Käyttäjän Turisti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
  • Turisti

    Kiitos kommentista ”Puun takaa”. Mukava kuulla, että tammi kasvaa ilman suoraa auringonvaloa putkessa. Olen hankkinut 150cm korkeaa kuusikulmaverkkoa (tiheää kanalaverkkoa) 200m, joten osaan varmaan laitan sitä ja osaan tilaan pitkät Tubex-putket, sillä niillä hoitunee molemmat ongelmat – eli myyrät ja jänikset. Jäniksille ei voi mitään kun jonain talvena lunta saattaa olla vaikka metri ja iso rusakko on pystyssä toisen metrin.

    Turisti

    Kysymys ”Puun takaa” nimimerkille: Kerrot, että taimi kasvaa putken (Tubexin?) sisällä. Onko putki 2x taimen pituinen vai 0,7x tms? Eli nyt syksyllä suojattavat taimet ovat 15-25cm pitkiä riippuen kasvun alkutaipaleesta ja olisin hankkimassa 0,6m korkeita Tubexeja.

    Turisti

    Ilmeisesti Suomesta ei saa kuin yhtä tuotetta tai sitten salaojaputkea? Hyvä kun tuli aihetta sivuten muutkin näkökohdat puristettua ulos, vaikka eivät sen kummemmin kysyttyä asiaa edistäneet.

    Turisti

    Onko muita varteenotettavia valmistajia/myyjiä kun ko. Agrame? Tuskin on ainut markkinoilla ottamatta nyt kantaa ominaisuuksiin.

    Turisti

    Nyt pitää vetää vähan takaisin edellisiä kirjoituksia. Eli siis kylvämäni terhot ovatkin itäneet ihan kohtuullisesti, mutta startti hätäiselle mielelle turhan hidas – osa jopa 60-70 sentin ruohikon sisällä. Lienevätkö saaneet tänä kesänä ruohikossa jatkuvaa ja reilua kosteutta? Toki ovat olennaisesti maanpääliseltä osaltaan pienempiä kuin kasvihuone-boostia saaneet, mutta tärkeintähän tässä on se, mitä on maan alla. En viitsinyt lähteä kaivamaan taimien juuria esiin, mutta voisi olettaa, että loppusijoituspaikalleen istutetut taimet ovat juuristoltaan hyviä ja eivät siis tule kärsimään istutuksesta. Henkinen päätös on tehty sille, että nyt myös syksyllä istutetaan tammia, jotka ovat keväällä kylvettyjä ja kerran jo vaihtaneet paikkaa. Näyttäisi tulevan hyvä terhovuosi muuten!

    Turisti

    Pienet ruukut ja kasvihuone – tai yleensä pienet ruukut terhojen kylvöpaikkana on ehkä se ”vihon viimeinen”. Perustelen asiaa puhtaasti sillä, että pääjuuresta tulee ohut ja epäsuora, jotka yhdessä hankaloittavat istutusta aivan turhan paljon. Ja istutustuloksesta tulee huono + hento pääjuuri katkeaa hyvin helposti. Nyt minulla on uudentyyppinen kasvatusmetodi testissä ja ensi kevät näyttää tuloksen. Tammenkasvattajan parhaat ystävät ovat kuiva ja kylmä kellari sekä lämmin ja valoisa kasvihuone.

    Turisti

    Kirjaanpa muutamia kokemuksia jos jotakuta asia kiinnostaa. Ehdottomasti parhaat kevättaimet saa aikaiseksi kasvihuoneessa reilusti kastelemalla. Uloskylvetyt tulevat auttamattoman hitaasti. Syyskylvöt n. 3 viikkoa jäljessä ja kevätkylvöt 6 viikkoa jäljessä. Ja jos kylvetään suoraan loppusijoitukseen, niin erittäin hidasta kasvu on – ja itäminen sattumanvaraista ehkä kosteusolosuhteista johtuen. Siirrettävät taimet kannattaa kylvää erittäin kuohkeaan maahan – maalajin ei niin väliä. Näin taimet saa helposti pois siirtoon. Syyskylvön saanto on lähes 0 loppusijoituspaikalla kun kevätkylvöäkin rasittaa hiiret. Paras pohja on myrkyttää reilu alue kahteen kertaan keväällä ja istuttaa siihen hyvät keväiset tai syksyiset taimet.

