Käyttäjän Ukkopekka kirjoittamat vastaukset
-
Melkoisen impulsiivinen kannanotto.. sinänsä kiinnostavaa, että trigger oli tässä jenkkien tämänkertainen ampuminen. Olisihan noita vaihtoehtoja ollut rutkasti muitakin ja ihan täältä kotosuomestakin.
Sen kun vielä saisi ihmiset tajuamaan, ettei ne aseet sinänsä ole vaarallisia, vaan se tyyppi joka niitä kantaa. Ja ettei erilaisilla kielloilla oikeasti pystytä vaikuttamaan juurisyihin. Peruspopulistipoliitikosta tuntuu, että jotain on tehty, kun jotain saatiin kiellettyä. Ja virkamiehen mielestä nyt on vaan kiva kieltää kaikenlaista, vallankäyttöä parhaimmillaan. Tulisipa joskus se päivä, että alettaisiin vihdoin miettimään, mitä näillä kielloilla on saatu aikaan (=ei yhtään mitään).
Minun metsiin saa jatkossakin tulla aseen kanssa ja menen itsekin.
Tuo rakennuskieltoasia selvisi samalla, kun selvittelin kuolinpesän asioita. Piti saada joku arvo tälle tontille ja kun ei sitten rakennuslupaa herunut, niin tuli metsämaata.
Äkkiä en jaksa muistaa, laitoinko kunnasta saamani selvityksen vaatimuksen liitteeksi. Tein nimittäin ilmoituksen sähköisesti ja kun siihen ei ollut käypäistä lomaketta, kirjoittelin mihin vain sain sopimaan. Saattaa siis olla, että tämä selvitys oli varattu valitus/lisäselvityspyyntökierrokselle. Pitää tarkastaa kun pääsee papereiden äärelle.
Päivitystä tähän aiheeseen: reilun hehtaarin palstan kiinteistövero oli pudotettu pois vaatimukseni mukaisesti. Omistan siis erillisen isomman metsätilan samassa kunnassa. Tiloja ei ole yhdistetty samaksi tilaksi. Ja ei siis ole rakennuksia. Tähän asti siis meni niinkuin palstalla on arveltu. Omassa tapauksessa merkittävä lisäperustelu on rakennuskielto, josta on hankittu kunnasta asianmukainen selvitys. Oletan, että olisi ilmankin onnistunut, mutta mistä näitä tietää..
Tuo verottajan 2 ha minimi on vallitseva tulkinta, oliko peräti vahvistettu vielä valitusteissäkin. Mutta pieni palsta yhdistettynä muuhun metsään on peruste vaatia kiinteistöveron poistoa. Näin tein itsekin tuoreimman hankinnan kanssa, vastausta ei ole vielä tullut. Kun tästä joskus soitin verottajalle, niin kovasti tivattiin metsäpalstojen välimatkojakin. Silloin en jaksanut tästä vääntää, mutta ymmärsin, että hankaluuksia voi tulla, jos palsta on kauempana tai peräti eri pitäjässä.
Varmaksi en osaa sanoa, mistä tuo raja tulee, mutta on siis verottajan tulkinta ja käytäntö. Tai siis näin minulle ainakin kerrottiin, kun aisaa viimeksi selvittelin. Ei esitetty mitään vaatimusta samaksi kiinteistöksi liittämisestä. Jos tuollaisella pikkupalalla on lisäksi joku torppakin, niin oletettavasti koko alasta pitää lohkaista pihapiiri pois, ts. tälle osalle vahvistetaan kiinteistövero.
Jos ei olisi rahasta kiinni, niin ostaisin suoraan oman moton ja ajokoneen. Nyt on kuitenkin niin, ettei ihan näin paljoa ylimääräistä löydy, vaikka paljon löytyykin. Ja kyllähän niitä vehkeitä pitää huoltaa, se nyt on varmaa. Ja kannattaa, jos oma on, itsellä ainakin on tapana pitää oma kalusto kunnossa. Ja kyllähän ne voi myös hajota käytössä.
Etämetsänomistajana homma on oleellisesti helpompi hoitaa niin, että lastaa mönkijän kärryyn ja vie pajalle kuin että alkaa miettimään traktorin huoltoon viemistä. Traktori olisi suorituskyvyltään parempi, mutta mönkkärin hintaluokasta kun katsoo, niin ei sillä mitään valtraa vielä osteta.
