Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Joiltain on voinut puuttua myös ennakonpidätystiedot puukaupoista. Johtuneeko samasta tradenomiharjoittelijasta vai puunostajien maksuhaluttomuudesta tai ilmoitushaluttomuudesta verottajalle.
TTL 6.4.2013, 19:36Kolmen sentin ero minimi latvahalkaisijoissa voi olla vielä aika epäedullinen ”suurtukkisaannon” suhteen.
Jos nyt vaikka katselisi 25 m ja 25 cm mäntyä, niin keskikapenema on 1 cm/ 1m ja latvapuolella hieman suurempi; ehkä jopa 1,5 cm/m. Tällöin pikkutukin lyhyet mitat pelastavat ”suurtukkisaannon” ja mielellään minimi latva tulisi olla 11 cm.
Ongelma on aika veikeä, mutta meneekö rehellinen apteeraus niin, että ensin otetaan tukin mitat täyttävä osa tarkasti talteen ja sitten pikkutukkia, jos tulee. Normaalista männiköstä latvasta ei tule, jos halkaisijaero ei ole 4 cm ja minimipituus 3,1 m tai 3,4 m.
TTL 22.2.2013, 17:39Sahan ”hukkapuu” voidaan käyttää energiantuotantoon. Jos saha sijaitsee edes jollakin etäisyydellä ”asutuksesta”, niin energiakäyttö on edullisempaa kuitupuullekin kuin selluloosan teko.
Eikä Koskisella ollut jotain tällaista kytkentää?
TTL 17.2.2013, 09:47Puukauppojen tekeminen on ollut yksityisesti verotuksen kannalta edullisempaa kuin yritysmuotoisesti, jos on ollut mahdollisuus käyttää metsävähennystä.
Nyt elämme tässäkin suhteessa mielenkiintoisia aikoja: Yksityishenkilöiden pääomaveroja on korotettu ja yritysveroa on laskettu ja tulevaisuudessa ollaan pakotettuja laskemaan lisää tai siirtymään kokonaan Viron malliin.
Yritysveron tuotosta on mielenkiintoinen laskelma päivän Hesarissa. Yritysvero voidaan käytännössä poistaa valtion talouden näkökulmasta, jos yritystuista luovutaan samalla. Laskelmassa ei ole edes huomioitu yrityselämän saamaa piristysruisketta verotuksen kevenemisestä tai poistumisesta.Koska yritysten verovähennysoikeuden voidaan katsoa olevan kuitenkin yksityishenkilön verovähennysoikeutta laajemman, alamme olla vedenjakajalla kannattaako metsätaloutta harjoittaa yksityishenkilönä vai yrityksenä. Trendi on, että muutaman vuoden kuluttua yritysmuoto on selvästi edullisempi.
TTL 16.2.2013, 19:29Jos ei ole aivan akuuttia rahapulaa, niin voisi olla syytä odotella päätöksiä yhden puoli vuotta.
Hallitus hädissään voi tehdä lähes millaisia päätöksiä tahansa. Ei ehkä ole ”varmaa” pinta-alaverotukseen siirtyminen vuoden 2014 alusta, mutta kyllä siihen pienet mahdollisuudet on.Hirveästi harmittelisi puunmyyjä maksamaansa 30-32% pääomaveroa tämän vuoden puukaupoista, jos pinta-alaverotukseen kuitenkin palattaisiin.
TTL 12.2.2013, 18:40Jos aikoo toimia jossakin laajuudessa Virossa, niin kannattaa perustaa osakeyhtiö maahan. Itse ostin valmiin rajavastuuyhtiön (suomalainen oy eli vastuu rajoitettu sijoitettuun osakepäomaan) vuonna 2005.
Kustannuksia tulee lähinnä kirjanpidosta noin muutama sata euroa vuodessa. Tämänkin voisi hoitaa itse, mutta ei tuohon hintaan pysty.Yhtiön etu on se, että rahaa voi pyörittää verotta yhtiön sisällä. Voitollisesta tuloksesta ei tarvitse maksaa veroa ollenkaan, jos ei ota rahaa ulos yhtiöstä. Näin kaikki voittovarat voi sijoittaa bruttona edelleen uusiin sijoituksiin. Yhtiön alkurahoittaminen käy kätevimmin omistajan antamalla lainalla, tosin pankkilainakin on varsin kilpailukykyistä tällä hetkellä.
