Käyttäjän Ukkopekka kirjoittamat vastaukset
-
Otsikon mukainen pari vuotta vanha saha on alkanut temppuilemaan kylmäkäynnistyksessä. Kylmänä käynnistettäessä lähtee käyntiin vasta usean vedon jälkeen, viimeksi tarvittiin toistakymmentä kertaa. Yleensä on sen jälkeen käynyt hyvin ja jatkokäynnistykset lähtee ensimmäisellä tai toisella vedolla. Viimeksi teki tosin senkin, että jo vähän aikaa sahattuani sammui ja jälleen oli kiskottava urakalla.
Tulppa on vaihdettu, ilmanputsari puhdas, kaasari purettu ja puhtaaksi todettu, sahan oma itsesäätö tehty (kylmäkäynnistyksen jälkeen annetaan käydä pari minuuttia ilman että kaasuun kosketaan ja sitten sammutetaan, sen jälkeen käytetään normaalisti). Sahattu koko ajan itsesekoitetulla bensalla (98 e ja öljy 1:50 seoksella). Pienkonebensaa en ole käyttänyt, mutta ainakaan mitään silmin nähtävää etanolimössöä ei kaasarista tai muualtakaan löydy. Missä vika?
Itse olen ollut käsityksessä, ettei sitä oikein voi istuttaa liian syvälle, kunhan latvasilmu vaan jää pinnalle. Lahoamisia en ole kyllä tutkinut. Kasvuunlähtö on ollut käytännössä yhtä hyvä syvään poljetuilla kuin muillakin. Ja ei rouste nosta pintaan niin herkästi.
Oma kokemus oli, että tukikelpoisuus selvitettiin varsin perusteellisesti. Ensin tuli soitto ilmakuvien perusteella: kuvat oli vanhat ja vesaa/puuta reippaasti. Edellinen omistaja oli kuitenkin näistä tehnyt polttopuita, joten ennakolta raivaamista ei laitettu minun synniksi. Käsittelijä jalkautui maastoon ja siis kävi paikan päällä, kun minun kertomus ei täsmännyt ilmakuvien tietoon. Perusteellista selvittelyä oli, mutta eri asia on, miten tehokasta ja järkevää. Selittää käsittelyruuhkia, jos kaikko syynätään näin tarkkaan.
Ennakolta raivaamisesta vielä: jo ohjeissakin sanotaan, ettei raivausta saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Sinänsä käy järkeen, jos kriteerinä on puuttomuus. Ja jälleen ihan eri asia on, että onko tässäkään mitään järkeä. Nyt lasketaan jokainen vesa, mutta uudistamisveloitetta syynätessä ne ei sitten enää kelpaakaan. Pakko mättää 2000 kuusta hehtaarille, vaikka vähemmälläkin pärjäisi.
Tuo murskain olisi kyllä ollut hyvä, jos sellainen olisi käytettävissä. Ainakin jos tienvarsilta katsoo, niin näyttää pääosin kuivuvan ja vesominen on oleellisesti vähäisempää. Se vaan kun on tullut tavaksi yrittää pärjätä omillaan, niin ei aina osaa kysellä apujakaan.
No jos tässä pelkkää taloudellista tuottoa tuijotetaan, niin kyllähän se raha silloin kannattaa laittaa muualle kuin metsään. Työmaista toiseen herui metsitystuki, toisessa oli liikaa puuta, jota nyt sitten yritän hävittää taimikon tieltä.
Tuki kattaa mätästyksen ja taimet molenpiin palstoihin, joten ei tämä nyt täysin järjetöntä ole taloudellisessakaan mielessä. Kunhan nyt yrittää miettiä, miten saavuttaisi halutun lopputuloksen mahdollisimman vähällä työllä. Moni homma olisi jäänyt tekemättä, jos olisi ymmärtänyt heti alussa edessä olevan työmäärän.
Voi se varmaan joskus noinkin mennä. Itsellä on työn alla pellon metsitys. Raivasin edeltävästi täyteen kasvaneet ojanvarret ja väleistä vähän harvemmassa kasvaneet puut/vesat. Tämä tapahtui kevättalvella. Keskikesällä oli sellainen viidakko, että itku meinasi päästä. Ja kun vielä ensimmäinen ruiskutuskaan ei tappanut vesakkoa, niin ei auttanut kuin raivata uudelleen. Nyt en kyllä enää kolmatta kertaa ennen istutusta suostu tätä raivaamaan, toivottavasti ruiskutus tehoaa tällä kertaa.
Ja vielä lisäyksenä, että ”sekakäytölle” ei ole estettä: ohjeissa kyllä mainitaan, ettei sekaan saa sotkea muita aineita, mutta erikseen tarkistettuna sain vastauksen, ettei boorin sekoittamiselle ole estettä.
Tuota annostusta olen itsekin ihmetellyt. Ohjeet lähtee litraa/ha seoksista eri käyttötarkoituksiin, vain taskutuksesta (30-50 %) ja kantokäsittelystä (10-15 %) on % -perusteinen ohje. Ensimmäisen kesantopellon ruiskutin 5 % seoksella myyjän ohjeen mukaan ja tämä piti paikata heti; vain pieni osa heinistä kuoli, vaikka seos levisi mielestäni tasaisesti. Maahantuojalta sain sitten tuon 25-40 % ohjeen.