Olen tällä nyt muutaman puukuorman ajanut ja todennut, että kyllä ne sieltä pois saa ajettua. Onnistuu siis riittävän hyvin. Omat hankintahakkuut lienee lähivuosina sen verran vähäisiä, että nämä ehtii ajamaan mönkijälläkin. Enempi kalustoinvestointi ei tunnu järkevältä tässä kohtaa. Oma lukunsa on vielä verottajan tiukentunut kanta metsätalouden kaluston osalta. Ei ole ollenkaan selvää, että sitä traktoriakaan saa vähennyksiin.
Tämän saman virren olen kuullut monta kertaa. Ei onnistu sitten millään. Hidasta, jää kiinni, mönkijä ja kärry ei kestä, maavara ei riitä.. Pitää siis ajaa puut mönkijällä vaikka ihan kiusallaan.
Kokemusta on nelipyöräisestä ja muutamasta puukuormasta. Hyvin tulee isokin kuorma, tosin maasto on helppo. Edessä olisi ensimmäinen hankintakauppa, jonka puut meinasin ajaa mönkijällä. Puuta lähtee reilu 50 mottia, joten nujuamista riittää. Maasto on tasaista ja ajomatka lyhyt. Ja ainahan tuohon voi värvätä paikallisen maajussin ajamaan traktorilla, jos usko loppuu.
Itsekin tässä mietin, josko pitäisi vielä yksi saha hankkia. Ennestään löytyy huskin 236 ja 455. Noista tuon 455:n tehot tuli todettua, kun sahasin lankkuja pitkin syytä tuoreesta koivurungosta. Painava se vaan on, mutta satunnaiset tuulenkaadot sillä varmastikin hoitaa.
Sitten on tuo 236, joka on periaatteessa ihan mökkisaha. Käytännössä sillä on kylläkin sahattu tosi paljon polttopuuta ja kaadeltu vähän puutakin siinä sivussa. Pienimuotoinen hankinta kiinnostaa ja sitä silmällä pitäen nykyinen kalusto ei ole ihan optimaalista. Pienempi voi uuvahtaa isommassa urakassa ja isompi on taas pieneen ensiharvennukseen turhan iso.
Nykyisilläkin saattaisi pärjätä, mutta jos sittenkin harkitsisi uuden hommaamista, niin mikäköhän se voisi olla? Alkuun ajattelin uutta tuon 236:n korvaajaksi, mutta näissä uusissa vähän paremman luokan sahoissa saa samalla painolla melkein 455:n tehot. 550 xpg olisi varmaankin kaikin puolin passeli, taisi olla melkein kilon kevyempikin kuin 455. Hintaa vaan on aika paljon, siis lähinnä käytön vähyyttä ajatellen. Toisaalta tuos jos ostaisi, niin siinä olisi tällä käytöllä varmaan sahaaa loppuiäksi.
Täytyy pistää hankintaan tuo kirja, lisää se ainakin kuitupuun kysyntää, jos ei muuta.. Taustasta sen verran, että metsäasioissa olen enemmän tai vähemmän vasta-alkaja, joskin kohtuullisen teoriapohjan omaava. Mielellään siis otan hyviä vinkkejä vastaan, kun niitä joku jaksaa kirjoitella.
”Inflaatiota ei laskennassa käytetä, koska kyse on reaalikorosta ja tämän päivän hintojen diskonttauksesta.”
Tätä en täysin ymmärrä: miksei laskelmaa voi ihan yhtä hyvin tehdä nimellisenä? Tai mitä tarkoitat tämän päivän hintojen diskonttauksella; niitä tulevia hintojahan tässä ollaan tähän päivään muuntamassa? Ja siis vaikkei inflaatiota huomioisikaan, niin joutuuhan siihen joka tapauksessa ottamaan kantaa reaalikorkoa määrittäessä? Kun metsän sanotaan yleisesti tuottavan sen 3-4 %, niin puhutaanko tässä reaalisesta, vai nimellisestä tuotosta?
Tätä juuri tarkoitin tuolla inflaatio/korkoasialla; jos oletetaan, että vuotuinen inflaatio on esim. 3 % ja tuottovaatimus sama 3 %, niin nämä kumoavat toisensa ja kulu/tuottolaskelmassa voisi silloin käyttää nykyisiä hintoja. Jos tämä tuntuu liian yksinkertaiselle, niin silloin noita voi muuttaa haluamaansa suuntaan. Lopputulos ei kuitenkaan muutu oleellisesti: koron määrä on keskeisin laskelmaan vaikuttava asia ja sen vuoksi merkitsevimpiä on lähimmät vuodet.