin poistumalla samaa asiaa? Miten metsäalan koulutuksessa määritellään poistuma?
Asiaa selkeytträisi paljon, mikäli 150-vuotiaalla Suomen metsäalan tutkimustoiminnalla olisi esittää selkeitä mittaustuloksia metsän kokonaispuustosta harvennushakkuiden yhteydessä
Kinastelu asiasta saattaa vaikuttaa tarpeettomalta ja pikkumaiselta. Asia on kuitenkin suomalaiselle metsänhoidolle erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Uskoakseni vastapuoli tutkii papereita ja miettii argumentteja kantojensa tueksi. Ei voi olla suomalaisen metsänomistajan etu heitellä asiattomia toiveita tai perustelemattomia väitteitä. Sellaiset ammutaan varmasti alas. Vain rehellinen tutkittu ja todistettu tieto voi kääntää vastustajiemme päät. Sielläkin osataan ajatella.
Ihmettelen kommenttien lyhyitä ja ylimalkaisia väitteitä hakkuulisäyksen vaikutuksesta metsien puusisältöön. Itse lasken asiaa hieman toisella tavalla ja toivon jonkun selostavan sen, missä lasken väärin.
Sekä maalaissepon että A Jalkasen laskelmissa on joitakin olettamuksia, jotka mielestäni ehkä vaativat perusteluja. Laskujen lähtöolettamus on, että nykyistä vuotuista hakkuuta n.70 milj. m3 lisätään 84 milj. m3:en. Muun poistuman oletetaan säilyvän noin 40 m3.ssä.
En kiistä näitä lukuja. Asiaa ymmärtämättömän lasken, että hakkuuta siis lisätään nykyisestä noin 20 %. Tämä suurentaa noin 15 % kokonaispoistumaa metsien nykyisestä puupoistumasta.
Tämän lisäyksen vaikutus metsän kasvuun on perusteita kertomatta oletettu joksikin. On selvää, että, poiston kohdistuminen olemassa olevaan metsään muuttaa poiston vaikutusta kasvuun. Jos koko 14 milj. m3 lisäys kohdistuisi aukkohakkuisiin, pienenisi metsän kasvava pinta-ala % 15 %.Tämä tarkoittaisi kasvun pienenmistä n 15%.lla. Jos koko hakkuulisäys kohdistuisi harvennuksiin, pienenisi metsän kasvu myös silloin ainakin alkuvuosina. En ole kykenevä arvioimaan kasvun pienentymisen suuruutta. Joka tapauksessa on selvää, että lisäyksen kohdistumisella on merkittävä vaikutus metsän kasvuun.
On selvää, että hakkuu kohdistuu sekä päätehakkuisiin että harvennuksiin. Eriteltäessä hakkuulisäyksen vaikutusta metsän kasvuun olisi syytä kertoa myös miten hakkuut oletetaan kohdistettviksi. Ja millä perusteella on päädytty johonkin lukuun metsän kasvun pienenemisessä.
Hakkuun tapahtuessa samalla korkealla tasolla vuodesta seuraavaan ja seuraavaan vuoteen pienee metsän kasvava pinta-ala eli kasvu vuodesta toiseen, kunnes aukkojen tai harvennettujen alojen kasvu on ehtinyt nousta uudelle tasolle. Mielenkiintoista olisi laskelma, jossa seurataan metsiemme puiumäärän muutoksia esimerkiksi parinkymmenen vuoden ajanjaksolla hakkuulisäyksestä alkaen.
Asiaa sivuten on myös syytä huomioida tosiasia, että päätehakkuussa poistettu puutavara säilyy puutavarana pitempään ja pitää siten hiilidioksiidin itsessään pitkään. Harvennusten puutavara taas vapauttaa sitoutuneen hiilidioksiidinsa hyvin nopeasti. Joten hiilidioksiidipäästöjen kannalta tukkipuu on peljon parempaa kuin kuitupuu.