Käyttäjän Ukkopekka kirjoittamat vastaukset
-
Päivitystä tähän aiheeseen: reilun hehtaarin palstan kiinteistövero oli pudotettu pois vaatimukseni mukaisesti. Omistan siis erillisen isomman metsätilan samassa kunnassa. Tiloja ei ole yhdistetty samaksi tilaksi. Ja ei siis ole rakennuksia. Tähän asti siis meni niinkuin palstalla on arveltu. Omassa tapauksessa merkittävä lisäperustelu on rakennuskielto, josta on hankittu kunnasta asianmukainen selvitys. Oletan, että olisi ilmankin onnistunut, mutta mistä näitä tietää..
Tuo verottajan 2 ha minimi on vallitseva tulkinta, oliko peräti vahvistettu vielä valitusteissäkin. Mutta pieni palsta yhdistettynä muuhun metsään on peruste vaatia kiinteistöveron poistoa. Näin tein itsekin tuoreimman hankinnan kanssa, vastausta ei ole vielä tullut. Kun tästä joskus soitin verottajalle, niin kovasti tivattiin metsäpalstojen välimatkojakin. Silloin en jaksanut tästä vääntää, mutta ymmärsin, että hankaluuksia voi tulla, jos palsta on kauempana tai peräti eri pitäjässä.
Varmaksi en osaa sanoa, mistä tuo raja tulee, mutta on siis verottajan tulkinta ja käytäntö. Tai siis näin minulle ainakin kerrottiin, kun aisaa viimeksi selvittelin. Ei esitetty mitään vaatimusta samaksi kiinteistöksi liittämisestä. Jos tuollaisella pikkupalalla on lisäksi joku torppakin, niin oletettavasti koko alasta pitää lohkaista pihapiiri pois, ts. tälle osalle vahvistetaan kiinteistövero.
Jos ei olisi rahasta kiinni, niin ostaisin suoraan oman moton ja ajokoneen. Nyt on kuitenkin niin, ettei ihan näin paljoa ylimääräistä löydy, vaikka paljon löytyykin. Ja kyllähän niitä vehkeitä pitää huoltaa, se nyt on varmaa. Ja kannattaa, jos oma on, itsellä ainakin on tapana pitää oma kalusto kunnossa. Ja kyllähän ne voi myös hajota käytössä.
Etämetsänomistajana homma on oleellisesti helpompi hoitaa niin, että lastaa mönkijän kärryyn ja vie pajalle kuin että alkaa miettimään traktorin huoltoon viemistä. Traktori olisi suorituskyvyltään parempi, mutta mönkkärin hintaluokasta kun katsoo, niin ei sillä mitään valtraa vielä osteta.
Olen tällä nyt muutaman puukuorman ajanut ja todennut, että kyllä ne sieltä pois saa ajettua. Onnistuu siis riittävän hyvin. Omat hankintahakkuut lienee lähivuosina sen verran vähäisiä, että nämä ehtii ajamaan mönkijälläkin. Enempi kalustoinvestointi ei tunnu järkevältä tässä kohtaa. Oma lukunsa on vielä verottajan tiukentunut kanta metsätalouden kaluston osalta. Ei ole ollenkaan selvää, että sitä traktoriakaan saa vähennyksiin.
Tämän saman virren olen kuullut monta kertaa. Ei onnistu sitten millään. Hidasta, jää kiinni, mönkijä ja kärry ei kestä, maavara ei riitä.. Pitää siis ajaa puut mönkijällä vaikka ihan kiusallaan.
Kokemusta on nelipyöräisestä ja muutamasta puukuormasta. Hyvin tulee isokin kuorma, tosin maasto on helppo. Edessä olisi ensimmäinen hankintakauppa, jonka puut meinasin ajaa mönkijällä. Puuta lähtee reilu 50 mottia, joten nujuamista riittää. Maasto on tasaista ja ajomatka lyhyt. Ja ainahan tuohon voi värvätä paikallisen maajussin ajamaan traktorilla, jos usko loppuu.
Itsekin tässä mietin, josko pitäisi vielä yksi saha hankkia. Ennestään löytyy huskin 236 ja 455. Noista tuon 455:n tehot tuli todettua, kun sahasin lankkuja pitkin syytä tuoreesta koivurungosta. Painava se vaan on, mutta satunnaiset tuulenkaadot sillä varmastikin hoitaa.
Sitten on tuo 236, joka on periaatteessa ihan mökkisaha. Käytännössä sillä on kylläkin sahattu tosi paljon polttopuuta ja kaadeltu vähän puutakin siinä sivussa. Pienimuotoinen hankinta kiinnostaa ja sitä silmällä pitäen nykyinen kalusto ei ole ihan optimaalista. Pienempi voi uuvahtaa isommassa urakassa ja isompi on taas pieneen ensiharvennukseen turhan iso.
