Etusivu › Keskustelut › uudehko metsänomistaja › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 321)

1 2 3 … 12 13 14 … 31 32 33

uudehko metsänomistaja 25.1.2018, 21:59

Kiitos Planterille myös minulta luken raporteista hirvikantojen muutoksista eri alueilla. Esitettyjen käyrien totuudenmukaisuudesta näyttää olevan erilaisia käsityksiä. Käyrät lienevät kuitenkin parasta saatavilla olevaa materiaalia, jota mutu-tuntumalla on vaikeaa sanoa virheelliseksi. Ainakaan ilman uusia tutkimuksia ei voitane väiyttää käyrien olevan virheellisiä.

Minuakin ihmetyttää tavoitekantojen suuret erilaisuudet eri alueilla. Tietääkö joku perusteluja noihin heittoihin? Hoitosuunnitelman mukaan hirvitiheydessä tulee pyrkiä kohtuullisuuteen. Onko kohtuus erilainen eri osissa maata?

Asiaan mahdollisesti vaikuttava kysymys. Miten lasketaan 1000 ha?Kuuluuko siihen

1) metsänomistajain metsästykseen luovuttama metsä?

2) Alueen kaikki metsät?

3) Alueen metsät suot ja järvet?

4) Alue kokonaisuudessaan sisältäen asutuksen ja pellot

5}Joku muulla tavoin laskennaliisesti saatu alue?

uudehko metsänomistaja 24.1.2018, 17:29

A Jalkasen kommenttiin_“Miksi ei toisin päin: ensiksi alennetaan kantaa reippaasti, sen jälkeen voidaan säätää rakennetta niin että määrä pysyy tasaisena.” vastaan, että metsästäjät, joilla on selkeä päätösvalta hirvikannan säätelyssä,tuskin alistuvat siihen, että aluksi pudotetaan reippaasti kantaa. Sillä puolella taitaa olla käsitys, että nykyinen kanta on sopiva ja säädösten mukainen. Kyseessä on siis käytännön mahdottomuus.

Väittämäni ydin on kuitenkin se, että pitää oppia säätämään hirvikannan suuruutta hallitusti muuten asiassa ei päästä koskaan osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Syyt miksi ei ole päästy haluttuun, oikeaan tai väärään vakiokantaan pitää tutkia huolellisesti ja poistaa.

Tietokoneen käyttöni puutteiden takia en kyennyt esittämään kohtia, joista epäonnistuminen mahdollisesti johtuu. Siis uudestaan.

Miksi tälläisiä virheellisiä lupamääriä ja suuria kannan vaihteluita on yleensä päässyt syntymään?

1. Onko syynä se, ettei haluttuja ja luvitettuja hirvimääriä jostain syystä ole onnistuttu kaatamaan?

2.Onko lupamäärien perusteena läytetty talvikanta arvioitu tai laskettu virheellisesti ja väärin?

3.Voiko syynä olla se, että talvikannan laskemisen jälkeen on syntynyt poikkeuksellisen paljon ja oletettuaenemmän petovahinkoja?

4.Onko syyn se, ettei talvikannan suuruudesta ole osattu arvoida oikeaa lupamäärää kannan vakiona pitämiseksio Jolku muu seikika, joka on rtuhonnut

5Eikö tavoitteena olekaan ollut kannan vakiominen, vaan on katsottu tärkeämmäksi vaikuttaa kannan suuruuteen, vaikkakaan edellisten muutosten vaikutukset eivät ole olleet vielä selvillä?

6.Joku muu syy on aiheuttanut kannan suuret heitot-

Mielestäni kuhunkin mahdolliseen syyhyn olisi syytä paneutua erikseen ja tehdä korjaavat toimenpiteet säätelyn onnistumiseksi.

uudehko metsänomistaja 23.1.2018, 20:15

Ilmeisesti hirvikannan säätelyn tärkein ohjekirja on Hirvikannan hoitosuunnitelma. Kyseisessä Hirvikannan hoitosuunnitelmassa yksi hirvikannan suuruudellel asetettu tavoite on se, että hirvien aiheuttamat haitat ovat kohtuullisella tasolla. Mitään määrettä kohtuullisuudelle en opuksesta ole kyennyt löytämään. Eli lupapäättäjillä taitaa olla varsin vapaat kädet luvista päätettäessä.

