Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoisia näkemyksiä ja tämähän on keskustelua. Laitan omankin lusikkani soppaan.
Leimikoita myydään myös leimikkohinnalla: Tämä 2,0 ha avohakkuu merkittynä maastoon alkuhinta 17000 euroa. Katsokaa http://www.timber.ee , mikä on virolainen huutokauppasivusto. Sivumennen leppäleimikon päivän hinta näyttää olevan noin 45 euroa kuutio kannolla.
”Normaalistihan” runkohintaa on käytetty avohakkuilla ja joidenkin sahojen toimesta silloin tällöin. Siinä havupuukuutiolle sovitaan hinta ennen hakkuuta. Yleensä tähän hintaan kelpaa vähintään kuitupuukelpoinen osa rungosta.
Nyt sitten, kun tilanne on mikä on, on harvennuksille tuotu runkohinnoittelumallia kaiketi lähinnä sotkemaan asiaa. Tässä hinta määräytyy kuutiolle poistetun puuston järeyden mukaan. Käytännössä järeys ei kuitenkaan paljon vaikuta. Jos puusto on 300 litraista ja edes jollain lailla kelvollista, niin todellinen tukkiprosentti tulisi olla yli 50 %. Tavaralajihinnoilla tämä antaisi keskikuutiohinnaksi nykyisillä matalilla hinnoilla (62 + 22)/2 euroa eli 42 euroa. Tälle järeysluokalle voidaan tarjota runkohinnoittelussa jotain 32-34 euroa kuutio vähän leimikon sijainnista riippuen.
Täällä käsite runkohinta tarkoittaa (yleensä) vähintään kuidun vaatimukset täyttävän rungon osan keskikuutiohintaa.
Jossain muualla runkohinta voi hyvinkin tarkoittaa yhden rungon hintaa.
Tarkoititko A.J. 21.12. klo 19.04 viestissä, että nykyisissä laskelmissa kasvu lasketaan viiden vuoden keskiarvona liuttumalla aina yksi uusi vuosi sisään ja vanha vuosi pois? Eli ns. viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Tehdäänkö mittauksia vuosittain samoilla koealoilla vai kuitenkin viiden vuoden välein?
Hesarissa 22.12. väitettiin vuoden 2021 kasvun olevan 103,2 miljoonaa m3/vuosi. Tämän voisi päätellä olevan nimenomaan vuoden 21 kasvun eikä liukuva keskiarvo.
Yritin perehtyä VMI12 ja VMI13 ”selostuksiin”. Siellä mittaustapa esimerkiksi on muuttunut jossain määrin. Toisaalta tuntuu, että vuosien välillä kasvussa on hyvinkin 10-15% vaihteluja vaikka tarkastellaan koko maata ja mittaus saataisiin tarkasti.
Olisi hyvä, jos esim Luke avaisi täysin mittausmenetelmänsä ja sen virherajat. Tuntuu, että nyt on alettu häsläämään tällä ”kohinalla” taas mahdollisesti pitkävaikutteisia päätöksiä.
Joitain huomioita.
1. Hesarin kuvissa oli jotenkin pystytty ekstrapoloimaan kasvu aika vuoteen 2025 (lustoindeksi). Vahingossa tai tarkoitushakuisesti indeksi pienee kuitenkin 2022-2025 vuosivälillä.
2. Kavun alenemana käytetään männiköillä noin 7 % vuosikasvuna. Kuusen kasvu on päinvastoin suurentunut.
3. Perusarvona on VMI12 vuosilta 2014-2018. Tämä uusi vertailuarvo on ennakkotieto VMI13:sta ja vuosilta 2019-2020 (eikö?, 2021 ei ilmeisesti edes ole mukana?). Kahdessa vuodessa satunnaistekijöiden vaikutus on tietysti suurempi kuin viidessä vuodessa. Mielelläni näkisin jonkun vuosikorjauksen tässä. Onko 2019 ja 2020 vuosissa jotain poikkeuksellista.
4. Metsän iän suureneminen ei voi täysin selittää kasvun alenemaa. Nopea laskentani tuotti tuloksen 6 % vuosikasvuna, jos metsille (männiköille) ei olisi tehty mitään aikavälillä 2016-2020 eli ne olisivat vanhentuneet täydet 4 vuotta neljässä vuodessa.
