Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Lisään tähänkin, jotta mittasuhteet hahmottuvat: Esim. UPM voisi maksaa kaikelle Suomesta ostamalleen kuitupuulle kantohintaa 50 euroa/kuutio ja yhtiö tekisi edelleen merkittävää voittoa.
Nythän keskimääräinen kuitupuun pystyhinta on alle 20 euroa/kuutio.
TTL 12.7.2017, 11:44Onko joku perehtynyt millaisiiin sanktioihin jouduttaisiin, jos EU:n ympäristövaliokunnan ”äänestämällä hyväksytty laskukaava” otetaan käyttöön ja Suomi ylittää sen mukaiset neutraalitason hakkuut? Vai ollaankohan Belgiassa niin tuohkeissaan, että näin pitkälle asiaa ei olla pohdittu.
Kansallisesti tuntuu käsittämättömältä, ettei tehtäisi ensisijaisesti kaikkemme ulkomailta tuotavan polttoaineen korvaamiseksi kotimaisella. Lähinnä kivihiilen polton korvaaminen puuperäisellä polttoaineella ja raskaan liikenteen dieselin korvaaminen puusta ja jätteistä jalostetulla polttoaineella. Rahat jäävät tällöin taserajan sisäpuolelle ja hiilidioksidipäästöt pienenevät merkittävästi.
Esimerkiksi aurinkoenergia mielletään täysin CO2-päästöttömäksi, mutta luin juuri tutkimuksen, missä Arizonan olosuhteissa elinkaaren yli päästöt ovat noin 32g CO2/kWh. Tämä siis Arizonan auringonpaisteella ja teoreettinen tutkimus. Ei toteutunut tapaus. Todellisuudessahan se voi siis vaikka palaa pari kertaa 20 vuodessa jne..
Muistakaa lahjoittaa greenpeacelle: http://www.greenpeace.fi !
TTL 1.7.2017, 14:30UPM voisi maksaa kuitupuusta 50 euroa kuutiolta pystyyn ja silti sen selluliiketoiminta ei olisi tappiollista.
Markkina vaan näyttää olevan sellainen, että hieman edullisemminkin saa ainakin toistaiseksi.
Suomessa suurella toimitusvarmuudella, hyvällä logistiikalla ja riittävillä puuvaroilla uskoisi jatkuvuuden takaamiseksi kuitupuun ”reilun hinnan” olevan luokassa 30 euroa/kuutio.
TTL 19.8.2016, 07:29Tohtori Vaara puhuu mielestäni kyllä asiaa. Väitteitä ei jostakin syystä ole juurikaan konkretisoitu tai yksilöity.
On kuitenkin hyvin naivia ajatella, että metsäteollisuus (kuten mikä tahansa muu teollisuus) käyttäisi kaiken maksupotentiaalinsa raaka-aineen hankintaan. Se ostaa raaka-aineen niin halvalla kuin saa.
Eli puustamaksukyky olisi huomattavasti korkeampi kuin tämän hetken hinnat osoittavat. Tämä on vielä eri juttu.Nykyisilläkin tehdashinnoilla kantohinnat ovat kuitenkin suhteellisen alhaisia. Täällä voi olla piilokustannuksia tms.
Suurilla metsäyhtiöillä on sopimusfirmoja, jotka ovat tehneet esim 100000 kuution toimittamisesta per vuosi sopimuksen ja saavat siitä sopimuksen mukaisen korvauksen. Monesti erittäin pieniä 1-5 henkilön yhtiöitä. Nämä yhtiöt ovat pystyneet kapeasta organisaatiosta johtuen maksamaan tukille n 10% ja kuidulle jopa 20-30% korkeampaa kantohintaa kuin esimerkiksi tämän lehden hintatilastot näyttävät. Eli nykyhinnoilla 65 euroa ja 25 euroa voisi olla tällainen maksimiraja, jos leimikko on kohtuullisella paikalla ja kyseessä päätehakkuu.
Tällöin ns toimistokustannuksia ei juurikaan firmalle tule ja työ on erittäin hyvin organisoitua. Yksinhän esimerkiksi neuvottelut ovat hyvin keveitä ja tulokset mallikelpoisia.TTL 5.8.2016, 10:10”Keskimäärinhän” tilanne on Suomessa kunnossa. Kun myyt vaikka Storalle, niin tiedät saavasi varmasti rahat ja päätehakkuusta havupuustolle 40 euroa kuutiolle.
