Käyttäjän tsto kirjoittamat vastaukset
-
Niin siis y-lomakkeella tieto ilmoitetaan PRH ja verohallinnon yhteisen rekisterin kautta mutta siten että tieto menee ainoastaan verohallintoon. Samalla se hoituu kun hakeutuu alv-velvolliseksi ja on helppo tehdä siinä vaiheessa heti kun verohallinto on ensin muodostanut y-tunnuksen.
Y5 lomakkeella muutos varmaankin onnistuu. Yleensä on jo perustamislomakkeella heti ilmoitettu haluttu nimi (esim jos kiinteistön nimi vaikkapa Pahka, niin yhtymän nimeksi Metsäyhtymä Pahka). Onhan se paljon kätevämpää kuin että yhtymän nimessä on koko osakkaiden nimilitania.
Eipä ole mitään hyötyä. 5 Hehtaarin päätehakkuusta ei tullut yhtään tarjousta. Suoraan ostajilta kyselemällä tuli tarjouksia.
Jos toimitaan yrittäjäriskillä niin miksi pelkästään teollisuuden ja konesalien alempaa sähköverokantaa pitää tukea vuosittain 591 miljoonalla eurolla?
Valtio myöntää vuosittain neljä miljardia euroa yritystukia. On siinä yrittäjäriskille vähän yhteiskunnan pönkää.
Sekö autuaaksi tekee jos lopetetaan maatalouden tukeminen? Se on sen elinkeinon loppu saman tien sitten. Tuet alunperin tuli vuonna 1995 kun ruuan hinta unionissa pudotettiin alas keinotekoisesti jotta kuluttaja saisi sen kaupasta puoleen hintaan. Jostain syystä ei tee mieli vetää paistinpannulle brasilialaista nautaa taikka saksalaista possua taikka kaataa lasiin liettualaista maitoa. Saattaahan se halpaa olla mutta jotenkin tuntuu että haluan tukea kotimaista tuotantoa jotta saan syödä puhdasta ruokaa. Nuo ulkomaiset ei oikein vakuuta.
Toisekseen jos tukien poistolla ajetaan maataloustuotanto alas niin ei se siihen lopu että maajussit on kortistossa. Täältä loppuu aika lailla työpaikoja logistiikassa, jalostuksessa, kaupassa, konetuotannossa ynnämuussa. Se on pitkä rivi työttömyysjonossa sitten, itseni mukaan lukien. Olenhan alkutuotannon välillisesti työllistämä henkilö. Taitaa pian palaa enemmän rahaa kuin maataloustuki on.
Ja miksi sitten tukea esim telakkateollisuutta? Samalla logiikalla ne kiinassa tekee paatit halvemmalla. Miksi niitä tukivaroin pitää täällä tehdä? Vähemmän telakalla on väkiä töissä kuin alkutuotannossa.
Ja miksi sitten pitää tehdä velkasaneerauksia? Ei muutako nurin vain konkurssikypsät tapaukset. Mitäs nuita yhteiskunta rahoittamaan.
Ja samaa rataa sitten kaikki muukin vain. Tässä oli vain pari esimerkkiä. Ihan vihaksi pistää kun yhtä elinkeinoa kurmootetaan joka puolelta. Suomen maataloushan se on itämerenkin pahin saastuttaja. Miksi sitten perämeri on puhdas vaikka sinne laskee karjatalousvaltaisilta alueilta monta jokea?
Muutetaan vain kaikki kehäkolmosen sisäpuolelle. Siellähän ne vihreät tuottaa saatuttamatonta energiaa kivihiilella.
Ugh. Olen puhunut.
Ei mulla muuta.
Miksi se purkaminen olisi maanomistajalle kallista? Ei kai siinä nostureita tarvita. Tynamiittia kylkeen niin saa ruuvailla ihan maanpinnan tasossa.
Kai se pitää maalailla vaikka koneellakin tekee kun on nykyään näitä kaikenlaisia isäntälinjan syke- ja rullaharvesterikouria ja kaikenlaisia energiakouria. Tunnin välein suihkuttelujumpalle?
Harrastelija kyseli olenko joku virkamies? Empähän ole. Vain pelkkä metsänomistaja/tilitoimistoyrittäjä joka lukee verohallinnon ohjeita niin kuin muutkin. Kuten taidettiin jo mainita niin kun se alijäämähyvitys lasketaan tappiollisesta pääomatulosta, niin se negatiivinen vaikutus on 30% siitä miinusmerkkisestä pääomatulosta. Se sitten vähennellään ansiotulojen veroista joita toivottavasti oli. Jos ei ollut niin sitten vahvistetaan pääomatulolajin tappio jonka voi vähentää pääomatuloista sitten määräajan sisällä.
Alijäämähyvityksessä on sitten yläraja 1400 eur/hlö (+ mahdollinen lapsikorotus) joka saadaan 4666,67 euron tappiollisella pääomatulolla.
Metsätalouden tulo pääomatulolajina jakautuu suoraan metsätilojen omistusosuuksien mukaan. Jos puolisot omistavat metsätiloja eri osuuksilla kuin 50/50 niin niistä sitten tulee laskennallinen yhteisosuus eli tuloa jakaantuu sille enemmän kuka omistaa enemmän. Osuuksia ei voi muutella sen mukaan kummalle tuloja jonakin vuonna haluttaisiin jakaa.