Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisin lisää pähkäiltävää hakkuisiin tuo alhainen korkotaso.
Suomen valtion 10 vuoden velkakirjoissa sijoittajat tyytyvät -0,3 %:n tuottoon eli sijoittavat kassaansa valtion säilytettäväksi 0,3%:n vuotuista palkkiota vastaan. Toinen spekulatiivinen malli on tietysti se, että korot laskevat entisestään, velkakirjojen arvot nousevat ja sijoittajat nettoavat tätä kautta.
Metsässä puu tuottaa yleensä paremmin.
Hakkuun jälkeisissä rahansiirroissa tapahtuu myös lainsäädäntöön perustuva kassan laimentuminen. Verottaja vie ”kelpoista sijoitettavaa rahaa” yleensä noin 30 % eli tuotot tulee hakea tällä pienentyneellä (70 %) kassalla.
TTL 23.7.2020, 10:54Sijoittajan näkökulmasta metsärahasto on ainakin ollut suhteellisen järkevä sijoituskohde, jos lähtökohtana on vaivattomuus, pieni riski ja kohtuullinen tuotto. Alle 50000 euron summia on varmasti yli viideksi vuodeksi järkevämpi sijoittaa rahastoon kuin metsään. Siis puhtaasti tuoton kannalta, ei puuhastelun.
Metsärahastoille nyt kuitenkin on jo tullut suuruuden ongelma Suomen markkinoilla. Kun metsän hinta on kallistunut, ovat monet suomalaisetkin rahastot alkaneet hankkia metsää Balttiasta, lähinnä Virosta. Odotusarvotuotot ovat siellä kovempia.
Suomalaisilla makoilee pankkitileillä rahaa 100 miljardia. Nykyisellä hintatasolla tämä olisi metsänä noin 20-30 miljoonaa hehtaaria eli kaikki Suomen metsät. Metsärahastoihin tehdyt sijoitukset ovat tähänkin verrattuna olleet vielä aika pieniä kuten Liljeroos kertoi. Kuitenkin jo muutamien kymmenien miljoonien tulo metsätilakauppaan on nostanut hintoja paljon.
TTL 1.7.2020, 12:10Hyviä kommentteja!
Lähinnä keskusteluun halusin tuoda riskin, mikä seuraa harvennuksista: Tuulituhot ja korjuuvauriot.
Kiertoajat ovat metsätaloudessa todella pitkiä, joten täysin objektiivista tutkimustietoa (numeroita paperilla) on kaiketi jopa mahdotonta saada.
Hehtaarikasvuhan pysyy suunnilleen vakiona harvennetaanko vai ei. Tällöin tietysti harvennettaessa yksittäisten puiden vuosikasvut suurenevat, jos puut pysyvät pystyssä. Toisaalta harventamattomassa 60 v kuusikossa tukin osuus voi olla yllättävän suuri. Runkolukuna kuiturunkoja löytyy tietysti paljon, mutta runkotilavuus keskittyy tietysti isompiin puihin ja tukin osuus nousee tällöin.
Tässähän kiertoaika olisi kuitenkin suhteellisen lyhyt, joten 40 %:n luonnonpoistumaa epäillään vahvasti.
TTL 21.5.2020, 10:09Löytyykö tuota Motin koodia mistään? Eli miten kasvu on riippuva esim lämpösummasta, kasvupaikasta, puuston iästä, tiheydestä jne..
TTL 6.9.2019, 11:25Hinta tuolle alle 18 cm jakeelle on päätelty nykyisistä hinnoista.
15 cm (16 cm) – 18 cm on tukkia noin 20% kaikesta tukkihakkuusta tilavuutena. Alle 15 cm jaetta (tai kuitupuuta) on hakattu hieman yli puolet kaikesta hakkuusta. Näin karkeasti 10 % kaikesta hakatusta puusta siirtyy pois tukista alle 18 cm jakeeseen.
Jos kuitupuun nykyhinta on noin 20 euroa, niin alle 18 cm jakeen keskihinnaksi tulee noin 28 euroa. Tätä kaiketi Stora tulee käyttämään…..
TTL 25.8.2019, 09:37”Ei osinkoja saadakseen osakkeita tarvitse omistaa kuin yhtiökokouspäivän, ne eivät tuota korkoa.”
Tämä Tolopaisen kommentti pisti miettimään.
Tätä voi pohtia ainakin kolmelta tasolta.
