Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 1,816)
  • Tomperi

    Timppa, tuosta uusi  ketju.

    Ymmärrän kyllä kuinka vaikea on käsityksiään analysoida jos on jostakin varma. Vaikea se on hyväksyä jos huutoporukassa huutaa joku ja huutaa samoin ompa Keisarilla hienot vaatteet  ja vierellä pieni poika huutaa että eihän sillä ole vaatteita ollenkaan.

    Tuli mieleen ketjun vakaan mielipiteen omaavan ketjun aloittajan kirjoitus:”

    Niin, Metsähän sitoo hiiltä vain kasvaessaan.

    Tässä mielessä piiperöiden suojeluvaatimukset ovat väärän suuntaisia.”

    Aloitan tästä uuden keskusteluketjun.

    Tomperi

    Käsittääkseni ymmärrätte, (A.Jalkanen) että Suomessa olevat luonnonsuojelualueet ovat puuntuotanto alueella varsin pieniä, niiden eliöstö ei juuri poikkea ympäröivien metsien eliöstö  rakenteesta esimerkiksi ”puutuholaisten” osalta. Tätä ei ole tutkittu. Se on tutkittu kyllä että käsitellyistä ja käsittelemättömissä  metsissä pien eliöiden runsaus on päinvastainen. Haitalliset hyönteiset ovat yleisimpiä käsitellyissä metsissä, ovat vähälukuisia käsittelemättömissä metsissä.  Luin joskus kauan sitten tutkimuksia esittelevästä lehdestä, Folia Forestalia.  Nämä suojelutoimet suomessa ovat samaa luokkaa kuin päivittäinen kasvojen pesu ei haittaa mutta voihan siitä olla jotain hyötyäkin kuten aamuisesta kasvojen pesusta.

    Henkilökohtainen kysymys A. Jalkanen,  mikä on suosikkieläimenne Suomen luonnossa, jota ihailette eniten.?  Minä paljastan omani jos Te vastaatte ensin?

    Tomperi

    Hyvät on ohjeet, soitten lannoitusten suhteen, niinköhän niitä pystytään noudattamaan, retorinen toteamus.

    Tomperi

    Kyllä sen kosteuden saa pudotettua nolla prosnttiin mutta kosteus nousee heti kuivauksen jälkeen kuivissakin ihmisen olo ympäristössä noin 10 prosenttiin. Ja aihtelua on ppuun rungon eri osien välillä… mutta sitä mie tarkoitin että aika lähelle osuu kun sanoo että tuosa puussa on neljännes sitä hiiltä…

    Puuki, oletko missään nähnyt vertailua siitä kuinka paljon tilavuusmuutokset ovat kosteuden vaihtelun myötä, esimerkiksi koivu mänty mahonki ja tammi? Kaikkein vetisin puu taitaa olla Apinanleipäpuu.

    Tomperi

    Kauhian matalalle oli esitteeseen kunnostusojituskelpoisuuden määritellyt esimerkiksi metsähallitus. Ja noissa laskelmissa ei oteta millään tavoin niitä haittavaikutuksia joita aiheutuu vesistöille.

    Noh onhan poliitiset päättäjät rahaa jakamssa kannatamattomiin investointeihin. Kustannustietoisuus on kuin kaihisen potilaan katse hämärään….

    Onko kellekään esimerkiks mhy:n toimihenkilö tehnyt oikean kustannuserittelyn kannattavuuksineen mertsään tehtävästä työstä?  Siis laadukkaampaa kuinse että tämä on ohje…. luulis kait tuon dikgi aikana olevan näppärää?

    Pitäneekö paikkansa se että siniheinä pitäisi ko päätöksiä tehdessä tuntea tai tunnistaa jos sitä esiintyy?

    Tomperi

    Lajikadosta huolestuneita on kyllä, sitten on huolestuneita myös joita huolestuttaa ekosysteemien kato taituotannon romahdus.

    Totuuden kieltäminen ja kiistäminen sekä tuomitseminen vaatii paljon voimavaroja.

    Tomperi

    Puussa on vettä noin 40.. 50 prosenttia.

    oletetaan että vettä on se on 50 prosenttia

    Puuta on siis 50 prosenttia josta  on hiiltä 50 prosenttia elikkä  on noin  25 prosenttia hiiltä.

    Oikaskoon erityisasiantuntijat jos olen ymmärtänyt väärin.

    ””Puu koostuu sekä kuiva-aineesta että puuhun sitoutuneesta vedestä. Puun kuiva-ainetta on se puun osa, jossa ei ole vettä. Kuiva-aine sisältää tietyn määrän alkuaineita: 50 % hiiltä (C), 41% happea (O) ja 6% vetyä Loppuosa on erilaisia aineita, pääasiassa typpeä (N), rikkiä (S) ja tuhkaa””

    Tomperi

    Ymmärsitköhän oikein, jossakin on raja jonka yli ei voi mennä jos kannattavaa metsätaloutta harjoittaa. Noilla opeilla voi kanattavaa metsätaloutta tietysti harjoittaa aikka keskellä saharaa tuodaan vesi suomesta taimiaines vaikkapa Brasialiasta…. onko siinä mitäänjärkeä onkin vallan toinen juttu

    Tomperi

    Niinpä, senpä se sammalikko tuhotaankin kuntan lahoamista kiihdytetään.  Hiilinieluhan on todellisuudessa puhdas poliittinen sopimus jolla ei ole oikeastaan mitä tekemistä hiilenkierron kanssa.

    Tomperi

    Miksi soistuut metsä jossa on kolme metriä turvetta ja satoja vuosia vanhaa puustoa turpeen sisässä ei ole hiilinielu?  Senhän takia eräs syy oli että aloitettiin metsämaittena auraus että päästiin helpotttamaan paksukunttaseten maitten metsittymistä,,, nyt se onmuuttuut kaivinkoneella muokkaamiseksi alueille joissa se lisää vaan kustannuksia…

     

    Miksi suo jossa on satoja kuutioita puuta turpeen sisällä jossa on turvetta 3 .. 5 metriä ei ole eikä ole ollut hiilinielu?

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 1,816)