Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Kokemukseni Metsäkeskuksen toiminnasta on ollut hyvin myönteinen. Elyn toiminta tässä tukikäsittelyssä on hiukan outoa lähinnä tuon resurssipulan vuoksi. Projekti ollut valmisteilla vuosia, sitten se hyväksyttiin. Ja kirsikkana kakussa eli hakemuksessa oli kysymys, milloin metsitys aloitetaan. Siis, Ely tasan tietää, että käsittelevät hakemuskia kuukausia, vaikka niitä olisi tullut vain yksittäisiä.
Jatkanpa vuodatusta. Projektia siis valmistelltu vuosia, ja sitten hämmästellään sen saamaa suurta kiinnostusta ja hakemustulvaa. Tuskin paljoa vaatisi, jotta aktiivisuus olisi ollut tiedossa jo alkumetreillä.
Lueskelin #Followthemoney juttua EU tukipaketeista, siellä kyse miljardeista Suomenkin osalta. Ei löydy virkamiehiltä kokousten pöytäkirjoja. No mikäs siinä, metsitystuessa kirjanpito säilytetään 10 vuotta! Tukipaketissa ympäripyöreät rajaehdot, jos sellaisia edes on, kun Saksa laittaa tuet vanhojen tukipakettien uudelleen maksatukseen ja autoteollisuuden tukemiseen. No mikäs siinä, metsitytuessa kiistellään kuinka monta luontaista hieskoivun varpua tukihakemusalueella on?
Jospa soitat Metsäkeskukseen. Itse selvitin erästä kohtaa, joka oli mennyt hakemukseen tahdon vastaisesti. Samoin taimiäärät saattaa nousta hakemuksesta hja heinäntorjuntatilanne muuttua. Kai se boorikin kuuluu muuttuneisiin olosuhteisiin.
Missäpäin kohde on, kivennäismaita vaiko turvetta?
Tämän kannustimilla maustetun metsitystuen päätösprosessi on kivikaudelta. Tekivät hakemusperusteista liian vaikeita ja hitaita tarkistaa. esim turvetuotantoalat olisi ollut hyvä erotella jo alkuunsa, siellä kun ei ELYn tarkastamia maisemaarvoja pitäisi olla. Näin olisi saatua hiilensidonta nopeasti alkuun ja olisivat sitten paneutuneet pmuihin hakemusalueisiin.
On välillä tehtävä valintoja kuinka jatkaa. Jos ei päätöstä kuulu, niin laittaa metsän kasvamaan ja peruu hakemuksen.
Millaiset kirjanpitovälineet on Tolopaisella käytössä? Exceli on aika näppärä, kun siihen voi laitella kaavat ja käyttää samoja pohjia seuraavina vuosina. Metsäverotuksella on oma osuutensa kokonaisverotuksessa, sen saa siinä samalla jonkinlaisella tarkkuudella näkyviin.
Valmiisiin verotyökaluihin ei ole tullut tutustuttua, Exceli riittänyt toistaiseksi.
Käytännössä toimivat ratkaisut ovat aina tervetulleita. Verotushan on se lopullinen alttari, jossa vuosittain se tulos tehdään. Useitakin asioita voi tehdä monella tavalla ja ajat muuttuvat myös.
Olikohan v. 2006 jolloin verottajan kanssa kävimme mönkijä ja metsätalouskeskustelua. Ajat ovat siitä muuttuneet paljonkin ja verottajan näkemys on saanut selkeämmän linjan. Samoin verottajan asenne on muuttunut enenmän auttavaksi ja ohjaavaan suuntaa. Verottajan päätöksiä sitoo pykälät, lait ja yhtenäistämisohjeet. Heidän kanssa voi niistä keskustella ja siten löytää suunnitelmilleen sopivan tavan myös verotus huomioiden.
Yhtälailla tärkeitä, kuin metsänhoitotoimepiteiden näkökulmien jakaminen, ovat verotukselliset kysymykset. Juuri tulleessa Taloustaitolehdessä on kirjoitusta metsäverotuksesta. Siinä ohimennen käsitellään myös yrittäjävähennystä ja sen hyväksikäyttöä. Kyseinen vähennys on 5% ja lasketaan positiivisesta metsätalouden tuloksesta ja se vähennetään tuloksesta. Näin verotettava tulos pienenee. Kun kyse on vähennyksestä, on hyvä koittaa hyödyntää sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi menovarauksilla tehdä tulos positiiviseksi, jos se jokatapauksessa lähivuosina menee positiiviseksi. Tätä en ollut itse tullut ajatelleeksi.
Mönkkärin vuosittainen laskelma ennen kalustoon merkkaamista on hyvä tehdä niin asia selkiintyy.
