Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kuten isaskar keturi totesi, Nuo ojituksen muutokset määritellään kasvillisuuden muuttumisen perusteella, ojituksen vaikutuksesta. Kait nuo termit on määritelty laadittu metsätalouden harjoittamisen helpottamiseksi. kuten mustikkaturvekangas puolukkaturvekangas jne….
Tomperi 27.2.2023, 09:56Tämä:”Hyvin metsää kasvava turvemaa on samanaikaisesti suota ja metsää, joskin jo enemmän metsää, joten näitä alueita voidaan ehkä paremminkin kutsua turvekankaiksi. ”
Luontaisesti turvekankaita ei juuri synny Suomessa. Turvekangas on ihmisen toiminnan seuraus. Kasvitieteellinen termi.
Miksi haluat määritellä turvekankaan uudella tavalla?
Tomperi 27.2.2023, 09:51Onhan nimenomaan pyritty lisäämään poliittisin panoksin puunpolttokäyttöä riippumatta jaloimmista jalostusasteista. Jos jyväskylän kaupunki lämpiää puulla verrattuna kivihiileen, jyväskylän hiilidioksidi päästöt ovat suuremmat. Suomi on pyrkinyt aktiivisisesti korvaamaan uusiutumatonta lisäämällä puun polttoa, tuskimpa siihen on puunhintasuhdanteet vaikuttaneet.
Tomperi 27.2.2023, 09:18Mikä siitä jutusta teki pohjanoteerauksen?
Sekö että lähteenä oli käytettu luonnonvarakeskusta, tilastokeskusta, metsätilastollista vuosikirjaa ja mainittu Juha Sipilän hallitus?
Ei siinä käsitelty suhdanteita millään tavoin.
???
Tomperi 27.2.2023, 09:07Arvoisa A.Jalkanen, miksi sotkette terminologiaa tarkoituksella, luomalla ns höpö terminologiaa?
”
soiden ojituksen vaihe, jossa suokasvillisuus on muuttunut lähinnä kasngasmetsien kasvillisuudeksiVanha ojitusalue, jonka kuivatus on ollut hyvin tehokas; puusto on tavallisen talousmetsän kaltaista ja pintakasvillisuus on saavuttanut suhteellisen pysyvän, suokasvillisuudesta selvästi poikkeavan ja kangaskasvillisuutta muistuttavan koostumuksen (suokasvien osuus alle 25%)
soiden ojituksen vaihe, jossa suokasvillisuus on muuttunut lähinnä kasngasmetsien kasvillisuudeksi”
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:turvekangas
Tomperi 27.2.2023, 08:39Suot ovat eri ympäristö kuin talousmetsät, näin ovat kuten kaapo123 totesi.
Suot kasvavat paksuutta millin kaksi vuodessa, vanhimmat suot ovat noin 15 metriä paksuja. Ainakin sellainen läpileikkaus oli suotietokeskuksessa esillä Jyväskylässä 1980 luvulla. (suorakaiteen muotoinen pala suon pinnalta suon pohjaan)
se milli kaksi jolla suo vuosittain kasvaa on suurinpiirtein sama määrä hiiltä kuin puun kasvu kivennäismaalla.
Tomperi 26.2.2023, 23:43Kehitys kehittyy ja ongelmat jalostuu. Aikoinaan ongelmana oli rajat tai raja aita ongelmat, sitten tuli ns porttiongelma, tie ongelmat teitten myötä ja tie yhdistysten galabalikki. sitten nykyään ne hyvät puustoiset metsät ovat vallan väärässä paikassa.
Tomperi 26.2.2023, 23:40Niin mutta kysymykseni tarkoitti mikä on tilanne jos hoitaa hyvin metsäänsä vaikkapa 10 tai hehtaarin kuviota, montako litraa tarvitaan bensaa, löpöä siiehen mennessä kun tehdään … vaikkapa kahden jarvennuksen jälkeen 50 …60 vuotiaana päätehakkuu. kuusikossa.
Minä en osaa sitä laskea mutta luulen että ei se ole mitään rakettitiedettä`?
Montako prosenttia se olisi ns teoreettisesti korjatun puun energiasisällöstä?
Se voi olla alle prosentti tai useampi mutta alle sata. Voishan sen laskea tietysti euroina hinnoilla mutta sitä en tavoittele kysymykselläni.
Tomperi 25.2.2023, 10:48Onko jotain uutta tullut tuohon kantojen polttotekniikkaan kun se aikoinaan huonoksi todettiin vai oliko siinä riittämättömät yhteiskunnan tuet syynä? Tuettiinko sitä silloin aikoinaan? Minä muistelen että se poltto oli se juttu jonka takia se loppui vai luonnon monipuolisuus?
Tomperi 24.2.2023, 13:25Kuviokohtaisesti tarkasteltuna toiminta ei ole kustannustehokasta , vaihtelu on liian suurta, esimerkiksi Konnevdellä törmäsin sellaiseen kohteeseen että kyllä siellä kaikki taimet kuolee, lehtomainen turvekangas isot korkeat mättäät ja pintaan istutus, sade huuhtelee paakut nääkyviin jos eivät kuole,,, satatuhatta koivun tainta tulollaan…. Puoolukkareissun satoja, varhaisperkauksen mainonta, ei toimi kyllä…. onhan niitä ns onnistuneitakin kohteita