Jotkin yksityiskohdat ovat kuitenkin hämmentäviä: mm kuitupuun hinnan jähmeys, hankintatukin ja päätehakkuutukin sama hinta, alle 15 cm (tai 16 cm) puun vaatimaton keskihinta.Pakko ottaa taas Viron tilanne esille, kun siellä olen tilannetta hieman seurannut. Kuitupuun hinta vaihtelee aika ”mukavasti”. Nyt satamatoimituksena hinta on noin 30 euroa kuutio, mutta ei ole pitkäkään aika, kun hinta oli 42 euroa. Saati sitten 2007. Tällöin hinta kipusi satamassa 60 euroon, kun puun pelättiin loppuvan koko Euroopasta. Hinta määräytyy markkinoiden mukaan, kun Suomessa liikutaan staattisesti. Suomen hinnallakin ostaja ja myyjä tuntuvat kuitenkin kohtaavan.
Suurimmat hintaerot maiden välillä on 12-16 cm latva -puussa. Nytkin, pienessä lamassa, sahatoimituksena puhutaan hinnasta 50 euroa kuutio pikkutukilla. Isot tukit aina 80 euroon asti.
Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että metsänomistaja saisi välttämättä jotenkin enemmän kuin Suomessa. Asiantuntevat hakkuufirmat ja välittäjät ottavat leijonan osan loppuhinnasta. Hakkuu ja kaukokuljetus ovat kalliimpaa kuin Suomessa.
TTL 27.6.2016, 09:52Varmasti hyvät asiakkaat voivat saada kaupan koosta riippumatonta hintaa leimikolleen.
Kiinteät kustannukset kauppaa kohden ovat kuitenkin vähintään 500 euroa. Siis koneiden siirtäminen, mahdollinen leimikon maastoon merkitseminen ja ostajan ajankäyttö jo neuvotteluun ja sopimuksen kirjoittamiseen. Näin ”reilun” kuutiohinnan pitäisi 100 kuution leimikossa olla noin 4 euroa alempi kuin 500 kuution. 500 kuutiosta ylöspäin nämä kiinteät kustannukset eivät juurikaan vaikuta.Toisaalta, kun katsoo leimikoiden keskikokoa, noin 500 kuutiota, niin joukossa on varmasti paljon suhteellisen pieniäkin leimikoita, koska keskiarvoa on nostamassa niitä 5000 kuutiota ja yli kauppoja.
Näin mielestäni on varsin oleellinen tieto onko keskihinta kauppapainotettu vai kuutiopainotettu ja toivoisinkin, että Metsälehti ilmoittaisi keskihintojen muodostumisen tarkemmin.TTL 20.6.2016, 09:56Minusta metsätalous ei ole merkittävästi kannattavampaa Etelä-Ruotsissa kuin Etelä-Suomessa. Tietysti hyvän tammi- ja mäntytukin kuutiohinta on ”paljon”. Männylläkin parhaimmillaan yli 100 euroa.
Keskimäärin kuitenkin oltaneen Suomen hinnoissa, ehkä vähän +.
Kasvu on varmasti vähän nopeampaa siellä. Muistelen Metsälehdessäkin olleen Göteborgin läheltä veljesten kuusikko; 1600 kuutiota/ha!Hinnoittelu mennee kaiketi jotenkin näin: 1) Metsäkiinteistön tuoton minimi saadaan kasvattamalla kiinteistöllä puuta. Tällöin lähes absoluuttinen minimi on 4%:n vuotuinen tuotto, jollei aivan tolkuttomasti investoi uudistukseen. 2) Tulevaisuuden tuotto on jakautunut ja minimi tosiaan 4%/vuosi. Pienellä todennäköisyydellä tuotto voi olla lähes mitä vaan, jos maan käyttötarkoitus muuttuu. Sen ei tarvitse olla rakennusmaata tulevaisuudessa, vaan kiinteistöltä voi löytyä muita luonnonvaroja (en tarkoita pelkästään mustikoita), sitä voidaan käyttää muun energian tuotantoon tai johonkin muuhun, mistä tällä hetkellä ei vielä voi olla tietoakaan.