1) Osingon (ehkä 4% keskimäärin) tosiaan saa osingon maksupäivänä nimellisesti.
2) Markkinoilla osakkeen hinnan pitäisi laskea osingon irrottua noin osingon verran. Tästä seuraa, että päivän omistus ilman kulujakaan on hyödytöntä.
3) Todellisuudessa osakkeen hinta ei ilmeisesti laske täysin osingon määrää (kekimäärin). Lisäksi osinkojen verotus on osingon saajalle pääsääntöisesti kevyempää kuin moni muu pääomatulo. Tästä seuraa, että päivän omistuksen jälkeen myymällä ja vähentämällä tappion pääomaverotuksessa (mahdollisesti 34 %:n alueella) teoreettisesti tekee voittoa. Kulujen jälkeen kuitenkin vähemmän….
Vai tarkoittiko kirjoittaja äänivallan käyttöä yhtiökokouksessa.
TTL 15.5.2019, 20:30Myymällä puut ja maapohjan erikseen voisi bruttona päästä 220000 euroon (koivut ei mukana ja maapohjan arvo metsämaana).
Tällaisen metsän tilakaupoissa en usko, että päästään 60 euroon kuutio.
TTL 15.5.2019, 10:31Yksi mahdollisuus on myös pitää palsta.
Puusto varmasti kasvaa edelleen luokassa 2 % rahana, vaikka pääomaa onkin paljon kiinni siinä. Lisäksi puun hinta nousee noin 3% vuodessa pitkällä aikavälillä.
Lisäksi arvostukset saattavat yhteiskunnassa muuttua. Uskon mieluummin metsän suhteen positiiviseen suuntaan kuin negatiiviseen.
Esimerkiksi pitämällä edelleen 10 vuotta, saa pääomalle kohtuullisen tuoton.
TTL 14.5.2019, 07:27Perintötilan hakkuistahan ei saa metsävähennystä.
TTL 6.1.2019, 11:42Kyllä minunkin on vaikea tästä 2019 vuoden perspektiivistä nähdä, että nimim. aegoliuksen kertoman 13 v taimikkohehtaarin hinta olisi 2069 arvoltaan 135000 euroa.
Nykykäsityksen mukaisena metsämaana siellä voisi olla puuta 500 kuutiota. Tästä seuraisi, että puun kuutiohinta tulisi olla noin 270 euroa. Nyt se on luokassa 55 euroa. Hinnan pitäisi nousta näin 3,2 % keskimäärin vuodessa. Ei mahdoton! Mutta ei ehkä todennäköinenkään.
Toisaalta ”hehtaarilta” on tullut aikaistettuja tuloja (harvennuksia), millä on voitu ostaa lisää metsää. Tässä kohtaa tietysti verottaja nostaa käden ylös ja haluaa osansa.
Tosiaan täältä (2019) katsoen asiaa on erittäin vaikea hahmottaa ja ”paloittelussa” pinetkin hintavirheet tekevät 50 vuodessa melkoisia eroja.
Näistä lähtökohdista esitän vielä asiani kiteytetymmin: Kun tulevaisuutta on erittäin vaikea ennustaa arvioimalla yksittäisten tekijöiden summaa, niin historia on keskimäärin paras estimaatti tulevaisuudelle. Metsäsektorilla kuitenkin hajanaisiin historiatietoihin perustuu noin 10 %:n vuosituotto myös tulevaisuudessa.
Pitkällä aikavälillä voi käydä mitä tahansa. Jopa jalkapallossa syntyy maali, kun pelatataan riittävän pitkään. Jos naapurimaavertaus perustuu Viroon, niin siellä metsamaan hinta on yli 10-kertaistunut tällä vuosituhannella. Tilastotietoa tai perimätietoa ei ole hirveästi saatavissa, mitä 1919 ostetun metsätilan hinnalle on tapahtunut. Välillä tilaa pidettiin yhteisomistuksessa 50 vuotta ja taasen yksityistettiin. Tätäkin oli erittäin vaikea arvioida esim. 1985 (yksityistämistä). Vaikea ehkä oli arvioida kansallistamistakin 1938.
Nopeasti ajatellen suurimmat tappiot metsäsijoittajille on tullut Kuubassa ja Zimbabwessa. Laskenta 2019.
Todella mielenkiintoinen asia ja erinomaisia kommentteja!