Etusivu › Keskustelut › Trivia › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Trivia kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3
  • Trivia 18.10.2017, 21:32

    Peltoviljelystä jää vuosittain jonkin verran lantaa yli. Ajoin viitisen vuotta sitten NKP 27-3-3 lantaa 36-v. ensiharvennetulle mäkimännikölle, missä kasvu ei ennestäänkään toki huonoa, vuosikasvu pykäsi harvennuksen jälkeisestä kasvusta vielä vähintään millin. Havut näyttivät enemmän sembramännyn neulasilta kuin tavallisen pinuksen.

    Tämä runsas ”havustus” aiheutti sitten toissa talvena myös sen, että lumituhot, joita oli muutoinkin runsaasti, koettelivat erityisesti kyseistä kohdetta. Mm. suurin osa kaksihaaraisista päätyi hakepinoon. Eipä sillä, metsä onneksi jäi harvennuksen jäljiltä vähäsen liian tiukaksi, joten aukkopaikkoja, eikä rahallisia menetyksiä juuri ollut.

    Mutta yhteenvetona se, että lannoituksella saattaa olla yllättäviäkin haittoja 🙂

    Trivia 11.8.2017, 09:45

    Tuskin taimikoissa taudit leviävät kovin vilkkaasti. Kanto on pieni ja juuristo ei niin laaja-alainen vielä. Luulisin että löytyy raja-arvot siihen, miten isot kannot on käsiteltävä. Googlaamalla selviää.

    Trivia 18.4.2017, 21:47

    1: Koska puun ostaja haluaa. Metsänomistaja tehköön hankintana, jos ei maistu.

    2: Edellinen kohta

    3: Monta syytä, joskus latvan paksuuden silmämääräisen arvioinnin jälkeen siirrytään jo eteenpäin ja läheltä tarkasteltuna saattaisi vielä pätkä kuitua tullakin. En tiedä saako sitten kuskikin vähän vähemmän liksaa pikkupuita hakkaamalla, niin joka yrittäjällä ei ole intressiäkään niuhottaa joka latvaa? Mutta ei siitä paljon myyjällekään euroja kerry yksittäisistä puista. Epäilen onko eroa paljon siihen, että moni metsurikin jättää hyväpohjaisessa männikössä tiheän tupsun karsinnan sikseen. Minä ainakin omassa metsässä. Ei maksa vaivaa.

    Trivia 18.4.2017, 21:03

    Kun metsälehden foorumia lukee, niin tulee sille mielelle, että 75 % metsäalalla työskentelevistä on täysin vailla normaaleja käytöstapoja olevia urpoja. Joka ketjussa vähätellään toisten tekemisiä, mielipiteitä, näkökulmia ja ajatuksia ja mennään henkilökohtaisuuksiin asiasta puhumisen sijasta. Ei ihan ymmärrä.

    Metsuri motokuski oli varsin sovinnollinen kommenteissaan ja antoi varsin mielenkiintoisia näkemyksiä, kiva kun on asiantuntijoita paikalla. Ei syytä räksyttää.

    Trivia 17.4.2017, 12:27

    Jep, Jätkä, järkeilemällä olen päätynyt samaan tekniikkaan.

    Tuota en muuten tiennyt, että moton boxi ennustaa minne asti tukkia ehkä tulee! Oletan kyllä, että motolla karsitusta tulee vähän vähemmän litroja myyjälle, koska mitta tulee osin kuoren alta, kun kaarna irtoaa, kun verrataan metsurin hankintana tekemään tavaraan.

    Trivia 17.4.2017, 10:46

    Eikö taloudellisesti parhaan tuloksen saamiseksi pitäisi motolla ensin karsia koko runko, jotta tiedetään tarkasti paljonko tukkia rungosta saadaan? Nythän voi käydä niin, että  tyvitukista tuleekin ”liian pitkä” eikä toista tai kolmatta tukkia enää saada samasta rungosta?

    Mitä hankintakauppoja olen itse tehnyt, niin yleensä mittaan aina ensin paljonko tukkia rungosta maksimissaan saa ja vasta sen jälkeen teen katkonnan.

    Trivia 10.4.2017, 19:29

    Tämä ketju tosiaan lähti 95 % jonnekin muualle kuin kohti alkuperäisen kysymyksen vastausta.

    Hakkautin ensimmäisen pikkupalstan, joka löytyy metsään.fistä.

