Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Tästä laskelmasta on esimerkkiä Metsämakasiinin mukana tulevassa Metsäverokirjassa. Kannattaa perehtyä jos on uudehko auto ja/tai pitkät välimatkat tiloille jossa ahkeraa käyntiä.
Laskelmien mukaan esim. raivaukset kannattaisi teettää vieraalla. Mutta kun kyse on myös kuntoilusta, niin siitä ei ala toiselle maksamaan. Kaikkea kun ei voi rahassa laskien todeta kannattavaksi. Eikä verottajakaan ota kantaa onko tuo kannattavaa, vaan tarkistaa vähennysten oikeellisuuden.
Verotustahan voi vaatia oikaistavaksi jokusen vuoden taaksepäin. Useamman tonnin sieltä saisi lisää vähennyksiä, mutta se jäänee nyt tekemättä. Menköön ne nyt oppirahojen piikkiin.
2020 vuoden verotukseen laskin autoilun kulut toteutuneiden kulujen mukaan. Auto 3v ikäinen ja laskin laskennallisen poiston alusta saakka 25% laskennallisin poistoin. 2020 poisto olis ikäänkuin kolmas 25% poisto.
Laskelmassa olevista polttoainekuluista tositteet, ABC tankkausten raportti.
Muut kulut: Liikenne ja kaskovaluutukset ja pakolliset verot, huoltokulut, rengaskulut ja renkaiden kausisäilytyskulut, katsastuskulut. Rahoitukulujen korko ja laskutuspalkkio. Laskelmassa verolliset eurot.
Nämä kulut yhteen ja jaetaan kokovuoden ajetuilla km määrillä. Siitä tulee sitten eur/km kustannus. Meni lähelle 0,45 eur/km joten tein metsätalousajojen laskelman tämän mukaan.
Verottaja kysyi perusteluja, laitoin vastausta. Päätös oli veron korotus perusteettomasta vähennyksestä. Verottaja ei ollut ihan kaikkea laittamaani materiaali lukenut. Soitinkin verottajalle ja kävimme asetelman läpi. Laitoin tarkemmat laskelmat ja sitten oli jokunen viikko hiljaista. Lopputuloksena oli vaatimukseni mukainen verotuspäätös.
Verottajan kiinnostus heräsi, kun matkakulujen vähennys pomppasi n. 3000 eurosta n. 6000 euroon – samalla selvitettiin metsätalouden muut kulut joita tuolloin oli reilusti.
Auto yksityistalouden käytössä, metsäajot lähinnä kodin ja tilojen välistä liikennettä. 2021 verotukseen jatkan sitten tällä samalla mallilla, joka on jo kerran hyväksytty.
0,25 eur/km varmaan iäkkäällä autolla ihan kohdillaan, mutta uudehkolla autolla se ei riitä kuin puoleen väliin jos siihenkään. Siksipä kannattaa tehdä tarkempi laskelma.
Metsityslakia voi tulkita tiukasti tai vähemmän tiukasti. Kun tavoite on metsityksellä saada aikaiseksi hiilensidontaa, tulsi tämän olla se lain ylin tavoite. Loput on sitten muotoseikkoja.
Hiilen sidonta tapahtuu tehokkaimmin kun puustoa on riittävästi, laki ottaa kantaa tähän mm. istutustiheydellä.
Jos alueella kasvaa jonkinverran puuvartista kasvustoa, on alue ainakin vajaatuottoinen eikä se sido hiiltä tehokkaasti. Metsitystoimilla tällainen joutoalue vajaatuottoisen puuston kanssa saadaan tuottavaksi sekä hiilensitojaksi.
Alunperinkään en ole ymmärtänyt puheita joistakin pajupuskista ja koivuista metsitettävällä alueella. Kun metsitetään, niin tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kasvatukselle on hoitovelvoite pääpuulajin suhteen.
Pienellä valtion panostuksella tässä saadaan ihan oikeaa hiilensidontaa, jos vain lain henki pysyy voimissaan päätöksen tekoon saakka.
Päätöksen kuitenkin sait lopultakin. Kun oikea tavoite on rakentaa niitä hiilidioksinieluja, niin olisi varmaan paikallaan ohjeiden soveltaminen jotta tavoitteeseen päästään. Pilkunviilauksen vaarahan tässä nyt on, ja varsinkin kun päätösten tekeminen kestää pitkään.
Millainen alue on kyseessä, sarkaojissa puita vai kuinka?
