Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Taisi olla Saksa jossa myllyjä on jopa purettu terveyshaittojen vuoksi. Myllyn aikaansaama hyvin matataajuinen ilmanpaineen aaltomainen muutos on todettu ihmisen fysiologialle vaaralliseksi. Kyse ei ole korvin kuultavasta äänestä tässäkohtaa, vaikka se kuulva äänikin koetaan häiritsevänä. Tulee huomata häiritsevän ja haitallisen ero tässä aihepiirissä.
Välkkymiset ja maisemahaitat ovat niitä jonne median avustuksella huomiota kiinnitetään ja lopulta rahan konsultoimana nämä saadaan näyttämään mitättömiltä haitoilta. Olkaa siis tarkkana ja oma ryhti tulee säilyttää.
Vieremän kunnan päätös on suoraselkäinen päätös. Siinä on oikeaa pitkäjänteistä ajatusta taustalla. Koska kunta joutuu viranpuolesta niitä tulovirtoja etsimään, Vieremällä sen varmistaneen Ponssen verotuot kunnalle – myllyjen tulovirta ei ole niin oleellista. Monessa kunnass tilanne on toisin.
Omakohtainen näkemys on jotta myllyjen ripottelu ympäriinsä tulee lopettaa. Keskitettyjä suurehkoja puistoja on se sopivampi tie. Osa pistoista lähelle rajkennettua ympäristöä ja ennenkaikkea merialueille.
Mutta silti, jäljelle jää ne terveysvaikutukset, joiden seuraukset näkyvät vasta ajan kuluttua. Tarvitaa puolueetonta tutkimusta asian varmistamiseksi, mutta nykyisen vihreän siirtymän aikaan en usko sellaisiin löytyvän rahoitusta.
Omille maille ei myllyjä tule, vaikka taitaa parille olla paikka löytynyt tuulen puolesta.
Puutteita, jos osumiakin, tässä joutoalueiden metsitystuki laissa toki on.
Ohjeissa kirjoitettu, jotta raivaamista ei voi aloittaa, ennenkuin päätös on tehty. Eräässä aiheeseen webinaarissa taas asiantuntija kertoo, jotta raivaamista ei saa tehdä tukihakemuksen ollessa vireillä. Siis raivata voi ensin, ja laittaa hakemuksen sitten sen jälkeen, ehkäpä näin.
Vesojen määrä, sijoittuminen alueelle – sepäs vasta veteen piirretty viiva vasta onkin.
Vaikka lakia asettaessa näyttää olleen tavoite hiilinielujen lisääminen, käytännössä tavoite olenee kuitenkin myös jotain ihan muuta. Turvetuotantoalueille olisi hyvin riittänyt tuettu tuhkan levitys ja miksi lepät yms. istutettuna on otettu tukijärjetelyyn mukaan? Kokonaisuuden tavoite jää hämäräksi.
Kun hieskoivu muuttaa turvetuotantoalueen metsämaaksi, niin mksi se ei tee sitä samaa tavallisella hakkuuaukolla? Olisi edullinen uudistaminen, kun antaa vesakon vain nousta aukolle ja hiilensidonta alkaa välittömästi – siihen tuskin tarvitaan kuusen tai männyn erillistä istuttamista saatikka hintavaa maanmuokkausta.
Metsien kasvun notkahdus.
Kaadoin joitakin tukkikokoisia petäjiä ja tarkastelin lustojen leveyksiä. Viime vuosi poislukien kaksi ja kolme edellistä olivat noin puolet aijemmasta. Männyt kasvoivat reilussa kasvutilassa, joten harvennusvaikutusta näille vuosille ei sattunut. Kaikissa kymmenessä runrossa samasuuntainen näkymä, kyse ei siis yhden puun tarkastelusta. Olisiko runsaiden käpyvuosien vaikutus näin suuri, kasvuahan se jollaintapaa hillitsee. Suuremlla säteellä tosin pienempikin luston paksuu tuo saman tilavuuskasvun, kun pienemmällä räteellä suurempi luston paksuus.
Tuotantosarka on 20m levyinen, joskin käytännössä n. 18 metriä.
Ojan penkalle eka rivi tulee n. 1 metrin päähän reunasta. Lopun 16 metriä kun jakaa tasan niin riviväli on jossain 2,5m paikkeilla. 2000 tainta/ha tai yli saa, kun istuttaa rivit sopivaan tiheyteen. Itse käytin 7-9 riviä per sarka. Niittomurskaimen leveys määritti riviväliä.