Nykyisilläkin saattaisi pärjätä, mutta jos sittenkin harkitsisi uuden hommaamista, niin mikäköhän se voisi olla? Alkuun ajattelin uutta tuon 236:n korvaajaksi, mutta näissä uusissa vähän paremman luokan sahoissa saa samalla painolla melkein 455:n tehot. 550 xpg olisi varmaankin kaikin puolin passeli, taisi olla melkein kilon kevyempikin kuin 455. Hintaa vaan on aika paljon, siis lähinnä käytön vähyyttä ajatellen. Toisaalta tuos jos ostaisi, niin siinä olisi tällä käytöllä varmaan sahaaa loppuiäksi.
Täytyy pistää hankintaan tuo kirja, lisää se ainakin kuitupuun kysyntää, jos ei muuta.. Taustasta sen verran, että metsäasioissa olen enemmän tai vähemmän vasta-alkaja, joskin kohtuullisen teoriapohjan omaava. Mielellään siis otan hyviä vinkkejä vastaan, kun niitä joku jaksaa kirjoitella.
”Inflaatiota ei laskennassa käytetä, koska kyse on reaalikorosta ja tämän päivän hintojen diskonttauksesta.”
Tätä en täysin ymmärrä: miksei laskelmaa voi ihan yhtä hyvin tehdä nimellisenä? Tai mitä tarkoitat tämän päivän hintojen diskonttauksella; niitä tulevia hintojahan tässä ollaan tähän päivään muuntamassa? Ja siis vaikkei inflaatiota huomioisikaan, niin joutuuhan siihen joka tapauksessa ottamaan kantaa reaalikorkoa määrittäessä? Kun metsän sanotaan yleisesti tuottavan sen 3-4 %, niin puhutaanko tässä reaalisesta, vai nimellisestä tuotosta?
Tätä juuri tarkoitin tuolla inflaatio/korkoasialla; jos oletetaan, että vuotuinen inflaatio on esim. 3 % ja tuottovaatimus sama 3 %, niin nämä kumoavat toisensa ja kulu/tuottolaskelmassa voisi silloin käyttää nykyisiä hintoja. Jos tämä tuntuu liian yksinkertaiselle, niin silloin noita voi muuttaa haluamaansa suuntaan. Lopputulos ei kuitenkaan muutu oleellisesti: koron määrä on keskeisin laskelmaan vaikuttava asia ja sen vuoksi merkitsevimpiä on lähimmät vuodet.
”Kuinka pitkälle tulevaisuuteen tuottoja lasketaan ja miten tilan loppuarvo huomioidaan laskelmassa?”
Itse ajattelen tämän niin, että merkittävimpiä laskelmassa on vain 10-15 ensimmäistä vuotta. Samasta syystä tuota loppuarvoakaan en juuri pohtisi. Poislukien ehkä tilanteet, joissa tiluksiin kuuluisi olemassaolevaa tai potentiaalista tonttimaata jne.
Myöhempinä vuosina diskonttokorko pienentää tulevat erät niin pieneksi, ettei niillä ole tänä päivänä suurta merkitystä. Vaikutuksen voimakuus riippuu olennaisesti koron määrästä. Homma kannattaa purkaa auki laskemalla, niin näkee koron määrän vaikutuksen selvemmin.
Yritin tuossa kysellä, että miten konkarit ihan käytännössä nämä laskelmat tekevät. Ja heti perään avautumista siitä tuskasta, mikä tähän ennustamiseen liittyy. Jos asia ei avaudu lukemalla, niin kokeilkaa laskea sitä auki. Esimerkiksi:
- tuottovaatimus vs. inflaatio (vrt. vaikutus laskennan tulokseen, kun näitä vaihdellaan)
- inflaatio historiallisesti vs. inflaatio esim. kymmenen kuluneen vuoden aikana
- inflaatio kymmenen kuluneen vuoden aikana vs. kuitupuun hintakehitys
- tukkipuun hinta: keskihinta vs. hintapiikit (uudistuksella voi kannattaa odotella kovempia hintoja)
Ymmärrän sen, ettei laskelmalla voi saada absoluuttisen oikeaa lopputulosta. Tai edes lähelle sitä, ennustajia kun meistä ei ole kukaan. Tuossa on jo kuitenkin listattu asioita, jotka ovat peruskauraa näissä laskelmissa ja samalla jo ne sisältävät mainittuja arviointivaikeuksia ym. asioita, jotka vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Siis kyselen ihan mielenkiinnosta ja oppiakseni jotain itsekin, että minkä suuruisia tuottovaatimuksia, inflaatioita ym. käytätte näissä arvioissa. Tai onko jollain muuta tapaa arvioida esim. tulevia hintoja kuin nykyhintojen pohjalta?
Puuki: itse ajattelen tuon niin, että ne kaikki tulevaisuudessa tulevat tuotot ja kulut kuuluvat siihen käypään päivän hintaan ja niin pitääkin. Nämähän on juuri niitä asioita, jotka sen määrittävät. Se on sitten kokonaan eri asia, miten se käytännössä teknisesti määritetään ja että osuuko määrityksen mukainen hinta edes lähelle (sinun mielestä) oikeaa.