Eräs kyseisen Hirvikannan hoitosuunnitelman määre on, että
Hirvikannan hoidon tavoitteena on vakaa hirvikanta 
Lukiessa edellisistä kaatojen määriä viime vuosina on vaikea päätyä johtopäätökseen, että vakaan hirvikannan tavoitteessa olisi onnistuttu. Päinvastoin, siinä on taidettu epäonnistua ja pahasti. Mikähän lienee epäonnistumisen syynä? Vaikuttaa, että rajut vuosittaiset heitot kaatomäärissä ovat johtuneet virheistä aiemmissa kaatoluvissa ja näiden aiheuttamista virheellisistä kannoista tai sitten päättäjillä ei ole ollut kärsivällisyyttä odottaa toimenpiteiden vaikutuksia, vaan toimenpiteitä on tehty toinen toisensa päälle. Joka tapauksessa hirvikanna säätelyllä ei koskaan ole mahdollisuuksia onnistua halutusti, jos vakautta ja säätelyn oikeutta ei kyetä saavuttamaan.
Miksi tälläisiä virheellisiä lupamääriä tai hirvikantojen suuria heittelyjä on yleensä päässyt syntymään?
Onko syynä se, ettei haluttuja ja luvitettuja hirvimääriä ole jostain syystä onnistuttu kaatamaan?
Onko syynä mahdollisesti se, että on virheellisesti oletettu (laskettu) metsään jääneen talvikannan suuruus?
Onko syynä mahdollisesti se, että talvikannan laskemisen jälkeen ovat petotappiot pienentäneet odottamattoman paljon hirvikantaa?
Onko syynä se että lupamäärä talvikannan suuruudesta kaatolupiin on ollut virheellisesti laskettuja? 
Mahdollisesti monia muita mainitsemattomia syitä saattaa löytyä, mutta mielestäni ensiksi olisi syytä päästä vakauteen ja sitten säätää vakaa kanta halutulle tasolle.


uudehko metsänomistaja 17.1.2018, 20:17

Kiitän ”Suorittavaa porrasta” linkista hirvikannan hoitosuunnitelmaan. Olipa vaikuttava tekele. Pyydän anteeksi aiempaa lausuntoani, ettei hirvikannan tavoitearvoja ole käsitelty huolellisesti.

Kirjanen oli laaja ja vaikutti liki täydellisesti huomioivan hirvien lisääntymisen ja kannan laajuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Oppaan laajuuuden vuoksi yhteenveto siitä on mahdollista tehdä vasta, kun (jos) olen sisäistänyt kirjan viisaudet. Ensi vaikutelma on se, ettei teettäjältä ole puuttunut rahaa tai asiantuntemusta alasta.

Koska kyse oli hirvikannan hoitosuunnitelmasta, keskityttiin opuksessa hirvien elämisen detaljeihin ja vasatuoton maksimointiin. Tällöin huomioitiin kaikki mieleeni tulevat otekijät. Minkäänlaista yksityiskohtaista laskentaohjetta tavoiteltavan talvikanna suuruuden määrittämiseen en löytänyt. Vielä vähemmän talvikannan suuruuden vaikutusta hirvien metsille aiheuttamista tuhoista tai näiden rahallisesta arvostasa.Metsänomistajan kannalta hirvikannan vahingot metsänomistajille ja niiden ehkäisyt olivatkin selkeästi sivuroolissa. Vaikuttaa, että metsästäjistä koostuvat paikalliset elimet määräävät kyseiset asiat-

Kuitenkin uskon kirjan asiantuntijoiden käsityksiin hirvikannalle tärkeistä olosuhteista ja niiden maksimoinnista. Pidän myös oikeana, että suosituksia lehmien, urosten ja vasojen oikeista suhteista noudatettaisiin. Siinä mielessä on ymmärrä sitä, että monet riistapiirit vieläkin sallivat kantaa verottaa ennakoidulla aikuismäärällä tai kaksinkertaiselle vasamäätällä. Käsitykseni mukaan hirvimetsästyksen päätarkoituksena pitää olla se, että talvikannaksi jääö haluttu määrä vasoja ja lehmiä, ei se, että metsästäjien pakastimeen jää ennakoitu määrä lihaa.