Vertailulaskelmat tapauksille jossa mönkkäri on kalustossa ja toisessa ei. Laskelman voi tehdä pitkälle tulevaisuuteen ja tarkastella kumpi vaihtoehto on kannattavampi. Kalustoon merkattu mönkijä on yleensä kuin punaista vaatetta härän edessä heiluttelisi. Vekottimet maksaa nykyään niin paljon, että tarvittaessa voi pyytää ennekkoäätöksen verottajalta. Päätös sitoo verottajaa ja maksaa jokusen verran. Eipä tarvitse sitten myöhemmin asiaa arvuutella.
Esimerkkilaskelma metsätalouden harjoittamisesta, jossa tulot 10 000 eur ja muut vuosimenot 2000 eur. 8000 km metsätalouden ajoja omalla yksityistalouden autolla.
Autoilija 1 käyttää metsätalouden ajoihin verottajan vuosittain vahvistamaa kilometriveloitusta muun selvityksen puuttuessa 0,25 eur/km: Matkakuluvähennys 2 000 eur.
Autoilija 2 laskee km kulun todellisten kulujen mukaan 0,5 eur/km: Matkakulut 4 000 eur.
Tapaus 1: Metsätalouden tulos 10-2-2= 6 000 eur. Koska tulos on positiivinen, tekee verottaja tästä 5% yrittäjävähennyksen (=300eur), verottettava tulos 6 000 – 300= 5 700 eur. Josta menee 30% veroa = 1710 eur verottajalle.
Tapaus 2: Metsätalouden tulos 10-2-4= 4 000 eur. 5% yrittäjävähennys 200 eur, verottettava tulos 4 000 – 200= 3 800 eur. Josta 30% veroa = 1140 eur verottajalle.
Tapaus 1 maksaa valtiolle veroja 570 eur enemmän kuin tapaus 2. Tapaukselle 2 jää siis verojen ja samojen vuosikulujen jälkeen 570 euroa enemmän tilille varoja, jotka hän voi vaikka sijoittaa sopivasti ja nauttia korkoa korolle ilmiöstä.
570 eur yhtenä vuotena ei välttämättä näytä paljolta. Jos sama summa kuitenkin jää tilille 10 vuotena ja jokaisena vuonna se sijoitetaan kohteeseen, jossa tuotto on 10% ja korkoa korolle saadaan hyödyksi. Niin – 5 700 eur pääoman päälle on kasvanut korkoa n. 4 300 euroa.
20 vuoden päästä pääoma 11 400 eur, kun joka vuuosi 570 eur lisätään sijoitukseen ja korkoa kertynyt sitten n. 25 000 eur.
Varsinkin nuorempi metsänomistajasukupolvi, käyttäkää nuoruus hyväksi ja pidä puolesi myös menojen suhteen. Niiden tulos näkyy vuosien päästä kun malttaa odottaa.
Kyllä verottaja omansa saa ja useampaan kertaan. Ajatellaapa kuinka paljon vuosien varrella on mahdollisesti jäänyt tällaista vähennystä käyttämättä koska se 0,25eur/km on helppo ja varma käyttää. Monesti se kattaa kulut, mutta ei aina. Laskelmat näyttivät jotta tuo kattaa polttoaineet ja vakuutukset+verot. Loput jää sitten omalle kontolle, vaikka kyse on tulonhankkimiskulusta siltäosin, kun metsätöihin mennää ja tullaan. Auton hankintahinta on sitten kannattavuuskysymys eikä niinkään verotuskysymys.
Jokainen menoerä, joka kuuluu metsätalouden menoihin, voi muodostua kaksinkertaiseksi menoksi, jos sitä ei merkkaa vähennyksiin. Tällöin kyseinen meno kuittaantuu, kun metsätaloudesta muodostuu tuloa.
Verottajahan tekee 5% yrittäjävähennyksen, jos metsätalous näyttää plussaa verotuksessa. Korkeammat vähennykset pienentävät tämän yrittäjävähennyksen vaikutusta. Joten vaikka suurempi joukko laskisi metsätalousajonsa todellisten kulujen mukaan ja näin vähennysten määrä noususi, niin samalla pienenisi yrittäjävähhnyksen vähennys koska positiivinen tulos pienenisi.
Jos tilalle ei ole autotietä, mutta kulkukelpoinen polku tms, on sekin puoltava peruste, jos siellä kilometrin polun päässä käydään useasti töitä tekemässä. Tai vastaavasti tilan koko on sellainen, jossa jo sisäistä ajoa tulee reilusti vaikkapa raivaussahoja mukana kuljettaen. Eli vaikka ei rankavaunua olisikaan niin tarvetta silti voi olla paljonkin. Jonkinlainen vaunu kyllä selkeyttää tilannetta, ja sitähän tarvitaan boori- ja kasvatuslannoituksia tehdessä ja toki taimien kuljetukseen uudistusalalle.
Näistä kun kirjoittaa kuvaelman niin siitä se hankinnan kuuluminen metsätalouden kalustoon tulee selvästi erottua.
Kysehän on tulonhankkimistarkoitukseen tehdystä hankinnasta. Se tulojen aikaansaamisen varmistaminen olenee punainen lanka tässäkohtaa.