    Motomitta 79 m3, metsään.fissä 70 m3. Pinta-ala 0,3 ha. Mäntyä 10 %, kuusta 10 %, koivua 80 %. Ilmeisesti palstalla olleista koivunipusta kaikki kuutiot eivät tulleet mukaan TAI sitten 10 kuutiota haapaa ei pidetty metsään.fi tiedoissa minään. Epäilen ensimmäistä vaihtoehtoa. Tukkiprosentti oli 80 % liian suuri metsään.fi-tiedoissa. Laser ei nähnyt havupuiden paksuja oksia, mutta kohde olikin laadun suhteen vähän poikkeuksellinen.

    Johtopäätös TÄMÄN KOHTEEN perusteella olisi jotenkin silleen, että itse pitää tietää lähinnä paljonko prosentteja tukista menee todellisuudessa kuiduksi, minkä jälkeen suunnilleen voi käyttää metsään.fi kuutiomääriä. Lehtipuulajeja jos on useita, niin täytyy arpoa myös niiden suhteet itse.

     

    Trivia 2.3.2017, 18:19

    Kiitos asiallisista vastauksista!

    Metsään.fiissä kyllä kerrotaan millä tavalla kunkin kuvion tulokset on saatu. Luulisin että konenäkö on aika suuressa roolissa kaukokartoituksessa. En tiedä miten muuten metsäsuunnitelman teon jälkeen moni nevamännikkö olisi nuortunut vuosikymmeniä tai puusto ja hoitosuositukset muuttuneet radikaalisti. Esim. 80-vuotiaaseen tukkikoivikkoon suositellaan harvennusta.

    No, ilmaiseksi palveluksi silti ihan ok. Metsäsuunnittelu tosin saattaa jääda monelta jatkossa tekemättä, mikä tietysti on ihan hölökohtainen valinta.

    Trivia 1.3.2017, 22:22

    HE:ssä on aika mielenkiintoinen muotoilu: ”Vuonna 2016 käytetystä myöntämisvaltuudesta 56,6 miljoonasta eurosta yli 80 prosenttia kului nuoren metsän hoito- ja taimikon varhaishoitohankkeiden hyväksymiseen” 

    Siis myöntövaltuudesta kului hankkeiden hyväksymiseen, ei rahoittamiseen? Jollei tosiaan byrokratiaan kulunut tuo raha, niin voisiko esityksen kirjoittaa täsmällisesti, eikä mutulla. Siinähän se ongelma onkin, että taukit on valtiolla ja osaajat yksityisellä.

    Nämä EU-säädännöstä juontuvat valtiontukisäännöt ovat täysin järjettömiä, kun myös toteutuksen jälkeen on varsin hyvin arvioitavissa, mitä kohteella on tehty. Harvoin kantoja nostetaan taimikoista tai enskakohteista. Tuplabyrokratiaan kuluu tuplamäärä rahaa.

    Mutta eniten ketuttaa se, että tämä SuskiKoski kommentoi asioita, joista ei mitään ymmärrä, ml. kestävän metsätalouden rahoitus. Ja tällä taktiikalla käytännössä jo varmistanut toisen kautensa Suomen korkeinta valtaa käyttävässä elimessä.

    Ei muuta kommentoitavaa esitykseen.

    Trivia 9.12.2016, 21:45

    Ennakkoraivauksen teen vähintään kaksi vuotta ennen harvennusta. Kyllähän alle ottaa koivua ja kuusta viimeisen taimikon harvennuksen jäljiltä, vallankin jos on vähänkään kosteampaa paikkaa työmaalla.

    Maatalousrenkaat tuppaa vähän pullottamaan kyljestä, ja kyllä siitä läpimitaltaan viisi- kuusisenttinen kanto saattaa palkeenkielen repsaista, kun mätäs ympäriltä painuu alemmas. Jos jättää kannot pitkäksi, niin kun ajetaan toiseen suuntaan samaa uraa, osoittavat sitten kohti rengasta.

    Samoin vaikka 40 vuotiaasta vanhan tukkipuun kannosta saattaa löytyä lahoamaton kara keskeltä tai reunastakin, joka tekee saman tempun.

    Kyllä jonkinlaiselle tuntipalkalle pääsee, kun on asialla eikä pelkästään fiilistelemässä, kuten monella tuntuu nykyään olevan tapana. Ei sillä, nautintohan se on toki itsellekin, ei hampaat irvessä huvittaisi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3