Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista sumutusta kuitupuumarkkinoilla.
Kävin läpi Viron valtionmetsien puuhuutokaupan tarjouksia ( http://www.rmk.ee ).
Kuressaaren ja Pärnun satamiin ostetun koivukuidun korkeimmat hinnat olivat 132 euroa/kuutio. Ilmeisesti tavara kuljetetaan Ruotsiin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, kun ilmeisesti huutokauppa on edennyt ”numerojärjestyksessä”, niin aluksi oli myyty koivun pikkutukkia (12-16 cm) ”jopa” hinnoilla 110-115 euroa. Hetken kuluttua maksettiin koivukuidusta jo 20 euroa enemmän. Tarve on ilmeisesti kuitenkin kova!
Meillähän on metsänhoitoyhdistyksiä ajamassa metsänomistajan etuja. Ihmettelen suuresti, etteivät ne ole alkaneet vuokraamaan Fenniarailin vapautunutta kalustoa ja viemään puuta satamiin ja sitä kautta Baltiaan. Koivukuidun Paldiskihinta 108 euroa antaa Etelä-Suomessa kantohintaa luokassa 70-80 euroa ja energiapuulle n 35 euroa. Riikaan on pitempi matka, mutta hinnat ovat vielä korkeammat.
Ja eikö Metsägroupin ”aatteellinen” perusta ole sama?
Olette ehkä seuranneet Ruotsin kuitupuun hintoja. Nyt elokuun alussa monet toimijat ovat nostaneet hintoja jopa 50 %. Hinnanmuodostusta ehkäistään kyllä myös länsinaapurissa Baltian tuontipuulla.
Mielenkiintoista on puumarkkinoilla myös se, että Paldiskin satamassa virolainen välittäjä ( http://www.lignator.ee ) maksaa koivu kuitupuusta jo 108 euroa kuutio.
Puu tulee pääasiassa Suomeen Paldiskista, lännestä ilmeisesti Ruotsiin.
Johan on markkinat!
Jännittävä pompsahdus kuitujen hinnassa 30 viikon tilastoissa alaspäin. Tämä ei mielestäni kuvasta markkinatilannetta lainkaan eikä saamiani tarjouksia.
Kauppamäärät ovat erittäin pieniä myös. Lisäksi suuri osa toimijoista tarjoaa runkohintaa. Tämä tilavuus poistuu ainakin kuitujen tilastoinnista.
Puhutaanko runkohinnasta vai havutukin hinnasta?
Kuusitukkiin, jos lasketaan hakkuutähde mukaan, niin ei kummoisia.
Kuiduthan on kovassa nousussa eli ei tuo runkohintakaan täysin mahdoton ole nytkään.
Kuusikuitukin oli varmasti 07-08 yli 30 euroa päätehakkuulla, vaikka tuohon aikaan hakkuutapoja ei ilmeisesti tilastointiin eroteltukaan.
Jos sahatavaran hintaa tai sellun hintaa pidetään referenssinä, niin puuta myydään tällä hetkellä kyllä hurjilla alennuksilla.
Tuo mainitsemani 3 %:n vuosinousu on tavallaan laskettu tasoitettuun hintasarjaan eli sovitteena.
Vielä tuli mieleen, että Suomessa metsää on aika vähän vai miten sen esittäisi, koska kaikki Suomen metsät pystyisi ostamaan suunnilleen pankkitileillä olevalla rahalla nykyhinnoilla.
Nimellishinnoista oli kysymys.
Toinen kysymys on, että nousevatko korot. Viime vuosina ne tietysti ovat olleet poikkeuksellisen matalat. Pitkätkin korot jopa negatiivisia. Muistelen, että rahoittajat ovat antaneet kuitenkin ”ikuisia lainoja” 3 %:n korkoluokassa. Tämä viittaisi siihen, että entisiin korkoihin (aika yli 10 v sitten) ei olisi paluuta. Mene ja tiedä.
Mietin tuossa aamukävelyllä, että ketjun kasvuluvuthan johtavat myös mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin metsätilojen hinnoittelussa.
Ilmeisesti kiertoajan yli on mahdollista saada vuosikasvuksi yli 10 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen myydyn puun hinta voisi olla nykyhinnoilla noin 50 euroa/kuutio. Kuutiothan sijoittuvat suurelta osin päätehakkuisiin. Eli metsähehtaari tuottaa kassavirtaa tällöin 500 euroa/ha keskimäärin kiertoajan yli vuosittain nykyhinnoilla.
Puun hinta on noussut ”pitkällä” tarkastelulla noin 3 % vuosi. Laskin tämän viimeisen 30 vuoden hintasarjoista. Tasoittamalla hintasarjaa, ei siis suoraan tietystä vuodesta tiettyyn vuoteen. Vaikka täälläkin sanotaan, että ei ole noussut ollenkaan (ehkä itsekin), niin keskihinnat näyttävät noin 3 %:n vuosinousua. Poikkeus tietysti on kuusikuitu.
No – nyt jos investoi metsähehtaariin sitten rahaa, minkä korko on alle 3 %, niin voi kysyä paljonko siitä kannattaa maksaa.
Osakesijoituksissa viisaat (teoreetikot) hinnoittelevat osakkeen osinkovirran nykyarvona. Tulevaisuuden osingot diskontataan nykyhetkeen käytettävällä laskentakorolla.
Mitä tapahtuu, jos osingot nousevatkin nopeammin, mitä laskenkorko on? Pienillä firmoilla tämä on mahdollista, koska ”universumi” ei tule pitkälläkään ajalla rajoittamaan, jos busines todella luistaa. Suuret firmat (toisaalta huikea kasvunopeus) tietysti törmäävät kysyntäkattoon monopoliasemassakin.
Yritin kysyä ratkaisua tähän ”ikuisuusongelmaan” joskus mm. prof. Puttoselta. Hän ei ilmeisesti osannut vastata tai sitten ajatteli kysyjän olevan harhateillä.
Verrattuna ilmansuodattimien valmistukseen kuusenkasvatus on kuitenkin huomattavasti ennakoitavampaa sanotaan seuraavaksi 60 vuodeksi. Osingot eivät tietysti tule joka vuosi paitsi tietysti siinä tilanteessa, että on pari hehtaaria jokaista ”ikäluokkaa”.
Alkuperäiseen ongelmaan eli mitä siitä kuusentaimikosta kannattaa maksaa voi miettiä ratkaisua, jos 60 vuoden päästä puuston kuutiohinta hipoo 500 euroa (3 %:n vuosinousu) ja rahoitus on 60 vuodeksi alle 3,0 %:n korolla.