    Turisti

    Nyt on myös 1-vuotiset taimet istutettu. 1-4 taimea per ”kuoppa”. Osassa taimia oli 30 sentin pääjuuri, joten käytin menetelmänä ”drop&drag”. Tulin siihen tulokseen, että taidan istuttaa nämä kevätkylvökset heti 5cm pituisena loppusijoituspaikkaansa sillä ylivuotisten istuttaminen on todella työlästä ja taitavat juuretkin kärsiä turhan paljon. Hyvää tässä istutuksessa oli se, että pääsi valitsemaan parhaat juuret. Istutuspaikat saivat eilen ensimmäisen Glyfosaatti-käsittelyn ja toinen ennen istutusta arviolta Juhannuksen jälkeen. Kesä vierähtänee raivaussahan kanssa ja syksy myyrä- ja jänissuojia asetellessa. Kysymys: Jos ruiskuttelen ruohikkoa runsaasti läpi kesän siten, että siihen ei muodostu kunnollista kasvillisuutta, niin voinko olettaa, että myyrät ja hiiret eivät alueella talvella viihdy? Maa siis vanhaa joenrantaniittyä.

    Turisti

    Kevät etenee tammitaimikko-projektin pyörteissä. Loppusijoituspaikalle on kylvetty terhoja 20kpl ryppäisiin noin 5m välein. Maa oli märkää ja pintamaa ”mustaa multaa”. Potkin vanhat ruohot pois ja kylvön jälkeen Round-Up -käsittely, jonka uusin viikon kuluttua kun ruohohot kasvavat ja tammet eivät vielä ole nousseet. Leuto talvi on verottanut syyskylvöjä = hiiret. Osa terhoista on kylvetty kasvihuoneeseen ja osa kehittyy sisätiloissa. Edellisvuotiset siirretään ennen silmujen avautumista kasvupaikalle. Kellari lämpesi liikaa lämpimän jakson aikana = paljon yli-itäneitä meni kompostiin.

    Turisti

    Kiitoksia auvolle käytännön kokemuksista. Meillä on täällä 4*6m istutuslaatikko ylivuotisille taimille, jotka saanevat häädön loppusijoituspaikkaan heti kun näemme keväällä mitkä ovat selvinneet talvesta. Kylvämme uudet tilalle tai siirrämme syyskylvösten mahdollista satoa istutuslaatikkoon.

    Näyttää kuitenkin siltä, että syyskylvöt ovat menetettyjä. Syynä tämä pitkä lämmin syksy ja sitä kautta hiiret ovat käyneet ahkerasti kylvöksillä – varsinkin kasvihuoneessa. Eli tuskin kylvämme ensi syksynä yhtään terhoa. Harmittaa vain melko ison ja säntillisen työn menetys. No lienee normaaleja projektitappioita…

    Kellarissa riittää kuitenkin terhoja ja ne tullaan kylvämään joko suoraan loppusijoituspaikkaan (10 terhoa/laikku) tai sitten ”kasvatuslaitokseen”. Kasvatuslaitoksessa on suunnitteilla kylvää terhot ikään kuin pieneen perunapeltoon eli vakoon, jossa ne saavat kasvaa nyt kaksi kesää aavistuksen lannoitettuina ja hyvin suojattuina.

    Minulla on muuten tässä sisällä marraskuun 1. viikolla kylvettyjä tammia ja niiden korkeus on nyt jopa 25cm – nähtäväksi jää selviävätkö kesään ja siitä syksyyn.

    Kysyisin auvo vielä lannoituksesta. Jos olet lannoittanut tammia, niin missä vaiheessa ja millä lannoitteella – kuinka paljon/taimi?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)