Kuinka moni on käynyt katsomassa Konnevedellä  asfalttitien reunassa olevaa  suojelualuetta joka jätettiin  koskemattomaksi Myrskyn jälkeen??  Hajoaminen on nopiaa jopa suomen eolosuhteissa, ei todellakaan tarvii kompastella.  Hieno havaintokohde, kenenkä ansiota?

Täytyisi jossakin messuilla järjestää kilpailu, kellä  terävin terä.  Esim. terä laitetaan laitteeseen  ns laboratorio olosuhteisiin ja katsotaan millä nopeudella kukin terä optimaallisimmin ja nopeimmin  leikkaa puuta.  Luulisi osaamista löytyvän Lappeenranta Lahti  Otanniemi akselilta ko  homman toteuttamiseen.   Täytyy muistaa se tosiasia että jos on oppinut tylsällä tai huonohkolla terällä sahaamaan raivaussahatöissä niin oikein terävällä ei pysty sahaamaan,  Raivaussaha työhön  liittyy ns pyhäkolminaisuus;  Terä-Kädet-Jalat.  Kaikkien olisi oltava somasti Balanssissa.  Todettu on.  Yhtäkään Hyvää videota en löytänyt ko asiasta.  Enkä vielä löytänyt opettajaani, metallipuoleninsinööriä, toiveissa kumminkin on hänen löytäminen.

Oishan se noloa tietysti jos metsälehti lähtee tätä viemään eteenpäin ja paljastuu asiantuntumuksen köpelyys toisaalta eikös se ole salassa pidettävää tietoa millä pinnoitteella kitkapienin joten annetaan tämän keskustelun jatkua auvvoisiin aikoihin saakka,,,, en tiedä onko se swix vai rex tai mitä niitä onkaan luistavimpia…   Ei tupelot hyödy huippuvälineistä.

Arto on polulla jolta älköötte ottako häntä pois.

Jotakin on pielessä kustannusrakenteessa jos metsänuudistuskustannukset  ovat luokkaa 60 kuutiota kuitupuuta per hehtaari.  Monenko vuoden kuluttua runkopuuta kasvaa  saman verran, ja sihen jos laittas vaikka 3 % korkoa korolle mukaan?  Monet yritykset kuten Ponsse aika rutkasti laittavat rahaa tuotekehittelyyn jne.  Onko yksikään mhy edes yrittänyt ajaa metsänomistajan etua pyrkimällä innovoimaan tai seuraamaan aktiivisesti toimintaansa? Odottava mitä sanoo mtk ja sieltähän ohjeet tulee… toimitaan entiseen malliin ja yhteiskunnan rahaa saahaan pyörimään kuten ennenkin.  Ei se toiminta ole kovin jaloa firmojenmetsissäkään mutta mikä hinta ja merkitys omilla metsillä on sitähän ei ulkopuoliset tiedä.

Laske paljonko otat velkaa ja millä korolla. Mikä ois keskimääräinen lyhennys vuodessa. Joka vuosi  hakkaat ko vuoden koron ja lainan lyhennyksen verran puuta.  Jos velka loppuu aiemmin kuin hakattava puusto se saattaa olla kannattavaa mutta jos kaikki on hakattuna ja jouluna kaikki kuusipuu ainekset myytynä ja velkaa jäljellä niin tuolla aikavälillä ei ollut kannattava ostos, saattaahan aina maapalstalle tulla sitä ansiotonta arvonnousua.