Ojanpenkan kaivuumaaiden viereen kannattaa vetää suora istutusrivi ja myötäillä niitä poikkeamia sen rivin ja ojan välissä vapaasti, sinne ei murskalla pääse kuitentaan vaan on raivurihommia. Aluksi tuli nämäkin otettua suoriin riveihin ja lopuksi totesin jotta turha homma, meni liian mutkikkaaksi. jos vaikka 7 suoraa riviä mahtuu saralle, se on hyvä – ja loput sitten vapaaseen järjestyksee.
Kylvöstä vielä. Jos sattuu kuiva kesä, niin siemen itää kyllä, mutta sirkka kuivuu siinä kuumassa jakuivassa pintaturpeessa. Näin näkyi käyvän, jos turpeessa ei kasva mitään vaan on puhdas turvepinta. Muokkaaminen jollakin pelillä, saa pintaan erilasia kosteus ja valoisuusoloja paremmin ja näin sirkan tulevaisuus näkyy olevan hiukan parempi.
Kertauksena kokemuksia näiden tuotantosarkojen metsityksestä n. 10 vuoden ajalta.
Rakeistetun tuhkan vaikutus vie n. 3 vuotta kun vaikutus alkaa näkymään. Kylvö kannattaa tehdä vuosi tuhkan levityksen jälkeen, jolloin tuhka saattaa auttaa hiukan siementen kasvuunlähtöä.
PK-lannoke vaikuttaa nopeasti. Ripottelu nauhana istutus/kylvöriviin auttaa hyvin ja varmistaa siementen kasvuunlähtöä. Lannokkeeseen voi lisätä kalkkia jolloin siementen kasvuunlähtöä voi varmistaa.
ArGrow on yksi tapa varmistaa taimien ripeämpää kasvuunlähtöä. Keväällä 2021 käytetty tätä menetelmää yhdessä hajalevitetyn rakeistetun tuhkan kanssa.
Riittävä taimitiheys. Istutus riveihin, samaan riviin siementen kylvö. Kylvön tarkoitus on tuottaa täydentäviä taimia. Kylvö mönkijää apuna käyttäen, kävelymatkat on kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä. Ihan paljaalla turvepinnalla lämpötila nousee korkeaksi ja sirkkataimet tuhoutuvat yleisesti, tällaista kannattaa välttää.
Vesakontorjunta. n. 1/2 metrin levyinen ruiskutuskaista tulevan taimirivin kohdalle. Taimirivien välit ajetaan niittomurskaimella vuosittain. Tätä aluetta ei tarvitse raivaussahalla raivata todennälöisesti ollenkaan. Aikanaan taimien välit raivataan, kun sen aika tulee.
Mönkijää kannattaa käyttää apuna mahdollisuuksien mukaan ja rakentaa tai hankkia siihen tarvittavia apuvälineitä. Esim. ruiskun tekeminen on yksinkertaista – nestepönttö-12Vdc pumppu pöntössä+letku+putkisto jossa sumusuuttimet 8osat n. 50eur). Saatavana on myös kapea lautasäes, jolla pinnan voi rikkoa – tupasvillatuppaisiin se ei toimi. Istutusrivit voi myös kyntää, tämä on nopea tapa – itsellä ei tästä kokemusta vaikka oli aikanaan yhtenä vaihtoehtona alueella, jossa runsas tupasvillamättäikkö.
Tuhkan levitys kalkkivaunulla ja traktorilla, jossa paripyörät, ei tallonut edellisvuoden taimia oikeastaan nimeksikään. Lunta tulee olla kuitenkin jonkin verran, joka antaa taimille tarpeellista suojaa. Ykköshehtaareille levitys onnistuu myös keskipaolevittemällä. Työ tehdään esim. kevät talvella jolloin urakoitsijat olat liikkeellä. Levityshinta n. 10 eur/tn. Eli 1ha n. 30-40eur.
Istutusrivien merkkaukseen sopii hyvin valmiit taimikepit. Kepit voi tehdä itsekin, jos sopivaa risukkoa ja aikaa löytyy. Merkkauksen pitäisi pysyä pystyssä vähintään kolme kasvukautta jonka jälkeen taimet erottuvat jo paremmin.