Laitoin parin proton kuvat näkyville. Jos ei urakoimaan ala, niin tuon kahden puhaltimen pohjalta tehty viritys olisi ihan passeli satunnaiseen omaan käyttöön ja kohtuullisella investoinnilla.. Säkillinen raetuhkaa tai salpietaria kyytiin ja levittämäänn. Lannoitesäiliö suppilomalliseksi ja liukkaalla sisäpinnalla, säätölevy pohjan reikiin jotta annostusta voisi säätää varsinkin salpietarille/NPlle. Tuhkaa levitetään niin paljon jotta se voi valua ihan omalla vauhdillaan, ja se tukkii putkistonkin herkemmin.
Tuhkaa levittää lapiollakin päivässä huomattavan määrän. Huono puoli siinä on tuhkapöly, josta pääsee eroon tuollaisella puhallinvirityksellä.
Lehtipuhallinvirityksessä käytetään polttomoottoripuhallinta. Puhaltimeen kiinnittetään 70mm viemäriputki ja siihen haara. Haaraan saadaan aikaiseksi imua, kun sen halkaisija on pienenpi kuin ulospuhaltavan putken, 50mm käy hyvin. Tämä putki liitetään isoon laastisaaviin, joka on täynnä rakeistettua tuhkaa…tai kaikka metsän salpietaria. Loput rakeista on mönkijän vaunussa. Jos käytössä kaksi puhallinta, yksi molemmille puolille.
Saavi täytetään lannokkeella, puhalllin käyntiin ja sulkuläppä auki, jotta lannoke pääsee valumaan alaspäin – putken imu auttaa tässä hyvin.
Kun saavi tyhjenee, se täytetään lavalla olevalla lannoitteella.
Tämä on siis viritys, mutta ”halpa”. Puhaltimet viskoo rakeet hyvinkin 10 m päähän. 1-2 ha per päivä tällä levittää hyvinkin, jos siirtomatkat eivät ole kovin pitkiä.
Köppäkynsi. Tuhka oli Silva Horus, levitysmäärä 3000-4000kg/ha – tuotteessa on mukana boori. Traktorin keskipakolevittimeen mahtui 2-3 700kf säkkiä. Tuollainenn levitin viskoo rakeita lähes 20m säteelle, joten jokunen rae joutuu myös sarkaojiin. Levitysvaiheessa tuhkassa oleva hienoaines pölyää, mutta istutusvaiheessa ei ollenkaan.
Jos käytössä on mönkijä, niin sillä voi levittää nestemäistä booria sekä torjunta-ainetta. Tällaisen mönkijän perään sijoittuvan sumutinlaitteiston voi tehdä itsekin ja levitys sujuu ripeästi. Mönkijän ja perävaunun avulla voi lapiolla viskoa tuhkaakin sellaisiin paikkoihin jonne traktorilevitys ei oikein onnistu. Vuosien saatossa on näin tullut levitettyä tonnitolkulla, kun vain aikaa on. Myös omia lehtipuhallinvirityksiä on tullut kokeiltua – toimii hyvin. Haasteena lähinnä on saada suursäkki ilmaan ja tuhkarakeet kyytiin sekä kuinka syöttää tuhkaa puhaltimen ilmavirtaan. Suoalueen taimikot ovat n. 25ha joten lentolevitys voi tulla kyseeseen jossain vaiheessa
Tässä metsitystukihankkeessa käytettiin argiini-rakeita koko alueelle. Tavoite on saada taimet ripeään kasvuun jolloin tulevat hoitotoimet tuottaisivat parhaan tuloksen ja taimien hävikki olisi pienenpi. Mänty on aika herkkä heinien alle jäädessään.
Tänään on joutoalueiden metsitystukien ensimmäinen maksupäivä. Keväällä toteutetun hankkeen tuki tuli ajallaan maksatukseen.
Toinen hanke odotaa vielä päätöstä, jospa sitä pääsee toteuttamaan ensi keväänä.
Oli tarkoitus tehdä vertailuala. Päädyin kuitenkin arvioimaan yleisen kasvun pohjalta, referenssinä aijemmin istutetut alueet. Varsinkin männyntaimet oli jo istuttaessa pakastetaimia suurempia joten lähtökohdatkin ovat erilaiset.
16 000 mäntyä ja jokunen sata kuusta keväällä istutettu näiden ruotsalaisten ihmerakeiden kanssa. Vaikutuksen näkenee ensivuonna paremmin.
Hankin pari käsiannostelijaa ja pari putkea. Putken hankintahinta on korkea, koska putki on perusputki johon annostelijan mekanismi on lisätty. Yksi raepullo riitti n. 400 taimelle.
Rakeilla on tarkoitus saada taimet nousemaan heinien yms. seasta mahdollisimman ripeästi. Jos toimii silminnähden näin, niin korkea putken hinta onsilloin sivuseikka.