Tekee mieli sanoa, että ostetaan lisää turvemaan 02 metsiä tässä hysteriassa.
Hinnat tuskin laskevat nytkään väliaikaisesti, mutta tarjontaa voi tulla lisää. Metsätilamarkkina on niin pieni sijoitusmarkkina, että tarjonnan pieni lissäntyminen tuskin vaikuttaa hintoihin. Paljon on tahoja, jotka haluavat ostaa itselleen maata ja vielä parempi, jos siinä on metsää.
Nythän kuitupuun hinnat ovat lähteneet nousuun myös Suomessa. On mielenkiintoista veikkailla missä mennään eimerkiksi ensi toukokuussa. Mielestäni vaihteluväli kuitupuukuution kantohinnalle on nykyinen alarajana ja joku 40+ euroa ylärajana.
Lukematta Kärelammen tutkimusta kommentoin kuitenkin.
Ensin vaikutti, että 225 mm kuusirungoissa tukkiprosentin putoama 78 %:sta 52 %:iin ei voi johtua pienistä vääristymistä runkokäyrässä. Vastaava suhteellinen muutos olisi mahdollinen 190 mm kuusirungoissa, mistä juuri ja juuri tulee yksi tukki ja, jos hajontaa halkaisijoissa ei ole tukkiprosentiksi tulee laskennallisesti joku noin 50 %.
No, hiihtolenkillä tuli mieleen, että tuossa 225 mm kuusikossa voikin olla se kriittinen raja, että tuleeko yksi vai kaksi tukkia. Eli pienikin ”ennustevirhe” voi pudottaa halkaisijan alle 160 mm (tai 150 mm tai jokin muu..) jo noin 7 m tyvestä, jolloin juuri millään ilveellä ei saada kahta tukkia.
Isolta tuo putouma kuitenkin vaikuttaa 78:sta 52:een.
Nyt vaatisi selitystä tuo A.J.:n 9.50 viestin: ” Myyntejä……. metsävähennyksen palautuminen metsävähennyspohjaan tulevia hakkuita ajatellen.”
Tuo ei siis pidä käsittääkseni paikkaansa, jos oikein ymmärsin ajatuksen. Tätä käsiteltiin ehkä pari viikkoa sitten toisessa ketjussa tosiaan.
Asiaan vähintään välillisesti liittyvä näkökulma.
Varmasti monella teistä on tietoa 1970-luvun alussa ostetuista metsätiloista. Joillakin saattaa olla jopa omistuksessaan. Tilan hinta on noin 100-kertaistunut 50 vuodessa, kun on malttanut olla suuremmin hakkaamatta puustoa.
Metsävähennys on 1993 tai jälkeen hankituissa tiloissa. Nopealla räknäyksellä näiden arvo (1993-1995 ostettu) on noin 20-kertaistunut ja odotusarvoisesti mikään ei estä arvon 2040-luvun alkuun kokonaisuudessaan taas 100-kertaistuvan.
Eli, jos malttaa pitään vaan position stabiilina, niin käytetyn metsävähennyksen lisääminen on yhtä tyhjän kanssa: Osto 1 rahalla, myynti 100 rahalla, käytetty metsävähennys 0,6 rahaa, hankintameno-olettama 40 rahaa ja näin verotettava osuus on 100,6-40 = 60,6. Nämä tietysti tilanteessa, että lainsäädäntö säilyy ennallaan.
Verohan tuosta 60,6:sta on 18,18 (tai 20,60). Näin nettotuotoksi jää noin 9,21% vuodessa (pitoaika 50 vuotta). Tästä on siis jo verot pois.
Metsävähennys on voitu hyödyntää jo ostoaikoina ja siinä säästynyt vero (mm.) sijoittaa taas uusiin metsäkiinteistöihin eli todellinen nettotuotto on vielä suurempi.
Eihän metsäsijoittaminen ole kannattamatonta eikä metsävähennyksellä myydessä merkitystä, kun valitsee vaan oikeat luvut!