Samoin ihmettelen sitä, että metsästäjät eivät ole kaataneet kaikkia hirviä, joihin olisi ollut kaatolupa. Syynä saattaa tosin olla esimerkiksi petovahingot, mutta pääsääntöisesti pitäisi kyetä ennakoituihin kaatomääriin. Muussa tapauksessa eivät asiantuntijoiden ennakoimat hirvikannat voi toteutua ja koko lupajärjestelmän tavoite vesittyy. Asiaan lienee syytä harkita muutoksia.

Mikäli ennakoidut talvikannat osoittautuvat virheellisiksi, tulee niitä korjata kokemuksien mukaan oikeiksi, Tämä edellyttää metsästyksen tapahtuvan suunnitellulla tavalla.

uudehko metsänomistaja 15.1.2018, 00:40

Kiitokset Planterille kattavasta selostuksesta Suomen hirvien tavoitekannan määrittämisestä. Oli selkeä selostus siitä, mistä löytyy perusteltu vastaus mihinkin kysymykseen. Takana oli varmasti suuri asiantuntemus.

Planterin kertoma aineisto selitti yksikäsitteisesti, miksi hirvien puustolle aiheuttamat tuhot eivät aiheuta merkittäviä muutoksia suunniteltuihin hirvitiehyksiin. Selailin läpi Riistahallin organisaatiot ja toimintamallit. Samoin selailin läpi vuoden 2016 Riistahallinnon vuosikertomuksen. Kyse on viimeisestä ilmestyneestä vuosikertomuksesta.

Riistahallinnon organisaatio ja toimintamalli vahvistavat todella sen, että kyse on lähinnä metsästäjien ajamien tavoitteiden toteuttamisohjeet ja periaatteet. Metsänomistajilla tai muilla metsästyksestä kärsivillä osapuolilla ei ole sanan sijaa koko hallinnossa. Sen sijaan metsästyksen edun valvonta on varmistettu kaikilla tavoin ja kaikissa portaissa. Kyse ei siis suinkaan ole jonkinlainen metsästäjien tilapäinen omavaltainen toiminnan laajennus vaan hallintoon halutusti sen luomisvaiheessa synnytetty tilanne.

Sama käsitys tulee väkisinkin esiin vuoden 2016 vuosikertomuksesta. Siellä varsinainen asia on piilotettu kertomuksen laajuuteen. Ehkäpä joku löytää esityksestä myös selkeyttä, minä en löytänyt oikein mitään faktoja. Sen sijaan toimintaa kuvattiin usein sanoilla hyvin, suunnitelmien mukaisesti ja niin edelleen.

Toimitakertomuksessa puhutaan paljon suden, karhun ja muiden riistaeläinten kantojen kehittymisestä ja tavoitteista. Sen sijaan hirvien kannan hallinta todetaan lyhyesti kehittyneen suunnitelmien mukaisesti. Jotain seurantoja ennusteiden toteutumisista suunnitellaan myös hirvien osalta , mutta kaikki on tältä osin kovin epämääräistä.

Oikeastaan kyseinen Planterin kertoma organisatio antoi selvän kuvan siitä, miksi hirvikannan säätely vaikuttaa metsänomistajan kannalta sekavalta. Metsänomistajien mielipiteellä ei ilmeisesti ole suunnittelussa mitään merkitystä. Tuo metsästämisen tueksi rakennettu organuisatio ajaa selkeästi ja suunnitelmien mukaisesti metsästäjien tavoitteita.

Riistahllinnossa ei siis ole metsänomistajien edustusta. Siellä on kuitenkin MMH:n edustus. Uskoisi, että MMH:n edustja toisi Riistahallintoon esiin myös metsänomistajien näkökantoja. Ehkä tuokin, mutta kovin heikosti.

Metsänomistajien ainoa mahdollisuus päästä järkeviin hirvikantoihin näyttää olevan ministerin informoiminen tai painostaminen. Asian päällä istuvan ministerin nimi pitää tuodea selkeästi ja usein julkisuuteen. Vajaan kahden vuoden kuluttua on eduskuntavaalit, jolloin saattaa löytyä mahdollisuus vauhtaa nykyinen välinpitämätön ministeri paremmin metsänomistajien etuja huomioivaan ministeriinS

uudehko metsänomistaja 12.1.2018, 13:36

Ylen uutisten kainuulainen metsänomistaja totesi tykkytuohon esiintyneen pahana noin 5 vuotta sitten harvennetussa tasaikäisessä männikössä, joka oli lannoitettu. Sanoi latvuksen kehittyneen runkoon nähden liian suureksi, jolloin lunta oli päässyt tarttumaan puun oksistoon poikkeuksellisen paljon.