Jos sarkaojien penkoilla vesakkoa, ne on syyttä raivata ensin. Raivaussaha, traktorin piennarmurska taikka energiapuukorjuu nipistelijällä olenevat vaihtoehdot. Ojat perataan tarpeen mukaan joko kaivurila tai traktori + ojaporkkana yhdistelemällä. Mahdolliset ajourat suunnitellaan tässä vaiheessa ja ojien ylitykset tehdään valmiiksi, jos tällaisille katsotaan tarvetta.
Turpeen nostoalueelle levitetty tuhka liukenee hitaasti. N. 3 kesää menee, ennenkuin sen vaikutus alkaa näkyä, sen jälkeen tulee ne hiekoivut sun muu. Kannattaa harsita edullista kalkinlevitysvaunua ja traktoria, urakoitsija ottaa luokkaa 10 eur tonni, joten eipä kannata paljoa omaa aikaa siihen vaiheeseen käyttää.
Jos PK lannokeetta on käytössä, se vaikuttaa hyvin nopeasti eli jo levitysvuonna. Itse käytin sitä kun oli vielä saatavana. Vedin istutusriville PK-viivan niin lannotteen kulutus on aika maltillinen. Sillä ne taimet pärjää alun ja tuhka vaikuttaa sitten myöhemmin.
Kun kyse noin suuresta alasta niin tosiaan ne hoitotyöt ovat sitten huomattavat. Siksi syytä miettiä jo istutuksesta lähtien kuinka jatkohommat sujuvat näppärästi. Tasaisilla saroilla kun voi hyödyntää koneita, toisin kun tavallisella muokatulla aukolla.
Menestystä urakallesi. Itsellä vajaa 5ha suota jäljellä ja sitten on se 30 ha metsityksen alla. Kun homma loppuu niin ne toimivimmat keinotkin on juuri oppinut.
Omat kokemukset ja havainnot tuotantoalueen roustevauriosta ovat olemattomia. Pintaturve elää omilla mailla vain pienellä alueella siellä täällä. Sellainen paikka saattaa olla päisteputkien vuoksi muokattu alue tai kallio on heti turpeen alla. Jos turvetta on tuollainen määrä niin enpä usko suurempia hankaluuksia taimien turpeessa pysymiseen liittyvän. Tosin ene ole syksyllä istuttanut vaan keväällä ja alkukesästä suoraan muokkaamattomaan turvekenttään.
Erään ehdotuksen tuon esille, lähinnä niihin jälkihoitotöihin. Istutusrivit suoriksi ja vakio riviväli. Tällainen mahdollistaa mönkijän tai sen mini-traktorin käytön rivivälien vesakon ja heinän murskaamisessa. Tulet säästäämän viikkotolkulla tulevissa hoitotöissä. Kelfrillä on vasaramurskain 120 ja 150 leveänä, voin suositella kokemuksesta.
Kokemukseni Metsäkeskuksen toiminnasta on ollut hyvin myönteinen. Elyn toiminta tässä tukikäsittelyssä on hiukan outoa lähinnä tuon resurssipulan vuoksi. Projekti ollut valmisteilla vuosia, sitten se hyväksyttiin. Ja kirsikkana kakussa eli hakemuksessa oli kysymys, milloin metsitys aloitetaan. Siis, Ely tasan tietää, että käsittelevät hakemuskia kuukausia, vaikka niitä olisi tullut vain yksittäisiä.
Jatkanpa vuodatusta. Projektia siis valmistelltu vuosia, ja sitten hämmästellään sen saamaa suurta kiinnostusta ja hakemustulvaa. Tuskin paljoa vaatisi, jotta aktiivisuus olisi ollut tiedossa jo alkumetreillä.
Lueskelin #Followthemoney juttua EU tukipaketeista, siellä kyse miljardeista Suomenkin osalta. Ei löydy virkamiehiltä kokousten pöytäkirjoja. No mikäs siinä, metsitystuessa kirjanpito säilytetään 10 vuotta! Tukipaketissa ympäripyöreät rajaehdot, jos sellaisia edes on, kun Saksa laittaa tuet vanhojen tukipakettien uudelleen maksatukseen ja autoteollisuuden tukemiseen. No mikäs siinä, metsitytuessa kiistellään kuinka monta luontaista hieskoivun varpua tukihakemusalueella on?