Käyttäjän tsto kirjoittamat vastaukset
-
Pakko sanoa tähän väliin että tämä(kin) viestiketju on ajautumassa pahasti pientareelle. Löysin aloittajan kysymykseen jopa yhden asiallisen vastauksen. Toivottavasti hän sai ratkaistua mieltä askarruttavan pulmansa. Ei mulla muuta.
”Miten harrastelija tilittää verottajalle ulosmyytävien klapien puunmyyntiveron? Sille kun ei taida olla veroilmoituksessa olla lainkaan paikkaa. Metsäyhtiöthän hoitavat tuon suoraan verottajalle.”
Klapien myynti merkitään veroilmoituksessa kohtaan 613. Kun ostaja ei ole säännöllinen (iso) ostaja, niin ostaja ei pidätä eikä tilitä ennakkoveroa minnekkään vaan verolomakkeelle merkityn tiedon mukaan verottaja huolehtii veron perinnästä joko määräämällä lisäveroa tai pienentämällä palautusta.
Harrastelijalle tiedoksi että eläketulojen veroprosentti ei mitenkään muuta tappiollisen metsätalouden hyödyttävyyttä ansiotuloissa vaikka siellä olisi kuinka suuri tuloveroprosentti tahansa.
Kun pääomatulolaji tuottaa tappiota, eikä muitakaan pääomatuloja ole joista sen voisi vähentää, siirretään negatiivisen tulon VERO-osuus alijäämähyvityksen kautta vähennettäväksi ansiotulojen veroista. Eli verovelvollinen saa vain pääomatuloveroprosentin suuruisen hyvityksen ansiotulojen veroista eikä ansiotulojen veroprosentin mukaista.
Eli jos metsätalouden tappio on 1000,- niin siitä pääomatuloveroprosentin (30%) mukainen negatiivinen vero on 300,-. Tämä 300 vähennetään ansiotulojen veroista.
Lisäksi alijäämähyvityksellä on enimmäismäärä joka on 1400,- johon toki saa 400-800 euron korotuksen jos on huollettavana alaikäisiä lapsia. Jos metsätalouden tappio on suurempi, niin loput vahvistetaan tappioksi ja vähennetään tulevien vuosien voitoista (jos niitä on). Toki esim puolisot saavat oman alijäämähyvityksensä mutta lapsikorotuksen vain toinen.
Jep.
Sinä tulitkin toisessa aallossa mukaan ostamalla koneen arvonlisäverotuksen voimassa ollessa ja kun myyt niin siinä on vero. Tämä sääntö koskikin sitä joka omisti koneen sinua ennen eli oli hankkinut ennen -94 ja sai siten myödä sinulle verottomana.
Eli hankinta-aika ratkaisee. Eipä näitä enää paljon tule vastaan että alkuperäinen uutena hankkinut möisi ja varsinkaan että ko laitteilla siinä tapauksessa olisi enää paljon arvoa.
Tulipas paljon sotkua mukaan mutta kyllä se sieltä välistä löytyy…
Kyllä sitä vielä sovelletaan. Tässä verohallinnon vastaus ko kysymykseen syksyllä 2016:
<div class=”row GI0Q1SGBNK rq-view-layout-row published-answer”>
<div class=”col-md-8″>
<table class=”GI0Q1SGBLK” cellspacing=”0″ cellpadding=”0″>
<tbody>
<tr>
<td align=”left”>
<div class=”GI0Q1SGBPK GI0Q1SGBCL”>
<div class=”gwt-Label GI0Q1SGBPL GI0Q1SGBOL rq-readonly-field rq-readonly-textarea GI0Q1SGBOK”>”Mikäli myydään omaisuutta, joka on ostettu ennen arvonlisäverolain voimaantuloa (eli ennen 1.6.1994), tällöin ratkaisevaa on, onko hankinnasta voitu tehdä koskaan vähennystä. Ellei ole, myynti on arvonlisäveroton.
Kun kyseessä on myöhemmin ostettu kone, tällöin arvonlisäveroa tulee suorittaa siltä osin kun tavara on ollut vähennykseen oikeuttavassa käytössä.”
</div>
</div></td>
<td align=”right”></td>
</tr>
</tbody>
</table>
</div>
</div>
<div class=”row GI0Q1SGBNK rq-view-layout-row empty-section”>
<div class=”col-md-2″>
<table class=”GI0Q1SGBLK” cellspacing=”0″ cellpadding=”0″>
<tbody>
<tr>
<td align=”left”></td>
<td align=”right”></td>
</tr>
</tbody>
</table>
</div>
</div>Kyllä, mikäli myyjä on edelleen alv-rekisterissä. Poikkeuksena olisi ainoastaan ennen kesäkuuta 1994 ostetut koneet….
Ohje verohallinnon 2C lomakkeen täytöstä:
<h2>Poistot aloitetaan käyttöönottovuonna</h2>
Metsätalouden käyttöomaisuuden hankintamenoista poistot tehdään aina hyödykekohtaisesti eli muistiinpanoihin merkitään poistot jokaisesta koneesta tai rakennuksesta erikseen. Selvitä muistiinpanoissa kunkin hyödykkeen poistamatta oleva hankintameno, poiston suuruus verovuonna sekä menojäännös poiston jälkeen.Hyvä että keskustelua syntyy. Tässä tapauksessa molemmat tavat kirjauksiin antavat saman lopputuloksen. Kysymys on vain siitä kumpi tapa antaa verokäsittelijälle selkeämmän kuvan tapahtuneesta jolloin hänen ei tarvitse pyytää lisäselvityksiä jolloin taas metsätilallinen on sitä mieltä että minä olen sössinyt veroilmoituksen jotenkin.
Eli jos ilmoitan metsätien lisäyksiin rakentamismenona 1000,- + alv:n 230,- ja sitten taas metsätien luovutuksiin (kohtaan 644) sen tuen osuuden jota asiakkaan ei tarvinnutkaan maksaa 1000,- niin lopputulemana tilanne olisi sama kuin olisin vain napannut sen alv:n. Näinhän tehdään myös kun rakentamismeno on ollut suurempi kuin on tuen osuus ja silloin jää tuleville vuosille jotain poistettavaakin.
Näillä mennään. Aurinkoisia veroilmoituksentäyttöpäiviä vaan kaikille!
No niin. Kirjanpito-ohjelmistolla tehtäessä ei ole oikeastaan muita vaihtoehtoja. Ensin kirjataan suunnittelukustannus joka jakautuu nettohinnaksi ja alviksi. Ei sitä alvia sinne erikseen saa syötettyäkään. Nettohinta sujahtaa ihan itsekseen kohtaan ”lisäykset verovuonna”. Sen jälkeen kirjataan tuki. Se sujahtaa automaattisesti verolomakkeelle kohtaan ”luovutukset verovuonna”. Lopputuloksena oli tiekustannuksien poistomenettelyyn +/-0 mutta alv:n perusteet tuli selväksi. Eikä se kemerakaan tuloutunut tueksi kun oli samansuuruinen meno.
En ala tästä sen kummemmin jankkaamaan. Kukin saa minun puolestani tehdä miten haluaa. Mutta kuten sanoin, kirjanpito-ohjelmistolla tehtäessä muita kirjaustapoja ei ole. Ammatikseni kun näitä vääntelen ja kääntelen niin tämäkin kohta on selvitetty jo aikaa sitten.