Vaikuttaa ymmärrettävältä. Tuhon syy olisi syytä selvittää ja huomioida, koska, mikäli tälläiset tykkylumitalvet toistuvat, vahingot voivat olla todella massiivisia ja muuallakin kuin Kainuussa.

Pitäisikö miettiä lannoittamisia? Olisiko jatkuvan kasvun metsä paremmin turvassa?

uudehko metsänomistaja 6.1.2018, 19:44

Selasin kommentit lävitse. Paljon ja monenlaisia mielipiteitä. Osittain täysin vastakkaisia mielipiteitä ilman selittäviä seikkoja.Tulipa Jalkaselta yksi (1) tutkimustuloskin. ”Tiheässä ja korkealla kasvavat tasaikäiset männiköt ja koivikot ovat altteimpia tykkylumituhoille.”

Jäin kaipamaan tutkittua tietoa asiasta. Meillä on metsänhoitoa tutkittu valtion toimesta 1850-luvulta alkaen. Millaisia asioita lienee tutkittu? Luulisi 150 vuoden aikana löytyneen muutamia asiaa käsitteleviä tutkimuksia.

Olen ymmärtänyt nykyisen sään olevan ainakin osittain seurausta ilmaston lämpenemisestä. Mikäli näin on, tulevat samat ongelmat säilymään, jos ei lisääntymäänkin Suomessa tulevina vuosina. Mitenkähän käy nyt tykkylumituhon kärsineelle harvalle metsälle seuraavan tuhovuoden aikana? Heikoimmat tai vinoimmat puut ovat poisstuneet, mutta niitä parempia puita uhkaa entistä suurempi lumikuorma ja lisäksi entisestä vapaammin puhaltavat tuulet.

Mielestäni olisi syytä valjastaa muutama maamme metsäviisas tutkimaan ja kehittämään parhaat puolustuskeinot moista uhkaa vastaan.

uudehko metsänomistaja 2.1.2018, 11:26

Kiitoksia Jean S.lle. Vastaus herätti esiin kuitenkin uudelleen alkuperäisen kysymyksen.

Mitä tarkoittaa lainvoimaisesti määrätty?

Oletetaan että pyykin 3:n sijainti on ollut yleisesti hyväksytty ja sitä on pidetty myös rajan P – E merkkinä pitkän ajan. Nyt mittausvälineiden oleellisesti parannuttua se todetaan selkeästi virheellisesti sijoitetuksi. Mistä tavallinen ihminen voi tietää, vaikuttaako pyykki 3 myös rajan P . E kulkuun? Entäs miten maanmittarit ratkaisevat kysymyksen?

uudehko metsänomistaja 1.1.2018, 23:57

Olisikohan huomisen pyykitys sitä, että maanmittari toimistossaan sisätyönä laskee saantokirjan perusteella kunkin pyykin koordinaatit ja sijoittaa ne ohjelmaansa?

Maanomistaja saa puolestaan merkitä tai jättää merkitsemättä maastoon pyykkien sijainnit ihan mielensä mukaan ja mieleisellään tavalla. Samoin rajatietoja tarvitsevat voivat merkitä rajojen sijainteja sillä tarkkuudella jota haluavat, varsinkin jos GBS:n toimivuudesta on epäilyksiä. Virallisesti pyykit ovat vain maanmittauselimen ohjelmistossa. Sieltä sitten löytyy tieto rajan todellisestä sijainnista ja ”pyykkien” kordinaateista, eikä vain pyykkien osalta vaan myös rajan koko pituudelta.

uudehko metsänomistaja 1.1.2018, 19:45

Hieman asiaa sivuava kysymys. Vuosia sitten EU päätti hankkia oman tarkan GPS-systeemin. Tietääköhän joku millainen on sen nykytilanne? Milloin sen odotetaan saapuvan yleiseen käyttöön markkinoille?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 321)

1 2 3 … 12 13 14 … 31 32 33

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje