Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Loppupäätelmä kiitoksia Jalkaselle. Sekosin tuossa käsitteistössä. Suomen metsämaat kasvavat esitettyjen lukujen valossa 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, kitumaitten kanssa.
Ilman kitumaita kasvulaskee merkittävästi, 91,1295 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Esityksessä oli mainta myös puuston poistumasta vuonna 2021, 92 miljoonaa kuutiota.
Oliko se syynä että luonnonvarakeskuksen julkaisu oli todella vaikea selkoinen, puuuston poistuma oli suurempi kuin vuotuinen kasvu?
Metsätase ois ollut negatiivinen. Nyt lisäämällä hakkuitten ulottumattomissa olevat kasvut kokonaiskasvuun saatiin sopivat luvut? Vähän niinkuin Venäjän tapaan.
Yllättävän iso luku monusta tuo noin 10 miljoonaa kuutiota, kitumaat kasvavat sen verran. Kymmenessä vuodessa vuoden poistuma. Kertyykö se Sinne? Muuttuvatko ne metsämaiksi jos Sinne kannattaisi ajaa moto joskus, mene ja tiedä…. menen jos vuosia riittää…
Tomperi 4.12.2023, 11:36Ai se luonnonvarakesku tarkoituksella sotkee tilastoja esityksissään? Metsätalousmaa sisältää kitumaan plus joutomaan plus muun metsätalousmaan plus metsämaan ja tämän kaiken pinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Puuston kasvu metsä ja kitumaalla on yhteensä 103 miljoonaakuutiota. Tässä ei ole mukana joutomaa eikä muu metsätalousmaa … siitä puuttuu täysin nuo kitumaan puut.
Voisitteko käydä kastsomassa tuon sivun esityksen, mikä sen tekee niin vaikea selkoiseksi?
Tomperi 4.12.2023, 11:26Löytyykö jostain tilaston jossa on mitattu koivun sisäosan kosteus poikkeavaksi pinnemmästä puusta? Talviaikaan. Kummalta tuntuu kyllä jos noin ois mitattu, mittausvirhettä ajattelisin. Koivun kaataa hulahuttaa mahla aikaan niin märkää on leikkuupinta kauttaaltaan…jos on terveestä kasvavasta koivusta kyse. Ne puun anatomian opiskelut ei vissiin kuuluu korkeampaan metsäopetukseen?
Tomperi 4.12.2023, 11:20Viimetalvena tein parikymmentä mottia vanerikoivikosta halkoja kirveellä ja moottorisahalla. Se vaatisi ison kirveen joten kiiloja ja sahaa käytin apuna, sen takia ei tullut mietittyä mikä ero oli halkaistessa tuoretta ja mikä rasissa kuivatuissa. Kyllä se tuo rasiin kaataminen on järkevää hommaa, kevyitä on puut käsitellä ja palavat jo seuraavana talvena jos kuivempaa ei ole, eikä pihise.
Tomperi 4.12.2023, 10:29<p>Tosiaan, pakkashalkeamistahan puhutaankin ja itsekkin niitä nähnyt, luultavasti, rehevien savimaiden koivikoissa. Talvellahan koivu on paljon vetisempää kuin kesällä. Sehän sen selittää.</p>
Tomperi 4.12.2023, 09:32Koivussa ei ole kuivaa sydänpuuta kuten kuusessa, tosin se kuusenkin sydänpuu ei ole absoluuttisen kuiva. Koivu on yhtö vetistä pinnasta ja sisältä.
Tomperi 4.12.2023, 09:29Nyt ymmärsin kun koko ketjun luin läpi, Jalkasen kommentin ansiosta, Siis viiden luonnontilaisen suon leviämisvauhti on ollut noin sentin vuodessa tutkimusajankohtana. Se ei tosiaan tarkoita sitä että se olisi kaikilla soilla sen sentin vuodessa kuten otsikossa kerrottiin. Tuota tutkimusta pitäisi jatkaa siten että montako hehtaaria se on ollut noissa kohteissa tutkimusajankohtana absoluuttisesti ja suhteellisesti kokonaispinta-alaan. Toisaalta ainakin minua kiinnostaisi tietää montako kilometriä sitä rantaviivaa suolla on ollut ns hehtaaripinta-alaan verrattuna. jne…
Tomperi 17.11.2023, 13:02Tuosta kasvusta, minulla yksi tammi teki kolme kasvupyrähdystä, viimeisen kasvupyrähdyksen kärkisilmut eivät ehtineet talvehtimis kuntoon, sen jälkeen on ksvanut yhden pyrähdyksen taktiikalla. Tosiaan en tiedä mikä on rungon tai metsän kasvu vuositasolla. Mutta jos kasvatetaan puusepänteollisuuteen niin siinä ei ole eduksi nopeus, lisää elämistä. Perinteisesti tammi sahataan tuppeen ja tukki omana yksikkönään rimotetaan ja annetaan kuivua ja asettua sijoilleen, 5 cm paksu puu viisvuotta, niin monta vuotta kuin on centtejä lankun paksuudessa. Mieluimmin vieläpä pienen puron yläpuolella katoksella suojattuna. Savimaille kannattaa istuttaa, juuret menee syvälle ja paljon kestävämpi tuulia vastaan kuin kuusi jonka juuret kivennäis maan pinnalla.
Tomperi 17.11.2023, 12:43Muutama tammi hehtaarille ja täytteeksi kuusta. Muutaman kerran kun kuuset kasvattaa ja hakkaa niin siinä sivussa se Tammikin ainespuun mittoihin yltää, viiden kiinnon runkokokoon. Samaa kasvatusmenetelmää kannattaa kokeilla myös Douglaskuuselle. Ruotsissa hyvin yleinen käyttötapa Tammelle on aidantolppapuu, useaan osaan halottuna kuin halko.
Tomperi 17.11.2023, 12:33Verottajan antama nimi, Jauhiainenhan sen saattaisi hyvinkin tietää.