Uskoisin, että 1970-luvun alussa esim Kempeleeltä ”sopivasta” paikasta sai kohtuullista metsää 1000 markkaa/ ha. Päätehakkuu 2000-luvun alussa 8000 euroa/ha ja raakamaamarkkinoilta 3 euroa/neliö. Näin Sampo jauhoi pienellä tuurilla (sijainti) 167 euroa 30 vuodessa 38000 euroksi ja vuotuista tuottoa n 20 %/vuosi. Tätä tuskin kukaan pystyi ”näkemään” 1970-luvulla.
Yksi veikkaus voisi olla, että Etelä-Lapissa metsän kasvu kiihtyy merkittävästi ja Kiinan keskiluokka innostuu 20 vuoden kuluttua ostamaan puhdasta luontoa sieltä.
TTL 20.6.2016, 07:16Yläharvennukset voivat näennäisesti antaa parhaan tuoton sijoitukselle, mutta otettaessa riskin kasvu huomioon, niin tilanne on toinen. Tarkoitan lähinnä tuulituhojen lisääntymistä suurimpien puiden poistuessa metsästä.
Metsätilojen arvostus todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, jos mittarina tässä käytetään ostetun puukuutiometrin hintaa. Ruotsissa metsätilakaupoissa puun hinta on jotain 1,5-2,0 kertainen Suomen hintaan. Etelä-Ruotsissa tilakaupoissa kuutiohinta on n 60 euroa/m3 ja pohjoisessakin lähellä 30 euroa/m3.TTL 6.1.2016, 11:36Kuusikon päätehakkuu harventamattomana?
Ostin joku vuosi sitten nyt 40 a kuusikon, Tällä hetkellä sieltä löytyy 280 m3/ha ja ainakaan 30 vuoteen siellä ei ole tehty mitään.
Mielessä olisi kaksi vaihtoehtoa: 1) päätehakkuu nyt tai 2) harvennus nyt 90 m3/ha ja päätehakkuu 20 vuoden kuluttua 330 m3/ha.Jos kuusikon vetää sileäksi nyt, niin arviona tulo on 30×280 = 8400 euroa/ha. Vaihtoehdossa 2) nyt saisi 2250 euroa/ha ja nykyisellä puun hinnalla 20 vuoden kuluttua 13200 euroa/ha. Kuitenkin tuotto kasvatukseen sitoutuvalle rahalle on vain noin 3,9%/a.
Riskit ovat mielestäni kahdensuuntaiset: Harvennettuna tuulituhoja yms, mutta toisaalta puun hinta nousee 20 vuoden aikana.
Yllättävästi kuusikonkin kasvattaminen kuitupuuksi voisi olla hyvissä kasvuolosuhteissa jopa tuottavin vaihtoehto, jos käytetään nykyhetken dataa. Parhaat/ isoimmat rungot tukiksi ja loppu kuiduksi.
TTL 22.12.2015, 09:43Tavallaan olen ymmärtävinäni tohtori Vaaran perimmäisen ajatuksen,
Voisitte kuitenkin avata sitä rautalankamallilla vielä.
Onko kuitenkin näin, että jos halutaan 3000 kuution avohakkuu tai harvennus tehdä, niin tällä hetkellä puu saadaan tienvarteen edullisimmin (euroa/kuutio) moto+ ajokone -ketjulla?
Tietysti kokonaisedullisimmaksi etenkin harvennuksella 50 v tähtäimellä voisi muodostua jopa moottorisaha ja hevonen sekä tietysti mies. Tässä diskonttaan lähinnä vaurioita maastolle ja puustolle.Olen jossain määrin seurannut Viron puumarkkinoita ja siellä toimitaan kyllä aika eri tavalla kuin Suomessa.
Stora ilmoittaa tukin hinnan Imaveren sahalla 82 euroa/kuutio. Tähän hintaan sitä ostetaan rekkakuormittain. Jos leimikko on Imaveren lähellä hyvällä paikalla, niin kantohinnaksi jää jopa 70 euroa. Kauempaa tuotuna ja huonommalta palstalta kantohinta voi tipahtaa jopa 60 euroon.