Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Huomatkaa, että realisointi pienentää noin 30 % tuottavaa pääomaa verovuodon takia.
Mahdollisesti pienenkin tuoton verot kannaattaa pitää kuusikossa kasvamassa korkoa.Sunnuntain Hesarissa oli mielipidesivulla professori Laasasenahon erittäin selkeä korjaus asiaan.
Tämän mukaan maksetussa puussa on ollut mukana hieman motohakkuussa kantoon jäävää puuta. Tämä on ennustettu runkokäyräfunktioilla (Laasasenahon omilla!). Tämä kantoon jäävä puutilavuus on siis sopimuksilla myytyä, mutta ostaja ei kykene ottamaan tätä riittävän tehokkaasti.Lisäksi Laasasenaho ottaa kantaa upotusmittauksien epätarkkuuksiin.
Ymmärtääkseni tässä ei ole mistään virheestä kysymyskään, vaan motohakkuun kannonpituuden osittaisesta kompensoinnista.
Sama olisi, jos hakkuukone olisi kykenevä hakkaamaan vain kuitupuukokoista puuta. Laskennallisesti kompensoitaisiin metsään jäävien kantojen puutilavuus, Kannot olisivat tällöin siis kymmenestä sentistä yli kahteenkymmeneen metriin.Kokonaisuutena uskoisin, että 90% puun myyjistä ei tiedä millaisella algoritmilla tai kaavalla heidän myymänsä puut kuutioidaan.
Todennäköisesti siellä ei mitään suuria virheitä ole, mutta yhtä todennäköisesti se ei myöskään ole prosentinkaan tarkkuudella oikein.
Puun muotohan on jotain kartion ja lieriön välillä. Jos laskennassa käytetään katkaistuja kartioita, niin hieman puun ”pintaosaa” jää tällöin huomioimatta tilavuuslaskennassa. Ei paljon, mutta tämä olisi systemaattinen virhe alaspäin.
Suomessa puukauppa tehdään kuorellisilla kuutioilla. Mitenkähän hyvin kesäaikaan motohakkuussa kuorelliset kuutiot pystytään mittaamaan?
Tietysti kaikki systemaattiset mittausvirheet on hyvä ottaa pois, mutta uskon, että tyvikuutioiden virheellinen laskenta ei ole ainoa. Etenkin, jos mennään tarkkuuteen alle prosentti kokonaiskuutioista.Kauppakirjan liitteenähän voisi olla aina käytettävä laskentamenetelmä mittaustapoineen ja parametreineen. Vaikka nyt esimerkiksi jo missä vaiheessa ja millä paineella ”mittausrullat” painetaan puun runkoon.
Metsäteollisuuden esitys, jos se tässä muodossa on esitetty, on muuten hyvä, mutta laskennallisen kasvun verojen vähennysoikeusajalle ei tulisi laittaa ylärajaa,
Eli jo pinta-alaverotuksen aikana maksetut ”laskennalliset” verot tulisi pystyä vähentämään puukaupan veroista nykyisinkin tai tulevaisuudessa.
Tukkipuun kiertoaika on 60-200 vuotta. Jos verojärjestelmä tai ainakin veroaste muuttuu lähes vuosittain, on kaikki suunnitelmallisuus yhtä tyhjän kanssa.Hakkuun tiedoista voi laskea, että rinnankorkeushalkaisijan keskiarvo on ollut noin 18 cm.
Koska 49 dm tukkia on kuitenkin tullut n 10% on ollut joitakin yli 20 cm d1,3-puita.
18 cm on juuri se vedenjakaja mistä saa lyhyttä tukkia, mutta ei pitkää.
37 dm tukkia voisi tulla jopa 50% (hankintahakkaajalle!)Tukkien kaksinkertainen verotus on myös muissakin tapauksissa. Pahimmillaan se on siinä puustopääomassa, mistä on pinta-alaverotuksen aikana maksettu laskennallisen tuoton mukaan vero. Vero on voinut olla nimellisesti jopa lähellä 100 euroa/ha vuodessa. Inflaatio huomioituna jossakin maksimissaan 150-1000 euroa/ha vuodessa.
Tämän veron hyvittäminen nykyisessä verotuksessa edes osittain olisi eräs puukauppaa stimuloiva segmentti.Voitte mielessänne laskea esim 60-luvulla ostetun taimikon verot ihan kassavirtalaskelmana. Huima summa ilman korkoakin!
Jos katsotaan hieman pitemmällä perspektiivillä, niin onhan jopa kuusikuidun hinta noin kymmenkertaistunut viisikymmentäluvun alusta, mihin nykyinen tilastointi yltää. Tämä tekee noin neljän prosentin vuosittaista hinnannousua.
Tietysti vaikkapa vuodesta 2007 on kuusikuidun hinta pudonnut n 30 %.Oregonin havupuiden sahahintoja: red cedar 1140$, douglas fir 725 $ ja spruce 525 $.
Mittayksikkönä amerikkalaiset käyttävät tuhatta board feettia, mikä metrimitoiksi muutettuna on noin 2,36 kuutiota.
Jos euron dollarikurssina käytetään 1,22, niin em hinnat olisivat eurooppamitoilla: 395 €, 250 € ja 180 € (siis ”suomalaisella” kuutiolla).Oregonissa puu tulee ilmeisesti luvallisista hakkuista, lahjonta lienee hyvin eurooppalaista ja ei käsittääkseni henkensä kaupalla ainakaan tarvitse työskennellä.
Edelleen palaisin otsikon sanomaan, että miksei suomalaisella hyvin ”brändätyllä” männyllä voitaisi päästä samaan.