Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Sijoittajan näkökulmasta metsärahasto on ainakin ollut suhteellisen järkevä sijoituskohde, jos lähtökohtana on vaivattomuus, pieni riski ja kohtuullinen tuotto. Alle 50000 euron summia on varmasti yli viideksi vuodeksi järkevämpi sijoittaa rahastoon kuin metsään. Siis puhtaasti tuoton kannalta, ei puuhastelun.

Metsärahastoille nyt kuitenkin on jo tullut suuruuden ongelma Suomen markkinoilla. Kun metsän hinta on kallistunut, ovat monet suomalaisetkin rahastot alkaneet hankkia metsää Balttiasta, lähinnä Virosta. Odotusarvotuotot ovat siellä kovempia.

Suomalaisilla makoilee pankkitileillä rahaa 100 miljardia. Nykyisellä hintatasolla tämä olisi metsänä noin 20-30 miljoonaa hehtaaria eli kaikki Suomen metsät. Metsärahastoihin tehdyt sijoitukset ovat tähänkin verrattuna olleet vielä aika pieniä kuten Liljeroos kertoi. Kuitenkin jo muutamien kymmenien miljoonien tulo metsätilakauppaan on nostanut hintoja paljon.

Löytyykö tuota Motin koodia mistään? Eli miten kasvu on riippuva esim lämpösummasta, kasvupaikasta, puuston iästä, tiheydestä jne..

”Ei osinkoja saadakseen osakkeita tarvitse omistaa kuin yhtiökokouspäivän, ne eivät tuota korkoa.”

Tämä Tolopaisen kommentti pisti miettimään.

Tätä voi pohtia ainakin kolmelta tasolta.

1) Osingon (ehkä 4% keskimäärin) tosiaan saa osingon maksupäivänä nimellisesti.

2) Markkinoilla osakkeen hinnan pitäisi laskea osingon irrottua noin osingon verran. Tästä seuraa, että päivän omistus ilman kulujakaan on hyödytöntä.

3) Todellisuudessa osakkeen hinta ei ilmeisesti laske täysin osingon määrää (kekimäärin). Lisäksi osinkojen verotus on osingon saajalle pääsääntöisesti kevyempää kuin moni muu pääomatulo. Tästä seuraa, että päivän omistuksen jälkeen myymällä ja vähentämällä tappion pääomaverotuksessa (mahdollisesti 34 %:n alueella) teoreettisesti tekee voittoa. Kulujen jälkeen kuitenkin vähemmän….

Vai tarkoittiko kirjoittaja äänivallan käyttöä yhtiökokouksessa.

Yksi mahdollisuus on myös pitää palsta.

Puusto varmasti kasvaa edelleen luokassa 2 % rahana, vaikka pääomaa onkin paljon kiinni siinä. Lisäksi puun hinta nousee noin 3% vuodessa pitkällä aikavälillä.

Lisäksi arvostukset saattavat yhteiskunnassa muuttua. Uskon mieluummin metsän suhteen positiiviseen suuntaan kuin negatiiviseen.

Esimerkiksi pitämällä edelleen 10 vuotta, saa pääomalle kohtuullisen tuoton.

Kyllä minunkin on vaikea tästä 2019 vuoden perspektiivistä nähdä, että nimim. aegoliuksen kertoman 13 v taimikkohehtaarin hinta olisi 2069 arvoltaan 135000 euroa.

Nykykäsityksen mukaisena metsämaana siellä voisi olla puuta 500 kuutiota. Tästä seuraisi, että puun kuutiohinta tulisi olla noin 270 euroa. Nyt se on luokassa 55 euroa. Hinnan pitäisi nousta näin 3,2 % keskimäärin vuodessa. Ei mahdoton! Mutta ei ehkä todennäköinenkään.

Toisaalta ”hehtaarilta” on tullut aikaistettuja tuloja (harvennuksia), millä on voitu ostaa lisää metsää. Tässä kohtaa tietysti verottaja nostaa käden ylös ja haluaa osansa.

Tosiaan täältä (2019) katsoen asiaa on erittäin vaikea hahmottaa ja ”paloittelussa” pinetkin hintavirheet tekevät 50 vuodessa melkoisia eroja.

Näistä lähtökohdista esitän vielä asiani kiteytetymmin: Kun tulevaisuutta on erittäin vaikea ennustaa arvioimalla yksittäisten tekijöiden summaa, niin historia on keskimäärin paras estimaatti tulevaisuudelle. Metsäsektorilla kuitenkin hajanaisiin historiatietoihin perustuu noin 10 %:n vuosituotto myös tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä voi käydä mitä tahansa. Jopa jalkapallossa syntyy maali, kun pelatataan riittävän pitkään. Jos naapurimaavertaus perustuu Viroon, niin siellä metsamaan hinta on yli 10-kertaistunut tällä vuosituhannella. Tilastotietoa tai perimätietoa ei ole hirveästi saatavissa, mitä 1919 ostetun metsätilan hinnalle on tapahtunut. Välillä tilaa pidettiin yhteisomistuksessa 50 vuotta ja taasen yksityistettiin. Tätäkin oli erittäin vaikea arvioida esim. 1985 (yksityistämistä). Vaikea ehkä oli arvioida kansallistamistakin 1938.

Nopeasti ajatellen  suurimmat tappiot metsäsijoittajille on tullut Kuubassa ja Zimbabwessa. Laskenta 2019.

Todella mielenkiintoinen asia ja erinomaisia kommentteja!