Kyllähän sen tuolla l/ha ohjeella voi laskea, jos tietää, montako litraa hehtaarille menee milläkin ruiskun asetuksella. Itse yritin tavata ruiskun ohjeesta, mutta tämä ei käytännössä toteutunut. Meni enemmän kuin piti. Stihlin ruiskussa vaikuttaa kärjessä olevan 1-6 asteikolla olevan säätimen lisäksi kulma, jossa ruiskutetaan. Muistaakseni niin, että ylös alas ruiskutettaessa menee kolmannes enemmän kuin vaakatasossa. Harjoittelun jälkeen sain homman toimimaan, asetuksella 3 ja sopivalla kävelyvauhdilla menee varsin tarkasti 30 litraa hehtaarille. Nyt ei siis tarvitse asiaa enempää miettiä, kun vain jakaa boorin kolmeen osaan ja lisää jokaiseen 7 litraa vettä. Tällä tulee siis hehtaari valmista.
Glyfosaatti pitää ruiskuttaa sitten vaan samalla tavalla. Ajatus oli, että ruiskutan Rodeolla ja 30 % liuoksella. Jos ruiskutus onnistuu entiseen malliin, eli että liuosta menee 30 l/ha ja jos tekee 3/7 seoksen, niin glyfoa menee 9 l/ha, kun kesantopeltojen sekalaiselle ryönälle pitäisi mennä 6-8 l/ha. Vesakolle ei ole nimenomaista ohjetta, mutta kun huomioi tämän ohjeen ja maahantuojalta saadun suosituksen väkevämmästä liuoksesta, niin kaiken järjen mukaan tämän pitäisi olla lähellä oikeaa.
Ainakin mainoksissa mainitaan, että kiinnitteet on mukana, jolloin erillisiä kiinnitteitä ei pitäisi tarvita. Rodeossa pitoisuus on 360 g/l ja Flexissä 480 g/l, tämä pitää tietty huomioida seosta tehtäessä, jos käyttää väkevämpää myrkkyä.
Moottoriruiskulla ruiskutus on aina enemmän tai vähemmän suurpiirteistä, joten taimien altistusta on vaikea välttää. Taimikon voisi ohjeen mukaan ruiskuttaa laimealla seoksella, kun vuosikasvut on puutuneet. Itse en kyllä tässä aio riskeerata. Nyt perustamisvaiheessa ruiskutus tasaisesti koko alalle ennen istutusta ja tarvittaessa sitten myöhempinä kesinä pienemmällä ruiskulla taimet samalla suojaten. Vanhoissa keskusteluissa mainittiin suojaukseen hyväksi apuvälineeksi rumpuputken pätkä.
Ja ohjeen mukaan glyfosaatin seos 25-40 % veteen sekoitettuna. Boorin meinasin nyt laittaa samalla tankkiin.
Ruiskusta sen verran, että Stihlin sr 200 on pelannut hyvin. Mietin pitkään sen tarvetta, mutta totesin, että ei jaksa taistella käsikäyttöisten halpisruiskujen kanssa, varsinkin kun ruiskutusta on reilusti.
Boorit on jo levitetty useamman hehtaarin alalle ja nyt sitten nämä myrkytykset vielä päälle. Ja ainahan sen voi myydä, jos tuntuu, ettei käyttöä enää ole.
Huonoa tuuria vai mikä on, mutta jo kolmas halpis hajosi ennen tämän hankkimista. Työ etenee tällä nopeasti ja määrää on helppo säätää. Akkuruiskuista ei ole kokemuksia.
Tutkinto pitää tosiaan olla suoritettuna. Hinta on tässäkin pompsahtanut ja saatavuuskin saattaa tökkiä ajankohtaisesta tilanteesta johtuen. Muistaakseni tässä oli myös myynnin jatko lähiaikoina katkolla EU: toimesta, tiedä sitten miten tämä ratkeaa. Maatalouspuolella on kuitenkin niin tärkeä, eikä korvaavia tuotteita ole markkinoilla. Arvaus on, että eiköhän tuo myynti jatku. Kysymällä selviää.
Lehvästövaikutteisena kannattaa ruiskuttaa vasta kun vesat on kunnolla lehdessä. Itsellä sama projekti työn alla. Ruiskutin viime kesänä kertaalleen ja jostain syystä teho ei ollut odotettu. Osa kuoli niin kuin pitikin, mutta ei läheskään kaikki. Seos oli ohjeen mukainen. Niitin kaikki alas raivurilla ja nyt on tarkoitus ruiskuttaa uudelleen tuossa viikon-parin päästä. Boorit meinasin laittaa samalla.
Tuotteita on iso määrä markkinoilla. Enemmän tai vähemmän kaikki sopii vesakolle. Kyse lienee siitä, mitä myyjällä sattuu olemaan valikoimissa. Hinta menee aika pitkälti pitoisuuden mukaan. Rodeo oli muistaakseni laimein ja halvin, tällä ruiskutin viime kesänä. Uusintaruiskutus joko tällä tai Flexillä.