Itse ostin valmisyhtiön Liivikas OÜ:ltä. Toiminta oli niin laadukasta ja tehokasta, että Suomessa nykyisin enään harvoin tälle tasolle päästään millään alalla.
TTL 28.11.2012, 07:26Ehkä tärkein asia pohdittaessa hankintahakkuun kannattavuutta on kuitenkin leimikon poistettava puusto.
Jos halkaisijaa (d1,3) 18-24 cm on paljon, niin ääritapauksessa tukkiprosentti voi vaihdella 20%-yksikköä.
Kun kiinteistön omistajan ohjeilla tehdään 60% tukkia 60 euroa kuutioa ja kuitua 40% 30 euroa kuutio, jää keskihinnaksi 48 e/m3.
Hakkuuoikeuden ostaja saattaa hyvinkin tällaisesta puustosta saada 40% tukkia (60 e/m3) ja 60% kuitua (15 e/m3). Nyt keskihinnaksi tulee 33 e/m3.
Todelliset kustannukset (hakkuu+metsäkuljetus) ovat jossakin luokassa 10 e/m3 tällaisella runkotilavuudella.TTL 9.11.2012, 11:09Kaikesta puunmyynnistä kannattaa pidättäytyä ”tutkinnan” ajaksi.
Siirtymänähän asia on yksityiselle metsänomistajalle järisyttävän suuri. Kaikki myyntivoitosta maksettu vero on ylimääräistä, jos pinta-alaverotukseen siirtyminen aikanaan tapahtuu.
Oletuksena, että pinta-alaverotukseen siirrytään 2014 vuoden alusta ja kahden vuoden sisällä olisi tarkoitus tehdä 5000 motin puukauppa, tulisi metsäsijoittajalle maksimissaan noin 80000 euron tappio (netto!), jos hän hätiköi kaupan nyt myyntivoittoverotuksen aikana.
Pinta-alaverohan tullee olemaan sama riippumatta siitä onko ”pinta-alalla” puuta vai kanervaa tai vaikkapa molempia.TTL 3.11.2012, 11:48Korkeat korjuukustannukset ovat kyllä mysteeri. Työvoima on siellä edullisempaa, samoin polttoaine ja koneet.
Ehkä työkulttuurissa on vähän vielä hiomista. Samoin hakkuut eivät ole vielä myöskään niin kilpailtuja kuin Suomessa.Uskon, että viiden vuoden sisällä näistä tekijöistä johtuen puun pystyhinta nousee muutamalla eurolla Virossa, kun puunmyyjät oppivat oikean hakkuuhinnan.Puunhintaa kohottaa Virossa kuitenkin sahapuun alhaiset mitat. Yleisesti ostetaan 11cm latva, 3,4 m pituista tukkia. Jotkut sahat ostavat jopa 8cm ja 3,1 m.
Kiinteistökaupan turvallisuus on Suomea korkeammalla tasolla. Kiinteistökauppa tehdään aina Tasavallan valtuuttamalla notaarilla. Notaarilla on yliopistolliset lakitieteen opinnot (myös tutkinto…) ja monen vuoden kokemus. Hän on tavallaan puolueeton asiantuntija ostajan ja myyjän välillä.
Merkille pantavaa on myös kaupanteon oheiskulujen pienuus. Ainut välillinen kulu on notaarin palkkio (muutamia satoja euroja ostajalle ja myyjälle yhteensä) ja ostajalle rekisteröimismaksu (n 20 euroa). Mitään leimaveroa, kauppakirjan kirjoituspalkkiota, kaupanvahvistajan palkkiota tms ei mene.Kun eteläisessä Ruotsissa puukuution kauppahinta lähestyy kiinteistökaupoissa 70 euroa, ovat ruotsalaiset sijoittajat siirtyneet osin jo Länsi-Viroon ostamaan ainakin lähes samaa tavaraa 20-25 euroa kuutio.
TTL 29.10.2012, 09:16Saa nähdä mitä rikkidirektiivin käyttöönotto tulee merkitsemään Suomen metsäteollisuudelle ja sitä kautta puunhinnalle. Viro on tässäkin suhteessa maantieteellisesti edullisessa asemassa ja omaa kohtuullisen maatienkin Keski-Euroopan kulutuskeskittymiin.